tag:blogger.com,1999:blog-34380653452589549062024-02-19T17:59:27.808+02:00Tertun tontillaTHhttp://www.blogger.com/profile/05610824204133011480noreply@blogger.comBlogger397125tag:blogger.com,1999:blog-3438065345258954906.post-91993461278054350922023-01-15T06:53:00.007+02:002023-01-17T12:12:34.271+02:00Mies, josta ei tullut isää<div>Tätä postausta on tehty pidemmän ajan kuluessa, aloin jo nelisen vuotta sitten, ja nyt 2023 jatkan vesisateisena sunnuntaiaamuna. Välissä on ollut muutaman vuoden tauko. Blogger muutti nimittäin julkaisualustaansa entisestä, ja perustin uuden Tertun tontilla postausjonon, kun tähän vanhaan en osannut saada lisäyksiä aikaiseksi. Nyt myöhemmin olen voinut tehdä tekstilisäyksiä, mutta kuvien laitto ei ole vanhaan tapaan samaa, ja sivupalkkiasiat ovat jääneet kokonaan pois. Vika on varmaan omissa heikoissa rutiineissa...</div><div> </div>Sain tutustua 1980-luvun lopulla muutamien vuosien ajan yli 90-vuotiaaseen enooni, jonka kanssa kohtalo johti polkumme risteämään. Enoni Bernhard Nurmi muutti 1986 hiihtolomalla asumaan vuodeksi meidän kaksiomme olohuoneeseen saavuttuaan vuosikymmenten ulkomailla vietetyn ajan jälkeen takasin kotimaahansa Suomeen. Minun kutsustani tietysti, eihän sitä muuten toisen huusholliin muuteta. Olihan se meille kaikille, enolle, Ulla-tyttärelle ja minulle liian ahdasta asumista, mutta lomien aikana oli väljempää, tulimme Iitin isompaan taloon eli silloiseen kesämökkiimme. Vuoden päästä saatiin hänelle oma vuokrayksiö, sitten helpotti.Siellä kului vuosia puolisenkymmentä, sitten alkoi vuodeosaston aika, kun nukkumisesta tuli tärkein päivän askare, ja muistin kanssa oli aika lailla toivomista. Ei hän sitä hellaa kyllä usein käyttänyt, mutta kodinhoitajat seurasivat tilannetta ja kuulin viestit.<br />
<br />
En kyllä olisi muutenkaan voinut menetellä, kävi niin sääliksi maailmalla kolhiutuneen vanhuksen asema. Tuli mieleen lapsuudessa koulun lukukirjassa ollut kertomus koivusta ja tähdestä, jossa pari lasta pakenee vieraalta maalta kotikonnuilleen takaisin hintaan mihin tahansa ainoana muistona kotikoivu, jonka oksien lomasta tietty tähti näkyi. Se tuli mieleeni kireän pakkasen päivänä helmikuussa 1986, kun oli häntä vastassa Kouvolan asemalla, jossa idän pikajunat pysähtyivät. Pappaa nauratti, samovaari keikkui repun päälle sidottuna. Kanssamatkustajat olivat häntä onnitelleet tarjoten maistiaisia omasta pullostaan.<br />
<br />
Eno oli sisarussarjansa vanhin poika, jossa oli kymmenisen lasta ja nuorimmaisena oma äitini Elsa. Lapsijoukko oli leskimies Mikko Vihtori Janssonin uutta perhettä torpparintytär Henrika Sofia Hakalan kanssa. Mikko oli tullut puutarhuriksi Nurmijärvelle Uudenkartanon tilalle, Henrika oli siellä keittiötyössä jo ennestään, kun suku asui sillä kylällä. Nurmijärven eräs kylä oli niihin aikoihin nimeltään Hyvinkää, jonne ensimmäinen ratajakso Helsingistä rakennettiin, siitä jatkui matka paitsi pohjoiseen, myös Hankoon, joka oli tärkein talvisatamamme. <br />
<br />
He olivat molemmat syntyneet 1800-luvun puolivälin tienoilla, ennen nälkävuosia. Mikko Vihtori oli Tammelasta kylästä, jonka paikalla nykyisin on Forssan kaupunki. Perheen lapset olivat aika pian huutolaisia eli kunnan sijoitettavia, ei mikään kehuttava kohtalo. 7-vuotias Mikko-poika karkasi sijoituspaikasta ja lähti tallustamaan poispäin Hämeen härkätietä, mutta eihän lapsi pitkälle jaksa kulkea. Hän päätyi Mustialan maamieskoulun kohdalla kyselemään yösijaa. Sen seurauksena hän jäikin puutarhurin hoiviin, joka opetti hänelle puutarhurin ammatin niin, että kun ikää tuli 15, joka silloin katsottiin riittävän holhoamisen päättämiseen, olivat elämän perusasiat valmiina. Niinpä matka jatkui sitten maailmalle. Tämä tapahtui joskus 1870 tienoilla, mutta missä hän vietti nuoruuselämäänsä, ei ole säilynyt tietoa. Kun hän tuli Nurmijärvelle parikymmentä vuotta myöhemmin, hän muutti kirkonkirjojen mukaan leskimiehenä Helsingistä perheineen.<br />
<br />
Enoni Bernhard syntyi 1893 ja äitini 1906. Henrika Sofia oli tuolloin 42-vuotias, lasten tulo loppui. Äidilläni ja Berhardilla oli ikäeroa noin 13 vuotta. Muita lapsia olivat Elin, Lydia, Impi ja Mimmi, poikia Lauri, Urho ja Arvo. Nuorimmainen lapsi Elsa ehti alakoululaisen ikään isänsä eläessä, sitten Mikko Vihtorin aika tuli täyteen. Bernhard oli silloin aikuisiän kynnyksellä, parikymppinen. Lapsilauma jäi äitinsä ja työhön kykenevien vanhempien lasten varaan. Henrika jaksoi vielä vuosikymmeniä, hän kuoli 90-vuotiaana, kun olin lukion ensimmäisellä luokalla talvella 1953.<br />
<br />
Yksi lapsista Arvo Valfrid (Valleri sanoi äitini) oli kuollut pikkulapsena, muut selvisivät aikuisiksi elämäntarinoineen. Perhettä kasvattivat myös heti avioliiton alussa Mikko Vihtorin edellisen liiton 3 lasta ja Henrikan 1 poika.<br />
<br />
Kaikkien, sekä vanhempien että lasten syntymän aikana Suomi kuului Venäjän isoon valtakuntaan eräänä suuriruhtinaskuntana. Muunlaista maailmaa ei ollutkaan tiedossa. Maaseudulla oli kuitenkin ruotsinvallan ajoilta peräisin oleva tilallisten kartanorakenne, suurin osa kansaa eli etelä-Suomessa niiden varassa maatyöläisinä. Janssonien perheellä oli hyvä kartanonisäntä, siellä huolehdittiin väen toimeentulosta. Ruotsia osasi auttavasti lähes jokainen. Asuttiin Ali-Harakan torpassa lähellä Vantaanjokea.<br />
<br />
Venäjänkieltäkin opittiin hieman, ei kuitenkaan niin paljon, kun oppia antoivat pääasiassa tänne muuttaneet kauppiaat ja ammattilaiset sekä sijoitussotilaat. Heitä oli lähinnä taajamissa, ja työpaikkoja syntyi myös sen seurauksena. Rauhaisan elon keskeytti kuitenkin moneksi vuodeksi maailmansota, josta seurasi monia muita järisyttäviä käänteitä. Venäjän vallankumous ja Suomen julistautuminen itsenäiseksi tuottivat etelä-Suomessa mm. taloudellisen ahdingon, kun entiset kauppasuhteet Venäjälle lakkasivat lähes tyystin. Tehtaat eivät palkanneet väkeä, kun ei ollut kysyntää tuotteille tai varmuutta raaka-aineista. Lisäksi tuli sisällissota, joka tuotti vuosikymmeniä vaikuttavan kahtiajakautumisen maassa, jossa elämä on muutenkin vaikeata kylmän pitkän vuodenajan ja epävarmojen viljelyolojen takia. Tilaton väki alkoi suunnitella poismuuttoa Atlantin taakse, josta oli kertynyt tietoa hyvästä uudesta maailmasta.<br />
<br />
Sinne muutti vanhin poika Bernhard, seuranaan Lempi Olin, jotka aikoivat naimisiin keskenään. Rahtilaiva oli se tavallisin muuttomatkan kulkupeli, matkaa maksettiin myös työtä tekemällä laivassa.<br />
Berhard oli silloin jo kolmekymppinen. Asiat alkoivat sujua toivottuun suuntaan, oli asunto ja töitä niin paljon kuin halusi. Mutta asiat muuttuivat, Kanadassa olisi paremmin, joten muutettiin sinne.<br />
Paha onnettomuus kohtasi kuitenkin viljasiilon rakennustyömaalla, kun nosturin otteesta irtosi painava betonielementti, joka putosi Bernhardin jäädessä osin alle. Toinen jalkaterä oli murskana, työnantaja maksoi eläkettä 2 vuotta, että terveys korjautuisi. Jalka ei tullut entiselleen, rakennustöihin ei helposti ollut enää paluuta.<div><br />
Bernhard eli amerikkalaisen kirjoitustavan mukaan Bernard oli oppinut puusepän alaan kuuluvia taitoja, joten hän olisi voinut jatkaa toisenlaisissa töissä, vaikkei jalka ollutkaan entisensä. Niihin aikoihin 1930-luvulla oli suuri työttömyysaalto Amerikassa, siitä on nähty historiallisia katsauksia viime aikoina. Se aiheutti mm. suomalaissiirtolaisten muuton Neuvosto-Karjalaa rakentamaan. Laivalasteittain väkeä matkusti uuteen elämään, joka osoittautuikin suureksi flopiksi, kun Stalinin vainot alkoivat. Suuri osa menetti henkensä näissä kohtaloissa.</div><div><br /></div><div>Bernard ja Lempi yrittivät aloitella elämää, mutta heidän kohtalonsa oli joutua Petroskoista karkoitetuksi Siperiaan, kartalla määrittelemättömään paikkaan, joka oli lähellä rautatietä. Sieltä löytyi asuttavaksi autiomökki, jossa oli hieman viljelykelpoista maata. Vuosi siellä alkoi kuitenkin syyskesällä, joten viljelyksiä ei enää pantu alkuun, talvi oli alettava tyhjän päällä. Ruoaksi olisi marjoja, kalastusta ja metsästyksen tuloksia. Lempi istui mökissä ja purki aiemmin virkkaamiaan sängynpeittoja langaksi, joista hän teki sitten pienempiä tuotteita, kuten pitsiliinoja. Niillä ja Bernardin pyydystämällä riistalla pyrittiin vaihtelemaan kauemmin asuneiden kanssa viljaa leivän ja puuron aineksiksi, mutta tiukalla oli, että se vuosi selvittiin. Bernard, joka oli kauppamiehenä, talsi pitkin ratapenkkaa, kunnes löysi asutusta ja voi vaihtaa tuotteitaan. Seuraavana keväänä löytyi siemenperunoitakin, että päästiin myöhemmin kalasoppaa keittelemään. </div><div><br /></div><div>Kun jonkin aikaa kului, Bernardin puusepäntaidot pääsivät esille, ja hän teki ikkunoita ja ovia asuntoihin. Niillä saatiin niukka toimeentulo ja jollain lailla vakiintunut elämä. Perhe ei kuitenkaan kasvanut, olivat kaksin. Näin meni pari vuosikymmentä, saivat kuulla, että sota ja vaino on loppunut. Bernard sanoi kirjoittaneensa kirjeen Petroskoin kaupungin johtajille, jossa tiedusteli, koska sitä Karjalaa alettaisiin rakentaa, hän kyllä jaksaisi vielä, ja sitä varten oli tultukin.</div><div><br /></div><div>Kirje johti aikansa otettuaan siihen, että perhe palasi 1950-luvulla Petroskoihin. Siellä Bernard meni töihin linja-autojen koreja valmistavaan tehtaaseen. Lempi sai töitä jonkin kolhoosin kasvihuoneella lämmittäjänä, se oli raskasta työtä, koska lämmitys oli puilla. Isot uunit tupattiin myös sulkemaan liian aikaisin, että kaikki lämpö saataisiin talteen, joten aina oli häkäkuoleman vaara. Lempi Olinin kohtalo oli myöhemmin tuupertua työpaikalleen, Bernard jäi leskeksi. Sitä ennen asunnoksi saatiin jokin asumaton koti, jota alkoivat myös kohentaa. En tiedä kenen täkäläisen kanssa oli asioitu, mutta kirjeet kotimaahan alkoivat kulkea. </div><div><br /></div><div>Bernard ei osannut laittaa ruokaa, uudeksi vaimoksi kiepsahti Petroskoihin samoihin aikoihin Suomesta muuttaneiden Kettusten tytär Bertta, kumpikin oli liittoa solmittaessa jo vanhuksia. Tuli uusia tuttavuuksia, Bernard pääsi kalastus- ja metsästystaitojensa takia pian miesporukoihin, jotka tekivät viikonloppumatkoja ruoanhankkimiseksi kauempaa kalastamalla ja jahdilla. Vapaina ilta-aikoina kädessä oli joko kynä, jolla syntyi juttuja paikalliseen suomenkieliseen lehteen noista reisuista tai kätevä pikku puukko, jolla oksankappaleista vuoli lintuja, oikean kokoisia ja lopuksi myös oikean värisiä, kun hän sai itselleen malliksi lintukirjan kuvia. Kirjastonhoitaja Ruut Niskanen tuli tutuksi!</div><div><br /></div><div>1970-luvun loppupuolella Suomessa suvussa tapahtui veljen eli Laurin kuolema, ja kun ei ollut omia perillisiä eikä testamenttia, sisarukset tai heidän lapsensa tulivat perillisiksi, niin myös Bernard siellä Petroskoissa. Siitä seurasi asioiden edetessä pariskunnan matka Suomeen perintöä hakemaan. Asia oli hieno ja ikimuistoinen, mutta kun suomalaisen rahan ostovoimasta ei ollut oikeaa käsitystä, pääosa perinnöstä meni sen tien samalla matkalla. Otettiin taksi ja ajettiin omissa ja Bertan sukulaisissa eri puolilla maata ja ostettiin tapettia ja maalia mukaan asunnon kunnostukseen. Piankos sen pienehkön perinnön sai kulutettua. Se oli noin1/10 Laurin jäämistöstä. Äitini osti sillä samalla perintösummalla television, siinä on vertailuperustetta perinnön koosta. Voi olla, ettei rahaa olisi voinut tuodakaan, ei nykyisin aina ole mahdollista. Takaisinpaluu Suomeen kävi mielessä, mutta siitä ei puhuttu. Sukulaiset tuntuivat vierastavan Neuvostoliiton kansalaisuuden saanutta isoveljeä, asuivat ahtaasti itsekin, ei ollut osoittaa asuntoa ja tietenkään mahdollisuutta alkaa elättää pariskuntaa pidempään.</div><div><br /></div><div>Minä tulin tietoiseksi ensimmäisen kerran Bernardin elossa olosta, kun äitini kuoltua marraskuun loppupuolella 1982 katselin kevättalvella 1983 häneltä jäänyttä osoiteluetteloa ja toisaalta jouluksi saapuneita kortti- ja kirjetervehdyksiä. Päätin kirjoittaa korttiterveiset kaikille ja kiittää ystävyydestä ja ilmoittaa Elsan poismenosta. Niin teinkin, ja kesällä Bernardilta tuli vastauskortti, jossa oli lyhyt kysymys, kuka oli kirjoittanut kortin. Nimihän ei varmaan sanonut hänelle mitään. Laitoin lyhyen vastauksen.</div><div><br /></div><div>Meni pari vuotta ja päädyin lähtemään Karjalan seuramatkalle, jonka järjesti Suomi-seura. Se tehtiin kesällä 1985, kun valtiot olivat saaneet sovituksi, että sellainen olisi mahdollista. Mentiin ensin bussilla Pietariin eli silloiseen Leningradiin, sieltä junaan, jolla meno Petroskoihin. Asemalla oli niin paljon kiireistä väkeä, että pelkäsin, että Ulla joutuu hukkaan, pidin lujasti kädestä! Vuosikausia näin siitä hetkestä painajaisunia. Matkakaverina oli näet nuorimmaiseni Ulla, joka oli kohta yhdeksänvuotias. Matkavaatteiksi hankittiin modernit farkku-puolitakit, Ullalla vaaleanpunainen ja minulla farkkusininen. Matkavarusteiksi itselle paksu sininen vihko ja kyniä, että voisin tehdä luonnonkasveista muistiinpanoja, olin nimittäin lukenut suomalaisten tutkijoiden sotareisuillaan tekemistä hienoista kasvihavainnoista. </div><div><br /></div><div>Etsittiin perille päästyä enon asunto, iso kerrostalo mäen rinteeltä muiden samanlaisten joukossa ja käytiin tervehtimässä. Siellä Bertta, kuin pikkulintu, varmaan painoi korkeintaan 40 kg, istui tuolilla, koska liikuntakyky oli halvauksessa mennyt ja sirkutti, että kyllä tässä vielä keittelen, kun pappa nostaa tuolille hellan viereen! - Kerrostaloon oli jouduttu, kun edellinen ja hyvin tapetoitu koti oli ollut heille liian iso ja joku perheellinen tarvitsija oli jonossa. Asunnothan siellä eivät olleet omia. Tavattiin toinenkin kerta, kun Bernard tuli hyvästejä heittämään asemalle, mukana oli pussillinen niitä itse vuoltuja pikkulintuja. </div><div><br /></div><div>Matkatoverini huoahtivat helpotuksesta, kun näkivät yli 90 v ikäisen vaarin asemalla. Minä olin kuulemma herättänyt hieman pelkoa menomatkalla, kun katselin ulos ja kirjoittelin vihkoon, joku arveli vakoojaksi, joka heitä urkki. Takatullessa yksi jos toinenkin tuli tekemään tuttavuutta ja kyselemään. Eräs matkatovereista osoittautui olevan Jaalasta, Iitin naapurikunnasta, ja tunnustautui olevan sellainen henkilö, joka oli käyttänyt isäni maanviljelysneuvojan palveluksia tilansa hoidossa. Hän siten antoi minulle tavallaan takuun, että ollaan meikäläisiä. Hän myös katseli vihkoani, joka oli täynnä kasvien latinankielisiä nimiä ja tiesi sen verran, että olin puhunut varmasti totta.</div><div><br /></div><div>Kun tästä matkasta ehti kulua muutama kuukausi, Bernard oli ollut kalareisulla kaveriporukan kanssa ja kotiin tullessa Bertta oli löytynyt kuolleena. Oltiin jouduttu matkalla yöpymään, kun saalista ei ollut heti saatu. Siitä tuli leskelle sitten hätä, kun se ruoanlaitto ei vieläkään sujunut. Tuttavien kanssa selvittiin noin päivä kerrallaan. Ruut Niskanen kirjoitti minulle näistä asioista, kun eno oli pyytänyt. Olisi kohta muutto vanhainkotiin eli enon määrittelemänä kunnalliskotiin, joka oli silloin käypä termi yhteiskunnan varassa asuville. Pappaa pelotti, että olot käyvät varmaan kovin ankeiksi, kun siellä olisi venäjänkieli peruskielenä. Petroskoissa hyvin moni pärjäsi suomenkielellä asiansa.</div><div><br /></div><div>Kun arvelin, että Suomessakin yksi pappa mahtuisi asumaan, niin Ruut lähti reippaasti hoitamaan asiaa eteenpäin. Pappa saisi matkustusluvan ja 6 kk eläkkeen etukäteen kertakorvauksena. Se tarkoitti, kun rahaa ei voinut tuoda, että ostettiin parranajokone ja samovaari ja joitain koruja, joilla kuittaisi minulle tulevaa huolenpitoaan. Asiassa tuli valmista pian, jo seuraavan vuoden 1986 tammikuussa sain tietää, että tulossa ollaan. Sovittiin saapumispäiväksi hiihtoloman aika, jolloin olisin Kouvolassa vastassa sitä vihertävää idän pikajunaa. (Sivumennen sanottuna, Ruut Niskanen tuli sitten myöhemmin itsekin Suomeen asumaan, kuulemma on Joensuun liepeillä jossain.)(Lue postauksen viimeinen kappale!)</div><div><br /></div><div>Saapumisen jälkeen alettiin tutkia muuton virallistamista. Kävi ilmi, että Hyvinkään seurakunta oli hiljattain siirtänyt hänet kuolleeksi, kun ei oltu mitään kuultu miehestä, joka oli mennyt ulkomaille 50 v aikaisemmin. No, pappa "herätettiin henkiin" ja pääsi kunnan vakinaisten asukkaiden kirjoihin vuotta myöhemmin eli 1987. Se oli sääntö, piti meillä asua vuosi, ennenkuin pääsi tähän luokkaan. Tuli Kela-korttikin!</div><div><br /></div><div>Neuvostoliiton kansalaisuus piti luovuttaa pois, ennen Suomen kansalaisuuden saamista. Se tehtiin Helsingissä lähetystössä, siihen liittyi myös turvallisuuspoliisin meillä kotona tehty selvitys. Muistaakseni 3 v meni, ennenkuin se kansalaisuus tuli. Sitten hänelle alettiin maksaa kansaneläkettä, kunnan tuki vaihtui niin, että eläke meni muistaakseni suoraan näiden kiinteiden asumiskulujen kattamiseen, ja kun se ei ollut riittävä, kunta antoi tukena sen loppuosan.</div><div><br /></div><div>Bernard eli Suomessa noin seitsemän vuotta, hän kuoli Turengin sairaalan vuodeosastolla 1992 sellaiseen aikaan keväällä, kun oltiin Helenan perheen luona hiihtolomamatkalla. Olisi täyttänyt 13 04 99 vuotta. Hän oli asunut pääosan Suomen ajastaan seurakunnan rivitalossa Kinttupolulla Turengissa, joista sai vanhuksille yksiöitä tai kaksioita. Sinne hän muutti noin vuoden Suomessa olon jälkeen. Paikasta oli jalankulkutie kirjastolle, jonne hän meni joka päivä lehtisaliin lukemaan ja kiikkumaan (hänelle hankittiin jostain sinne kiikkutuoli!!!) ja seurustelemaan, vaikka se meni miten kuten, kun kuulo oli lähes olematon ja kuulolaite ei ollut mieluisa, kun sorminäppäryys oli jo vanhan miehen. Matka taittui pyörillä kulkevalla potkurilla, jonka saimme lainaan sairaalan välineosastolta, siinä oli istuimella hyvä huilata, jos väsytti. Tuttaviakin tuli niillä reisuilla, se oli hyvä asia.</div><div><br /></div><div>Ensimmäisen vuoden syksyllä pappa oli marraskuulla jonkin aikaa sukulaiskierroksella Hyvinkäällä ja Pyhtäällä, kun omassa kodissani piti järjestää omat 50 v- syntymäpäivät. Ne eivät olisi järjestyneet, kun pappa asui meidän kaksion olohuoneessa. Silloin Hyvinkäänreisulla saatiin joitakin toisen veljen kuolleen pojan eli Nurmen Onnin päällysvaatteita matkaan ja toisaalla tutustuttiin Pengerkosken perheeseen, jossa hän asui melkein viikon.</div><div><br /></div><div>Kinttupolulla kodinhoitajat kävivät usein, päivittäin ruoanjakelu, asunnon siivous ja pyykinpesu oli heidän rutiiniensa mukaan, taloyhtiössä oli pyykkikone. Itse kävin lähes joka päivä, ja pöydällä oli sininen vihko, johon minä tai hoitajat kirjoittivat toisilleen terveisiä. Minulla oli hoidossa Kanadasta hänelle saatu vähäinen eläke, jota ei ollut ennen maksettu, saatiin sellainen järjestymään. Sillä sai osin kuitatuksi päivittäiset tarpeet, kuten lääkkeet, vaatteita, hygienian ja pikku naposteltavat, joihin ehdottomasti kuului maito ja kerma sekä hedelmät. Lisäksi hän kirjoitteli, hommasin muistivihkoja ja kyniä, mutta alkuun haittasi näkö ennen silmien korjausta, sitten parani. </div><div><br /></div><div>Papan asuntoon sain tuttavilta kalusteita, vain sänky oli ostettu silloin, kun se ensimmäinen makuukohta meidän kaksiossa tuli käyttöön. Seinälle teetin Hevonojan kehysliikkeessä matkalaukun välipohjana toimineen valokuvan hänen vanhemmistaan, jotka oli saatettu yhteiskuvaan Kanadassa pienemmistä yksittäiskuvista. (Kuva on nyt omalla seinälläni.) Kunnalta sain alkuun toimeentulotukea niin, että asunnon vuokra, ruokajakelu ja hoitokulut tulivat maksetuiksi. Kesäisin pappa oli mukana Iitissä alkuun, mutta kun oma koti saatiin vuokratuksi ja toisaalta Helena perheeseen oli tullut vauvoja (1985, 1988, 1991), jotka myös tulivat kesänviettoon lomilla.</div><div><br /></div><div>Elämä lähti uomiinsa, sitä sävyttivät tietysti vanhuuden vaivat, joita hoidettiin. Ensimmäisiä oli sydämen toiminnan tahdistin, ihon alle asetettu, joka antoi epäsäännölliseen rytmiin ja hengitysvaikeuksiin hyvän hoidon. Lisäksi tuli molempien silmien kaihileikkaus, ja näkö parani niin, ettei tarvinnut enää laseja lukiessa, hankala nivustyrä, jota hoidettiin kesäaikaan Riihimäellä, aika massiiviset ja monet kasvojen alueen syöpähoidot sekä sädehoitona että leikkauksin. Onneksi sain miespuolista apua, kun piti noita syöpäreisuja hoidella, pappa luotti enemmän mieheen tässä suhteessa. Minullahan oli sitä paitsi käytävä ansiotyössä, en olisi kuinkaan voinutkaan irroittautua tuntikausia kestäville reisuille aamupäivisin. Kaiken kaikkiaan pappa eli kuitenkin aika vähällä sairastamisella, sillä yskää, nuhaa tai flunssia ei tainnut sattua yhtäkään. Hän innostui myös kasvattamaan kesäkukkia yksiönsä rapunpielessä.</div><div><br /></div><div>Hautajaisia pidettiin pienellä väellä kevättalvella Tarinmaalla. Mukana olivat vain Pengerkosken Martta poikineen Hyvinkäältä (Martta oli Bernardin velipuolen tytär, siitä liitosta, jossa isä oli Mikko Vihtori, mutta äiti eri kuin Henriika Sofia) ja minun perheeni: Mikko, Ulla ja minä. Monia vuosia myöhemmin Ulla suunnitteli ja teetti papalle rautaisen muistoristin, jonka hän ja Jari yhdessä pystyttivät. Valkoinen puuristi ehti jo aika lailla harmaantua sitä odottaessa. Nykyisin hauta on seurakunnan hoidossa, olen maksanut sen kymmenvuotiskausina eteenpäin. Hautapaikka maksetaan 25-vuotiskausina eteenpäin, kymmenisen vuotta on vielä jäljellä sitä aikaa.</div><div><br /></div><div>Merkillistä! Näiden kaikkien vuosien jälkeen minun piti juuri tänä aamuna tehdä tämä kirjoitus loppuun, ja kas kummaa, nyt illansuussa luen iltapäivälehdestä, että Petroskoissa Bernardia auttanut Ruth Niskanen oli kuollut ja hänen ja miehensä matkalaukullinen arkisto- ja kuvamateriaalia on nyt asiantuntijoiden hallussa kuolinpesän hoitajan, Ruthin tyttären toimesta. Odotan kiinnostuneena, mitä sieltä löytyy. Lehtiartikkelin tekstissä oli valokuvakin suomalaisista Karjalan rakentajista, mutta en siitä kyllä varmasti tunnistanut Bernardia, kun vanhemmiten tukan hiusraja muuttuu. Ainoa, jonka voisi edes hieman sopivan tähän enooni, seisoi takarivissä ja naamasta näkyi vain yläpuoli. Lempistä en ole nähnyt koskaan kuvaa, joten en tiennyt, mitä hakea.</div><div><br /><div><br /></div></div>THhttp://www.blogger.com/profile/05610824204133011480noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3438065345258954906.post-91076793291972240132019-12-29T12:26:00.002+02:002023-01-15T05:30:06.301+02:00Mitäs läksitte sinne?Ennenkuin jatkamme tämän otsikkojuonen asiassa eteenpäin, on syytä sanoa, että Tertun tontilla jatkuu tammikuusta 2020 toisena postausjonona. Pääset niihin uudempiin kirjoittamalla hakukenttään Tertun tontilla http/ blogspot.terttu.haapanen.com, tämä entinen on haun blogspot/vierula.com. Siinä on käytössä vierula, joka on tämän taloni nimi.<br />
<br />
Mieleen jäänyt tokaisu on peräisin 1990-luvulta, kun koulumme oppilas- ja opettajaryhmä vieraili Virossa Rakveren kaupungissa, joka käynti oli minulla kolmas etelänaapuriin suunnattu. Olin päässyt ihailemaan erikoista laakeaa ja erittäin viljelykelpoisen näköistä kalkkikiven maisemaa, joka pursusi eteläisempien seutujen tapaan tuntemattomia kasveja ja eläimiä, ja kehuinkin sitten suureen ääneen majoitusemännälleni Annelle maan kauneutta. Olin nimittäin saanut pariksi yöksi kotimajoituksen hänen luonaan, kun hänkin oli biologian opettaja, ja suurin tuliaismääräni, oppikirjat oli päätynyt hänen haltuunsa. Anne tokaisi tuon otsikonlauseen vastaukseksi.<br />
<br />
Jotenkin se tuntui oudolta vastaukselta. Olin siihen asti ollut siinä ajatusmaailmassa, että Suomi ja suomalaiset on jotain ikuista. Lause vihjasi, että ollaan enemmänkin Viron suunnasta lähtöisin. Olen jälkeenpäin pohtinut, että se on varmaan sopinut heikäläisen ajatusmaailman jatkumoksi. Olihan Virossa siihen aikaan Neuvostoliiton hallinto, mutta Suomessa ei. Se sisälsi rajoituksia ja varsinkin halun katsella suomalaisia TV-ohjelmia, joista sikäläiset kuvittelivat, että mainokset kuvaavat todellista elämää Suomessa. Olisi ollut halua muuttaa Suomeen parempien elinolojen perään.<br />
<br />
Toisaalta lause sisältää vihjauksen, että Virosta päin oli ehkä ikimuistoisesti lähdetty veden yli Suomenniemelle, joko uudisasukkaiksi tai kauppa- ja metsästysmatkoille. Kun Rakveren koulun vastavierailun aika koitti joitain vuosia myöhemmin, oli heillä tarkkaan jo mietitty, että mennessä on varmasti mukana kotiin vietäväksi kahvinkeittimiä ja suurin toive leipäkone, joka silloin oli muotia. (Leipäkonemainoksia ilmaantui 1980-luvun puolivälistä alkaen ja meillä sen suosio oli kiivaimmillaan 1990-luvun alun laman aikoihin, joka 10. talous omisti sellaisen. Viron puolella oli saatavissa edullista jauhoa, eikä äitien aika riittänyt kaikkeen, kun käytiin töissä.)<br />
<br />
Mistäpä niihin aikoihin olisin asiasta tiennyt, kun sukuasioita on tutkittu vasta tällä vuosituhannella tarkemmin. Nythän on selvinnyt poikani Mikko Haapasen ansiosta, että nurmijärveläisen äidinäidin Henrikan puoleinen esi-isä on 1700-luvun alussa muuttanut Virosta Espooseen, joko kalastaja-Matti, tai renki-Matti, ovat melkein saman ikäisiä. Jos varovasti arvioidaan, että sataan vuoteen mahtuu 3-4 sukupolvea ja äidinäitini on syntynyt 1800-luvun puolivälissä, niin tuo Matti on 5-6 polvea aikaisemmin tullut Suomeen, eli jälkeläiset sieltä Espoosta ovat minulle ainakin 8-9 polvea aikaisempaa sukua. Sukupolvia toki saattaa olla enemmän tai vähemmänkin. Varsinkin 1700-luvulla ihmiset elivät lyhyemmän ajan, se oli sotaisempaa aikaa Suomen kannalta. Aiemmin aikuisuuden ikä oli 25 vuotta, joka toisaalta tarkoitti, että miespuoliset hankkivat perhettä vasta sen jälkeen, kun saivat aikuisuusiän täyteen.<br />
<br />
Ajatteluainekseksi mahdollinen virolaistaustani ei vielä ole päätynyt, vaikka tiedän, että monet tuntevat henkisiä siteitä Suomenlahden eteläpuolelle ja pitävät rikkautena saada oppia vironkielen sekä alkeet että enemmänkin. Onhan siihen nykyisin toki paljon paremmat mahdollisuudet kuin 1980-luvulla, kun naapurimaakin on nykyisin itsellinen ja Tallinnanlaivat kulkevat kuin junat Helsinki-Tampere-akselilla. Monet tuttavani käyvät kuukausittain, jotkut jopa tiheämminkin ostosmatkalla Suomenlahden yli. Mauri Haapanen, entinen puolisoni ja lasteni isä, oli myös hyvin kiinnostunut vironkielestä ja osoituksena siitä mm. hänen puhelinvastaajassaan oli vironkielinen viesti.<br />
<br />
13 06 2012 olen kirjoittanut blogipostauksen, jossa kerron puolestaan isäni Tatu Vierulan suvun, varsinkin isän äidin Anna Kolun taustan selvityksistä, jota silloin oli Raija-sisareni tutkinut. Se oli tosi kiinnostava matka Sysmässä Liikolanlahden- Soiniemen tienoisiin. Myöhemmin asioita on selvitellyt myös Mikko, jonka ansiosta nyt tiedämme, että muuttoliikettä siitä sukuhaarasta Päijänteen yli länsipuolelle Jämsään tapahtui jo aikaisemmin. Varsinkin Tehinselän pohjoispuolella selät ja salmet ovat kapeampia ja helpompia etappeja soutuveneellä tehden. Muuttaneet jatkoivat asettautumista mm. Jämsänkosken ja Padasjoen suuntiin, ja eikös vaan löytynyt minulle 12. polven takainen serkku Tapio, joka samalla on nuoremman tyttäreni appi! Sekä tyttäreni Ulla että aviomies Jari asuivat tutustuessaan Tampereella, ja yllätys siis suuri, kun jälkeenpäin määrittyivät sukulaisikseen.<br />
<br />
Sysmäläisyyden juurista yleisesti olen tehnyt blogipostauksen viimeksi 03 12 2018, tiedot saivat vauhtia hiljattain ilmestyneistä eurooppalaisten DNA-selvityksistä tiedelehdissä.<br />
<br />
26 03 2016 olen tehnyt toisen blogipostauksen Sysmän ja Päijänteen länsipuolen muuttoliikkeestä silloin kuitenkaan tietämättä, että kirjoittelin sukuhaaroista ja henkilöistä, jotka kuuluvat osin isänäidin Anna Kolun kautta myös omaan sukulaisryhmäämme. Asia koski Severus Konkolan tytärtä Annia, josta avioliiton kautta tuli Anni Walden, Rapalan kartanon kuningatar (1855-1962). Puoliso oli kenraali Rudolf Walden (1878-1946). Isä oli antanut tyttärelleen avioliiton solmimisen aikaan hankkimansa Rapalan kartanon maineen kaikkineen, yli 10 000 ha metsiä ja hieman peltojakin. Kartanoon kuului iso navetta, laivalaituri vuorolaivojen poikkeamista varten ja kasvihuone, josta tomaatit ja kurkut voi käydä hankkimassa. Isä Severus Konkola (nuorempi Severus,1832-1898) oli ratsutilallinen ja liikemies Jämsästä, ja hän aloitti höyrylaivaliikenteen Päijänteellä laivallaan Jämsä. Reitin toinen pää oli Lahden Vesijärvellä, toinen Jyväskylässä. Laivoihin kuului myös 5 hinaajaa, jotka kuljettivat rahtiliikenteenä uittopuuta. Annin ja Rudolfin yksi lapsista on Valkeakoskella pitkään vaikuttanut patruuna Juuso Walden.<br />
<br />
Kun olin luokanopettajana Rapalan tiluksille rakennetussa kansakoulussa 1960-1963, tutustuin tietysti lähes ensimmäiseksi kenraalskaan eli Anni Waldeniin, joka huolehti opettajasta aivan ihmeellisesti. Muutaman päivän päästä saapumisesta tuli kartanolta traktorikuorma huonekaluja lainaksi, ettei tarvinnut istua tyhjässä olohuoneessa. Sängyt ja keittökalusteet olin jo ehtinyt hankkia heti alkuun Sysmän Askosta. Tuojana oli sittemmin kovin tutuksi tullut tilanhoitaja Esko Ala-Tuuhonen, jonka perheeseen, Inkeri-vaimoon ja tytär Anna-Maijaan tutustuin tuota pikaa. Tätä aikaa olen käsitellyt postauksissani 02 11 2011, 19 04 2014 ja 02 01 2015. (Ne löytyvät klikkaamalla sivupalkin takaa, jossa on sisällysluettelo vuosittain ja kuukausittain. Kuukauden aloittaa tuorein eli viimeksi kirjoitettu. Mitä pienempi luku päivällä, sen vanhempi teksti ja alempana tekstissä.)<br />
<br />
En ole noissa kirjoituksissa ole kuitenkaan maininnut, että Anni Waldenin lähisukulainen, serkku isän puolelta asui kesäisin myös Rapalassa. Hän oli herttaisista herttaisin valkokiharainen Kaisu Antonintytär Melartin os. Konkola, joka asui miehensä Kaarlo Jonatan Melartinin kanssa omassa pikku niemessään koulun rannan ja Väinö Virolaisen tilan välisellä rannalla. Meidän kesämökkipaikka Kaitaniemi sijaitsi saman lahdelman rannalla itäkoillisella puolella. Melartinien huvila oli varmaan vanhimpia alueen kesämökkikäyttöön tehtyjä kohteita. Kaarlo oli ammatiltaan lääkäri ja Kaisukin oli kouluttautunut sairaanhoitajaksi. Heillä oli tässä viimeisessä sodassa paljon tehtävää sotavammain hoitamisessa sekä rintamalla että rauhan aikana.<br />
<br />
Heiltä tietysti haettiin tarvittaessa apua kartanoon tai kun myöhemmin kylä asutettiin siirtoväellä, muidenkin toimesta. Kaarlon hallintaan kuului iso musta henkilöauto jostain 1930-luvulta, jota kansa osasi väistää, kun tien reunat olivat pehmeät eikä ollut varaa ajaa isoa ja painavaa autoa liian lähelle ojanpiennarta. Monet reisut sillä autolla tietysti tehtiin kylän olemattomia teitä pitkin, kun aluksi ei ollut kauppaa, ruoka oli käytävä hankkimassa tiloilta. Varsinainen maantie saatiin Virtaan- Saarenkylän suunnasta vasta 1950-luvulla, se oli aika tuore asia silloin, kun meidän muuttokuorma pakettivolkkarin muodossa elokuussa 1960 kylälle ajoi.<br />
<br />
Kaisu Melartin on jäänyt muistiin myös Helenalle, joka syntyi ollessani Rapalassa ensimmäistä työvuotta ja joka oli kesämökkiaikanamme ensin isompi lapsi, sitten teini ja aikuinen. Helena sanoi, että joskus hänet kutsuttiin leikkimään Kaisun tyttären ottolapsen Eeva Tammisen kanssa, ja hän sanoi saaneensa tosi hienon kohtelun vaikka oli vain naapurin lapsi. Olipa tehty kerran Kaarlon kyydillä reisu Valkeakoskellekin, jossa oli käyty ravintolassa ruokailemassa. Eipä silloin kesämökkiaikoina tiedetty, että oltiin sukulaisten kanssa tekemisissä!<br />
<br />
Noin 1,5 v sitten vierailin Helenan kanssa Rapalassa entisellä koululla, jonka koulutehtävä oli jo aikaa sitten lakkautettu ja toimi niihin aikoihin vielä kunnan leirikeskuksena. Näistä asioista kerroin 19 07 2018 julkaistussa blogipostauksessa. Kuulimme silloin, että monet olisivat olleet kiinnostuneita ostamaan paikan kesämökikseen, mutta asiassa oli joitakin muttia. Maa oli Waldenin aikoinaan mailtaan osoittama alue koulun paikaksi ja luovutuskirjassa on maininta, että kunta saa sen hallintaansa nimenomaan koulua varten. Silloin kesällä 2018 puhuttiin, että maa tuon ehdon takia peruuntuisi Waldenin perikunnalle, jos tilan käyttö muuttuisi ratkaisevasti ja myyntiaikeet olivat tyssänneet. Kuulin kuitenkin Sysmässä pidetyn sukukokouksemme aikana viime kesänä, että talon kulmaan oli ilmaantunut isännänviiri liehumaan, joten asiassa on kai menty eteenpäin.<br />
<br />
Kun vanhempani olivat lähtöisin eri maakunnista, isä sydän-Hämeen vesistöisistä lehdoista ja äiti hiljan syntyneen teollisuuskylä Hyvinkään liepeiltä, ja itse synnyin Karjalan kannaksella Johanneksessa isäni ensimmäisen työpaikan ollessa siellä, olen tavallisesti sanonut, etten ole oikein mistään kotoisin. Iitin lisäksi olen asunut sekä Pohjois-Savossa, Pohjanmaan laidalla Lehtimäellä, Helsingin seudulla, Lahdessa että pisimpään Janakkalassa. Kaikilla asumillani seuduilla on ollut siirtoväkiasutusta, joten ole myös tutustunut karjalaisuuteen monin tavoin sekä lapsuus- että aikuisaikana. Tunnen siis jollain lailla itseni tavalliseksi yleissuomalaiseksi. Sukututkimukset sen vielä vahvistavat, kun jo esi-isät ovat olleet liikkuvaa kansaa. Nyt piiri on kyllä laveampi, puoli maapalloa...<br />
<br />THhttp://www.blogger.com/profile/05610824204133011480noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3438065345258954906.post-40977570910222102422019-12-22T18:26:00.003+02:002019-12-22T18:26:33.468+02:00Historiaa uudella tavalla TVssaHeippa, arvoisat seuraajani! Olin niin innokas tekemään tuota tämän päivän postausta, etten taaskaan muistanut katsoa, kumpaan blogiini se meni. Nyt tämä historiakatsaus on päättänyt asua tertunkasvimaailma.blogspot. com- nimisessä tiedostossa. Jos kiinnostaa, niin mene sinne, esimerkiksi tuon oikean laidan sivupalkin kautta. Eikä ollut ensi kerta.<br />
<br />THhttp://www.blogger.com/profile/05610824204133011480noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3438065345258954906.post-57009397690457444572019-12-01T09:17:00.001+02:002019-12-01T22:02:44.214+02:0080 vuotta sitten<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8b_Mea6evEy74NF99plqcZHmwiNMjfTKGN-6DIVYT-khCCbdnwVOqctRtAD5cjdQpR5DbrXJuenFJ-RkyGEO4q2MXFZ7F8xrSAqOe4VVgYafUVP8Zmfpv1zNOV-iSK47nmHAz62f5blE/s1600/IMG_7035.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8b_Mea6evEy74NF99plqcZHmwiNMjfTKGN-6DIVYT-khCCbdnwVOqctRtAD5cjdQpR5DbrXJuenFJ-RkyGEO4q2MXFZ7F8xrSAqOe4VVgYafUVP8Zmfpv1zNOV-iSK47nmHAz62f5blE/s320/IMG_7035.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sytytin eilen kynttilät muistamaan talvisodan aikaa ja ennen kaikkea sitä itseensä luottavaa ja vahvaa pariskuntaa, joiden lapsena kasvoin tässä talossa. Kaikki kuvat ovat tältä aamulta.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Marraskuun lopussa 1939 syttyi talvisota. Eilen olivat sen 80-vuotismuistojuhlat. Isä-Tatu oli lähtenyt muiden Iitin poikien kanssa rintamalle. Hän täytti kohta joulukuun alkupuolella (11.12) 37 vuotta. Perhe oli juuri loppusyksyllä muuttanut tähän taloon, joka valmistui sinä syksynä sen verran asuttavaan kuntoon, että päästiin siirtymään. Pärekatto oli saatu tiiviiksi, joka aukossa oli ikkunat ja huoneissa lattiat ja ovetkin toimivat. Tuvan nurkkaukseen oli hellaa vastapäätä tekaistu paksusta kuitulevystä tiskipöytä, jonka päällä oli vettä pitävä pelti.<br />
<br />
Taloon ei saatu kuitenkaan vesijohtoja tai viemäriä yli neljännesvuosisataan, kun ei löytynyt kuin vähävetinen kaivo alarinteen puolelta. Siitä vesi piti ämpärillä noutaa, ja käytetty ns. likavesi samalla tavoin ämpärillä avokompostiin, jota meillä nimitettiin tunkioksi. Tunkion paikkoja on löytynyt tontilta useista kohdin, niissä oli aika nopea ravinteiden hajoaminen ennen vanhaan, kun oli tuo päivittäinen vedenlisäys. Jossain alarinteen suunnalla oli laudan jäännöskappaleista rakennettu ulkohuusikin, sen näköä tai paikkaa en yhtään muista, mutta kaivon yläpuolelle ei kuitenkaan, sen sanoo jo maalaisjärkikin. Muutamaa vuotta myöhemmin meille tehtiin navetta talon lähelle, silloin ulkohuusi purettiin ja uusi käymälä tuli navetan yhteyteen niin, etta saatiin tehtyä betonista allas sekä lantalalle että käymälälle.<br />
<br />
Liukkaita polkuja riittäisi käveltäväksi vuosikymmeniksi eteen päin tuohon rinteelle vesitaakkojen kanssa. Joka ei ole koskaan talvella ottanut vettä kaivosta, ei voi kuinkaan käsittää, mikä taidonnäyte se oli. Nostettava vesihän aina läikkyi ja siinä tullessaan liukasti kaivon ympäryksen varottavaan kuntoon. Se puinen varsi, jossa noutoämpäri oli kiinni, oli myös tavallisesti jäässä. Kaivon kansikin oli usein jäätynyt kiinni aukkoonsa vedenhakujen välillä. Lapset eivät saaneet mennä siihen hommaan, se oli liian vaarallista. Vasta pitkälti toisella kymmenellä, kun voimat karttuivat, voitiin asiaa harjoitella ensin kesäaikaan.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAYtGVmYaLoirapnpY4fU95hOJ2zhusHzTEwA2wOt7oE9PxrrJ8Lseh1hopxRcSMrDRtB_dN3IrvfcbviX7yj5Dg8EgUFq-9oGs5PfZzncVtEzVfkCLFYAP6QsEy355SuAW3o4iM1hcPA/s1600/IMG_7037.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAYtGVmYaLoirapnpY4fU95hOJ2zhusHzTEwA2wOt7oE9PxrrJ8Lseh1hopxRcSMrDRtB_dN3IrvfcbviX7yj5Dg8EgUFq-9oGs5PfZzncVtEzVfkCLFYAP6QsEy355SuAW3o4iM1hcPA/s320/IMG_7037.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tämän tien paikalla oli 1939 kapea polku, jota pitkin taaempana näkyvän Niemelän talon asukkaat kulkivat kotiinsa. Oikealle erkanevasta haarasta mentiin Nyströmille. Kaikki tontit olivat seurakunnan vuokramaalla. Oleellista oli, että talon ympärillä oli sen verran maata, että voitiin ylläpitää kotitarveviljelyä, ehkä vähän kotieläimiäkin.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Talo oli kuitenkin helpompi hoitaa kuin se, josta tultiin. Lämmitysuuneja oli vain yksi, nimittäin keskuslämmityshella. Sen avulla saatiin lämmintä kiertovettä pattereihin, joita oli asuinkerroksen sisäseinillä. Se myös säästi polttoainetta ja antoi lisätilaa kamarihuoneisiin, kun ei ollut niitä pystyuuneja. Isossa tuvassakin olisi pitänyt olla joku muu lämmön lähde kuin pelkkä hella. Sauna oli pohjakerroksessa, sinne tehtiin leivinuuni, joten kellarikerroksen raput oli valettu betonista pitäviksi siihen uunien kylkeen.<br />
<br />
Kuinkahan heidän lämmityspuiden tilanteensa oli syksyllä 1939, oliko yhtään kuivaa puuta? Rakentamisen jämiä ei niihin aikoihin varmaan pantu tulen ruoaksi kovin helpolla, vaan kaikki, mikä vähänkin oli suoraa, pantiin talteen. Halot olisi pitänyt muistaa hankkia jo keväällä, ei kai tässä silloin voinut klapipinoja olla? Tatu oli kyllä kovin järkevä, ehkä asiaa oli ajateltu. Keskuslämmityspuolelle voitiin saada metrisestä halosta sahaamalla kolme palaa, eikä niiden kokoa paljon tarvinnut pienentää, kun luukun kita oli melkein 20 cm leveä ja korkea. Hellapuu oli pienempää kokoa, siinä kirves sai monta kertaa tehdä töitä yhtä halkoa käsitellessä. Kun Tatu lähti, puiden pilkkominen pienemmäksi oli Elsan tehtäviä.<br />
<br />
Talon nykyisessä puuliiteriosastossa ei alkuun ollut seiniä, vain harmaatiilisiä pilareita, joiden varaan oli tehty betonista valamalla seuraavan kerroksen huoneille alapohja, ja sen päälle sitten asuinkerros hirrestä. Puuliiterin pohjana oli tietysti vain soraa. Sinne pilarien muodostamaan sateensuojaan oli pantu tarvittava polttopuuaines, sahapukki ja hakkuupölkky. Siellä olivat myös pyörät ja kelkat. Ulko-ovi oli siinä, missä nyt on vain väliovi.<br />
<br />
Pitkään mietin, kun lapsena katselin sitä väliovea, jonka väärällä puolella oli lamppu, pitkä käytävä kun jäi ihan pimentoon. Mutta sehän olikin ulkolamppu, jonka tarkoitus oli auttaa kaivolla kävijää pimeän aikana. Kun sitten vuotta myöhemmin liiteri sai harmaatiiliset seinänsä, tuli uusi ala-ovi ja sen pieleen uusi ulkolamppu. Noissa kylmissä tiloissa sähköjohdot olivat paksueristeiset ja pinnaltaan oranssinpunaista tekstiilikudosta. Sisätiloissa oli alumiinipäällysteistä harmaata johtoa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQJ5jrtSSTb0lUXdwc4FHNq1ENsX0FzZqVYdcz8AbRsCLmkRV5bUxRoAxEJsthNSCBYDp_1Gg3K5QSuqnUDKVWlwQ1o99SKxxxsur5gD9hKIdaXIcDjwYUU4xNmJiEqPuY4OXg3EvP1SQ/s1600/IMG_7038.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQJ5jrtSSTb0lUXdwc4FHNq1ENsX0FzZqVYdcz8AbRsCLmkRV5bUxRoAxEJsthNSCBYDp_1Gg3K5QSuqnUDKVWlwQ1o99SKxxxsur5gD9hKIdaXIcDjwYUU4xNmJiEqPuY4OXg3EvP1SQ/s320/IMG_7038.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Talo tehtiin melko jyrkkään rinteeseen, koska tasaisempi viljelymaa oli pyhitettyä, niihin aikoihin arvokkaampaa kuin rakennuksien alla olevat joutomaat. Ja eihän se ollut alkuun näin korkea. Puolivälistä alkoi jo vinokattoinen vintti, jonka kulma eli A oli maantielle päin, tälle etupuolelle oli räystäs. Nyt kun ajattelee joskus hankkia talokohtaisia energian nappaajia katolle, se suunta olisi tehokkain...</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Elsa 33 v jäi kolmen tenavan kanssa kohtaamaan synkkää tulevaisuuttaan. Pertti, vanhin, oli muuton alkaessa jo neljävuotias, itse täytin kolme tässä talossa. Pentti oli vielä pari kuukautta 1-vuotias, kun oli tammikuun loppupuolella 1938 syntynyt. Ainakin hän tarvitsi vielä pukemisapuakin ja oli pihalla autettava taluttamalla. Naapurista Nyströmiltä löytyivät kahdelle vanhimmalle lapselle saman ikäiset leikkitoverit, Pertille Osmo, joka sanottiin nimellä Jai, minulle Maija. He olivat sen perheen nuorimmaiset, me taas oman perheemme vanhimmaiset lapset. Käytiin päivittäin toisissaan monta vuotta. Sitten vasta tuli muutosta, kun Maijan serkut Annikki ja Meeri Sorvali tulivat evakkoon ja asettuivat asumaan kirkolle heille osoitetun Vikströmien kesähuvilan asukkaiksi. Meidän kylässä oli monta samanlaista kesäkotia, joten evakkoaikana kylän väki melkein kaksinkertaistui.<br />
<br />
Pihaleikeissä oli lumen tultua käytössä pieni mahakelkka, ja tietysti voi lasketella rinteellä myös pahvinpala takapuolen alla. Muistaakseni en uskaltanut sillä kelkalla koskaan, meidän kotitie päättyy maantiehen ja sillähän oli liikennettä, vaikkei nyt niin tiuhaa. Menin sen pahvinpalan kanssa maantien toiselle puolelle, jossa oli sopivan kokoinen rinne Suonmäki. Siinä uskalsi laskea, ainakin sen jälkeen, kun maat jäätyivät ja suo muuttui kantavaksi. Äidillä oli talviliikkumiseen potkukelkka eli potkuri, siinä sai kyytiä sellainen, joka ei saattanut vielä omin jaloin taapertaa. Nuorempaa sisarusta voi liikutella mahakelkassa sitten, kun vakaa istuminen oli hallussa. Sellaisia kuvia on nostalgisissa Martta Wendelinin tauluissa, me elimme realitynä sellaista.<br />
<br />
Isossa tuvassa oli lapsilla lämmin paikka kirmailla ja leikkiä keskenään. Kaikenlainen piirtely oli suosittua, koska kyniä riitti. Paperiksi kelpasi sanomalehden valkoinen marginaalireunus. Pertillä oli karjalanmuistona keltainen polkuhevonen, se oli hänen yksinomaan. Pentti oli liian pieni vielä, hädin tuskin käveli kunnolla. Itselläni oli nukke, jonka olin saanut Hyvinkäällä asuvalta Impi-tädiltä, äidin sisarelta. Sitä en kyllä muista, milloin sen olisin saanut, joten ilmeisesti se oli aika vanha. Siihen aikaan nukke oli muuten omatekoinen, mutta nuken pää oli ostettu, joko pahvista, posliinista tai guttaperkkasta tehty. Myöhemmin osallistuin äidin seurana joulunalusviikkojen nukketalkoisiin, kun siskoja syntyi ihan kolme lisää tässä talossa.<br />
<br />
Maijalla oli suosikkileikkinä perustaa leikkikoti, ja siinä roolit, jos oli vain kaksi, niin isä ja äiti. Jos leikkijöitä oli enemmän, niin he olivat perheen lapsia. Tärkein ohjelmanumero oli laittaa ruokaa, ja ainakin Nyströmillä ollessa Esteri-äidiltä löytyi aika pian pari pikkulautasta eli tassia, joihin annosteltiin sitä kuuluisaa kalakeittoa. Siten ohjelman huippu oli ruokailu. Kesäaikana kodin teko oli monipuolisempi, siihen tarkoitukseen mentiin metsänlaitaan, josta löytyi pehmeitä sammalpaakkuja. Niistä sai nopeasti irti tuolin tai vuoteen, ja talon ulkoseinät pikkukivistä. Se leikki kesti useita päiviä, ennenkuin kaikki oli tehty. Sinne soppalautaset eivät kuitenkaan kulkeutuneet, kestit olivat marjoista koostettu heti, kun ahomansikat vähänkin alkoivat kypsyä. Ja niitähän riitti kaikilla pientareilla.<br />
<br />
Tuon ikäiset lapset vaativat paljon huolenpitoa, mutta siinä ei ollut kaikki. Elsa oli viimeistä kuukauttaan raskaana, seuraava vauva syntyisi kohta, ensimmäinen tässä talossa. Jos junat kulkisivat, äidinäiti Henrika tulisi apulaiseksi lapsen syntymän ajaksi Hyvinkäältä. Niin sitten kävikin, noin 70-vuotias mummu tuli sukankutimineen keinutuolin asukkaaksi. Elsa oli ollut Henrikan nuorin lapsi, syntynyt 42-vuotiaalle äidille 1906. Henrika kutoi ensi töikseen valkoisesta langasta Tatulle päänsuojaksi kypärän alla pidettävän naaman ja kaulan suojuksen, jossa oli aukko vain silmien korkeudella. Se oli niin kallis säilytettävä, että myöhemminkään Elsa ei sitä antanut purettavaksi muuhun käyttöön, kuten siihen aikaan oli tapana.<br />
<br />
Marja-Leena syntyi noin viikkoa ennen joulua, joten uusi koti sai ensimmäisen uuden vauvansa heti kohta. Syntyi terve ja napakka tyttö. Minulle kaveriksi sitten joskus, kunhan siitä vielä kasvaisi. Vauvan vaunut olivat Pertille Viipurista hankitut ja vanerista tehdyt. Kaipa niissä oli kuomukin, vaikka en muista toimiko se laite kuinka hyvin. Kuomun materiaali oli vedenpitävää pegamoidia.<br />
<br />
Isukkia ei tainnut näkyä, hän oli rintamalla sinä jouluna, sillä sota kesti noin 100 päivää (tarkemmin ottaen 105, kun tehtiin Moskovan rauhansopimus 13 03 1940). Henrika oli onnistunut tulemaan hyvissä ajoin, ja jollain konstilla oli kunnan kätilö saatu tietämään asiasta. Sitä en kyllä tiedä, oliko päässyt itse tapahtumaan, vai tuliko vasta jälkeenpäin. Äitiysvuodeaikaa pidettiin silloin vähintään viikko, ja Henrika hääräsi minkä ehti. Siellä kotona Hyvinkäällä piti emännyyttä kotona asuva Impi, Elsan vanhempi sisko. Hyvin Henrika jouti olemaan joitakin viikkoja.<br />
<br />
Minulle vanhimpana tyttärenä oli yleensä delegoitu tuo käytettyjen vaatteiden purkuhomma, joka kyllä ei ollut helppoa, jos oli jo parsittu tuote kyseessä. Piti ymmärtää,miten kohta oli syntynyt ja ottaa pois vahvikelangat, sillä katkeamaton lanka oli aina paras tulos. Kintaisiin käytettiin tavallisesti kahta ohuemmaksi kulunutta purkulankaa, joten saatiin tweed-pintaista neuletta. Muunlaisia en taida lapsuudesta muistaakaan, myös lasten nilkkasukissa se oli käytäntönä. Sain purkaa myöhemmin myös käytettyjä vaatteita, jos palasista ajateltiin tehdä jotain lapsille. Mummu teki lapsille talvijalkineiksi tallukat, jotka oli tehty takeista purettuja pieniä kappaleita yhteen tikkaamalla. Muistuttivat nykyisiä varsilenkkareita aika lailla. Kyllä niillä kuivalla lumella hyvin tarkeni, ja ne kuivivat siinä hellan antamassa lämmössä aika pian.<br />
<br />
Henrika toi myös kokemuksensa antamaa turvaa, hän oli ollut perheellinen aikuinen jo edellisen sodan aikana. Saippuankeitto syksyllä oli niistä hurjimpia hommia näin jälkikäteen ajateltuna. Ei sitä kuitenkaan 1939 tehty, koska olisi pitänyt kasvattaa kesäpossua sitä ennen, se saippua tehtiin nimittäin teurasjätteista keittämällä ja lipeää käyttämällä. Possu oli hyvä kierrättäjä, sen ruoka koostui pääasiassa ruoanvalmistuksen tähteistä, perunankuorista, jotka olivat puolestaan pääasiallinen jäte. Ne pantiinkin valmistamisen yhteydessä lajiteltuina suoraan ns. sikaämpäriin, joten niitä jätesankoja oli kaksi. Ainakin kesällä 1940 meillä jo oli possu. Kun ilmat tulivat niin kylmiksi syksyllä, että possua alkoi palella, se teurastettiin, kun ei ollut talvikotia sille. Yleensä se oli hengissä vielä syyskuulla, kun perunannostosta tuli ns. pikkuperunoita, liian pieniä kuorittaviksi, niin ne keitettiin suoraan isossa saunan padassa. Possulla oli silloin oikein ruokajuhlia pävittäin.<br />
<br />
Onneksi oli tuo iso hella! Sen päälle mahtui ikuinen kuumavesilähde, alkuun emalikattila, mutta aika pian (ehkä vuodesta 1945?) 5 litran tasapohjainen rautapata. Sen lisäksi oli isohko emalinen pesuvati, jossa vauvan aikaansaamia lisäpyykkejä voisi viedä eteenpäin. Muurin rakoon sai tungettua uunipellin ohella pienen puisen kepin tai useampia, jotka toimivat ripustusortena. Ei ollut kuivan huoneilman ongelmaa.<br />
<br />
Pitkään vielä rakennustöitä riitti seuraavana keväänäkin, kunhan ilmat lämpenivät. Varmaan vuorausten täydennystä, ja ehkä oli kesken vielä Tatun työhuoneen kohta eli nykyinen vierashuone. Pohjakerroksen kellariosastokin taisi syntyä vasta silloin, sinne tuli juures- ja hillokellari erikseen. Ja ne pilarien väleihin tehdyt seinät. Kantolan pappa jostain päin Iittiä oli pyörällään tullut viimeistelemään taloa, mutta esim. vinttikerroksessa olivat lämpöeristeet eli kutterinpurut rakenteiden väleissä pitkään näkyvillä, sinne ei ollut lapsilla asiaa.<br />
<br />
Vintin orsilla riippui talvisin ruokalähteeksi 1-2 palvattua sianjalkaa, muut osat olivat isossa saavissa suolattuina veteen. Kerran vintille vietiin kuivattua haukeakin, se oli jotain välirauhan aikaa. Hiiriä ei liikkunut siellä ylhäällä, saivat olla ihan rauhassa. Puolukkasaavi kuului myös kerätä täyteen syksyisin, se taas oli hillokellarin lattialla, jossa lihasaavikin aika usein. Niihin aikoihin ei oltu kuultukaan vielä jääkaapista, se tieto saavutti Suomen vasta 1960-luvulla. Kaikki säilytettävä piti syödä nopeasti. Meillä ei ollut varsinaista ruokakomeroa, joka vanhemmissa uunilämmitystaloissa oli aina talon kylmimmässä nurkassa.Jos jotain piti säilyttää, se vietiin pohjakerroksen hillokellarin hyllyille, jotka ainakin kesäaikaan olivat ihan tyhjillään.<br />
<br />
Ruoka tehtiin korkeintaan kahta- kolmea ruokailua varten jauhoista ja perunoista, joskus mukana myös munia tai lihaa, muttei läheskään aina. Pääasiallinen kestoruoka oli leipä, se ei loppunut koskaan. Leivät säilytettiin suljetuissa saaveissa pohjakerroksessa. Elsan lajit olivat ruisreikäleipä muille aterioille ja limppumainen kauraleipä aamiaiselle. Pullaa oli yleensä vain viikonloppuisin, se kuivui nopeasti korpuksi. Hyvin tultiin toimeen!<br />
<br />
Kesäaikana maito oli ongelmista suurin. Avuksi otettiin kaivo, jonne maitohinkki narun varassa riippumaan niin, että pohja otti veteen ja jäähtyi sitä kautta. Osasta maitoa tehtiin viiliä, jolloin se jätettiin tekeytymään yön yli avonaiseen astiaan vanhemman viilin osan kanssa (ns. viilin siemen) ja oli seuraavana päivänä syötävän hapanta, jos astia oli tarpeeksi pieni. Meillä viilit tekeytyivät tiskipöydän toisessa alakaapissa, jossa ne olivat pölyltä suojassa. Viilin joukkoon pantiin aina talkkunajauhoa, se teki maidosta ruoka-annoksen lämpimänä aikana, ei tarvinnut virittää hellan tulia puuron keittoon.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYhuFymA_JLzU-SuQPyt5EcDPXSaVLDg7hoGk4YG823WALMmycm_3ooRzQW8dvIb3j9PlWT6O12Dw4a5U76E54siMagHWWyNcC8QMEFu565JKzc_FxOclmBdTDMUPmOfyhLrWZytNVJ80/s1600/IMG_7034.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYhuFymA_JLzU-SuQPyt5EcDPXSaVLDg7hoGk4YG823WALMmycm_3ooRzQW8dvIb3j9PlWT6O12Dw4a5U76E54siMagHWWyNcC8QMEFu565JKzc_FxOclmBdTDMUPmOfyhLrWZytNVJ80/s320/IMG_7034.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tella päättää tämän muistelman aamunokosillaan. Hän viettää ehtoopuolen aikaansa tässä talossa, joka tarjoilee etuovesta ulos mentäessä minimimäärän rappuja huonoille takajaloille. Kyllä se vielä toistaiseksi jaksaa pohjakerroksen raputkin kulkea, mutta hitaammin menee.</td></tr>
</tbody></table>
<br />THhttp://www.blogger.com/profile/05610824204133011480noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-3438065345258954906.post-42588089782556155372019-11-09T17:38:00.001+02:002023-01-15T20:52:19.178+02:00Melkein isä<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIwgDTqjomHx7GL-7dqGJ6sl66I2bKA2qQJ-xGVIY8EidF97UQjLSvHL-1n8vyTljvmvFnQ4O8iy1v-A6tkA6VI0tvGYHIITn8Br0iLkMLo5ZI-7dWCgGzjwjh4dUraQQq_-778U305_o/s1600/IMG_6962.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIwgDTqjomHx7GL-7dqGJ6sl66I2bKA2qQJ-xGVIY8EidF97UQjLSvHL-1n8vyTljvmvFnQ4O8iy1v-A6tkA6VI0tvGYHIITn8Br0iLkMLo5ZI-7dWCgGzjwjh4dUraQQq_-778U305_o/s320/IMG_6962.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Isäinpäivän aaton muistelmia, kynttilät läheisille isille.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Äitini läheisin veli oli Lauri Villiam (toisissa todistuksissa Viljam?). Hän syntyi 1897. Koko elämänkaari kului Hyvinkäällä. Kouluaika osui vuosien 1906- 1910 väliin, jonka loppuessa hän sai päästötodistuksen ( 8 lukukautta). Nuoruuden erilaisten työpaikkojen (asemalla, maataloustyötä Uudenkartanon = Honkalan tilalla 1914-22 ja mm. Hyvinkään verkatehtaalla värjärinä) jälkeen hän pääsi Hyvinkään rautatieasemalle asemamiehen oppiin ja suoritti töissä oppien erilaiset vaadittavat kurssit 1930-luvulla. Senjälkeen hän oli vuodesta 1935 pysyvästi töissä Hyvinkään asemalla eri tehtävissä. Hän sai Mannerheimin muistomitalin osallistumisestaan sotaan 1939-40. Asemamiehen työmaata riitti koko elämänajalle työksi, se muuttui 1959 junamiehen työksi. Siitä hän siirtyi noin 70-vuotiaana eläkkeelle.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKuzotUPMQcw1FGjIw3kRP_ehl6pV9MYIr4DqBuuAjePs_q_n3z7nyrO6Ncec-LUzxRSBu-iC_zJ0HUof53l7F-44PNffLikIYpGGTVzvMCdgGpch85k7eqAZaW-xV6UffZS-foAgGkes/s1600/IMG_0006.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1040" data-original-width="672" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKuzotUPMQcw1FGjIw3kRP_ehl6pV9MYIr4DqBuuAjePs_q_n3z7nyrO6Ncec-LUzxRSBu-iC_zJ0HUof53l7F-44PNffLikIYpGGTVzvMCdgGpch85k7eqAZaW-xV6UffZS-foAgGkes/s320/IMG_0006.jpg" width="206" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Laurin kuva on peräisin vuodelta 1952. Kuvaaja on varmaan sisko Impi, hänellä oli suvun ainoa laatikkokamera. Laurin tontin koko oli peräti 2 ha, siihen kuului eläintenhoitoon tärkeätä heinämaata ja pieni laidunkin. Tila koostui Laurilasta ja ostetusta toisesta Anttilan tilasta.<br /><br /></td></tr>
</tbody></table>
Hän asui kaiken sen ajan, jonka hänet tunsin, omassa kodissaan Hyvinkään Mutilassa. Talo oli hänen itse rakennuttamansa ja sen nimi tietysti oli Laurila. Kun opin hänet tuntemaan, hänen kotonaan asuivat jo iäkäs äitinsä Henrika Sofia ja sisarensa Impi Helena. Molempien naisten sukunimi oli Jahnsson, mutta Laurin sukunimi oli Jana, hän oli vaihtanut sukunimensä maistraatin päätöksellä 1935. Perheen vanhimmista lapsista osa kuului niihin suomalaisiin, jotka saivat valita ruotsalaisen sukunimensä tilalle jotakin muuta suomalaista. Suurin nimenmuutto tapahtui vuosina 1906 ja 1907 Snellmanin syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Kansakoulunopettaja avusti tässä prosessissa. Velipuolet ja vanhin täysveli ottivat joko nimen Nurmi, toiset Suomalainen. Ehdotus ei koskenut tyttöjä, joiden sukunimi tulisi avioliiton kautta kuitenkin muuttumaan.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhX8RQdrUJfvCw60uCIIVqI_m4HuYVSiOdIpoJ5d7AqPDTwd2N146HLO-iweIfKMXUAbEavxrlviTXwHfIE_JmGNl72fh25mEFG6uSHU0nk0XlWC5cKc6_G1DEWj-8pZ84gzEV_ALCH7Fo/s1600/IMG_0003.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1087" data-original-width="1600" height="217" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhX8RQdrUJfvCw60uCIIVqI_m4HuYVSiOdIpoJ5d7AqPDTwd2N146HLO-iweIfKMXUAbEavxrlviTXwHfIE_JmGNl72fh25mEFG6uSHU0nk0XlWC5cKc6_G1DEWj-8pZ84gzEV_ALCH7Fo/s320/IMG_0003.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
Talossa oli myös navetta, jossa asui lehmä, jokunen lammas, kanoja ja kesäpossu. Ja tietysti koira, jonka nimi aina oli Nalle. Ennen kaikkea talossa oli upea puutarha, no eihän se nyt ollut ihme, kun oli kyse puutarhurin pojasta. Ja kun työpaikaksi muodostui Hyvinkään rautatieaseman vaihteet ja muu tekniikka asemamiehenä, niin oli mahdollista saada ostaa VR:n Nuppulinnan puutarhasta myös taimia, niitähän myydään nykyisinkin sesongin loppuessa alennuksella. Koko piha tuoksui, kun oli valkoisten leimukukkien aika, niitä oli pitkässä kukkapenkissä taloon johtavan tienpätkän varressa. Syksyisin marja- ja hedelmäpuutarha antoivat runsaan sadon. Koko pikku talo oli aina viimeisen päälle huollettu ja siisti, kuin taivas lapsen mielestä. Näin ei kuitenkaan ollut ollut aina.<br />
<br />
Lauri oli avioitunut 1930-luvulla Kiteeltä kotoisin olevan 1898 syntyneen Hilma Juvosen kanssa. Kumpikin oli jo hyvässä keski-iässä. Silloin talokin valmistui. Sähkötöiden asennuslaskusta ilmeni, että valmistumisvuosi oli 1936. Hilma oli taitava ja osaava naisten askareissa, hänelle Lauri hankki omat kangaspuut, jolla kodin tekstiilien laitto sujui kepeästi. Siinä samalla Lauri auttoi äitini myös koulutusputkeen, kun hänet lähetettiin Tampereelle oppia saamaan. Äitini avioitui myös 1930-luvulla, hän sai häälahjakseen Laurilta kangaspuut, jotka ovat nyt minulla käytössä. Vanha äiti eli mummoni Henrika Sofia asui perheineen niihin aikoihin Hyvinkään Vehkojalla (leskenasunnossa jo 1910-luvun alkupuolelta alkaen).<br />
<br />
Laurin perheeseen tuli iloisia uutisia, kun saatiin tietää, että Hilma oli talvisodan jälkeen 1940 raskaana. Hän oli vanha silloiseksi ensisynnyttäjäksi, ikää yli 40 v. Mikäs olisi vauvan tullessa valmiiseen kotiin. Asiat eivät sujuneet kuitenkaan toivotusti. Tuli kauhistuttava käänne. Monen sen aikaisen äidin tapaan Hilma sai lapsivuodekuumeen, bakteeritulehduksen, joka johti kymmenessä päivässä hänen äkkikuolemaansa 13.3. 1941. Myös vastasyntynyt poikavauva, joka sai hätäkasteessa nimen Arvo Johannes, menehtyi paria viikkoa myöhemmin verenmyrkytykseen (septicaemia) 01.4. 1941. Isyydestä tuli peruttu asia ennenkuin se oli oikeastaan alkanutkaan. Näistä tapahtumista olen kuullut äidiltäni vain lyhyesti, sillä meidän perheemme asui Iitissä ja kirjeet kulkivat sota-aikana harvoin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhi76N8L__NYb9S8xn0rENcmasbM-FY2ZJfP694G6HwE6rF7Ze3pezfuPEwj-fyfyLym-VeF3PqZ7WwPH7oM6vGNktlJeyAxWD4qCINhrBQa-pRKsnExUd4F9NuIW7oje-DSB31eE5aenE/s1600/IMG_0001.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1014" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhi76N8L__NYb9S8xn0rENcmasbM-FY2ZJfP694G6HwE6rF7Ze3pezfuPEwj-fyfyLym-VeF3PqZ7WwPH7oM6vGNktlJeyAxWD4qCINhrBQa-pRKsnExUd4F9NuIW7oje-DSB31eE5aenE/s320/IMG_0001.jpg" width="202" /></a>Voi vain aavistaa sitä surun määrää, joka tuolloin astui valkoisena hohtavaan taloon. Tämän raskaan vaiheen takia Henrika Sofia ja Impi-sisko muuttivat Vehkojalta talon emännyyttä hoitamaan, sillä sen aikaiseen tapaan miespuolinen ei ollut saanut mitään oppia ruoanlaitossa eli ns. keittämisessä. Oli vaarana, että mies kirjaimellisesti nääntyy suruunsa, kun ei ole leipääkään. Lauri ei koskaan myöhemmin halunnut perustaa uutta perhettä.</div>
<br />
Laurista kasvoi näin lähisukulaistensa turvaverkon turvin toisen maailmansodan aikana oman läheisjoukkonsa huoltaja, jonka toiminta oli kaikinpuolin aina kiitettävää. Impikin kävi töissä Verkatehtaalla, joten talossa oli kaksi ansiotyössä käyvää. Kaikki ajatellut pikku hankkeet saatiin järjestettyä. Näin elettiin vuoden 1953 alkuun, jolloin äiti Henrika kuoli 90-vuotiaana. Sen jälkeen emäntiä oli vain yksi, Impi-sisko. Asuivat kaksin, kumpikin vielä toistakymmentä vuotta työelämässä. Lauri siirtyi eläkkeelle 1967. Varsinkin sisarussarjan vanhimman tytön, Elin Salon perhettä oli Hyvinkäällä paljon ja yhteyttä pidettiin heihin ja muihin sukulaisiin monella tavoin. Apua riitti myös Elsan asioiden muistamiseen, vierailimme varsinkin 1940-luvulla, kun junayhteys oli olemassa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAC0c8kyy_mTUTX3P1zDnD3Fvj3sqJFNvfTxwy0VeHHEWjrhgEOpKFibGgemZm_RQEAiVFJHvHwBzFlLfDKE103ltM8Dj36OuG9ghRJ9NSgLuOpiD2RuNorWatauFh8PIrSwySdlzp7dI/s1600/IMG_0007.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1036" data-original-width="692" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAC0c8kyy_mTUTX3P1zDnD3Fvj3sqJFNvfTxwy0VeHHEWjrhgEOpKFibGgemZm_RQEAiVFJHvHwBzFlLfDKE103ltM8Dj36OuG9ghRJ9NSgLuOpiD2RuNorWatauFh8PIrSwySdlzp7dI/s320/IMG_0007.jpg" width="213" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Impin ottama kuva vuodelta kesältä 1955. Paraativaatteet päällä. Ikävä kyllä, en osaa sanoa, kuuluiko tuo rakennus Laurilaan, mutta joka tapauksessa se on sillä tontilla seisten otettu.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEinVaMNL4pPXMO3ir9MikbBrv_RUa5kQIvY_th1I3VnnJ_i6zE1Az_xz-ADHySgS81Ga6GfaqhuUq_8XJo9g5UkP8SWa-i3ojDSMNTsk6xOmEhqOXuc8WZE62rdzZEGz7bJyEwXg2Ct86U/s1600/IMG_0008.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="828" height="278" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEinVaMNL4pPXMO3ir9MikbBrv_RUa5kQIvY_th1I3VnnJ_i6zE1Az_xz-ADHySgS81Ga6GfaqhuUq_8XJo9g5UkP8SWa-i3ojDSMNTsk6xOmEhqOXuc8WZE62rdzZEGz7bJyEwXg2Ct86U/s320/IMG_0008.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tämä kuva on juhlapuvun vaihdon jälkeen Laurilan seinustalla. Lakki oli vieläkin kuvassa mukana, se pantiin Impin työtoverin pikkutytön päähän, joka oli silloin hoitolapsena äitinsä työvuoron takia. Impi kuvasi taas.<br /><br /></td></tr>
</tbody></table>
Olin päässyt ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta keväällä 1955. Lakkiaisjuhla pidettiin Lahden uudessa konserttitalossa, jonne myös Lauri matkusti Hyvinkäältä mukanaan onnittelulahjansa. Se oli ällistyttävästi upea rannekello kultadubleeta, kuten asia silloin muotoiltiin. Siinä tilaisuudessa sain useita stipendejä sitkeydestä voittaa vaikeuksia. Sain kunnian pitää myös kiitospuheen opettajille. Olin suvun ensimmäinen valkolakki, ja Lauri katsoi, että se oli eräs tärkeimpiä saavutuksia vaihtaa yhteiskunnallista asemaa. Ja vielä naisihminen... Myöhemmin kesällä matkustin jonain viikonloppuna Hyvinkäälle, sillä olin kesän töissä Lahdessa. Mukaan piti pakata näytille se lakki ja myös juhlissa olleet parhaat tamineeni, niin oli toivomus. Vierailu oli lyhyt, koska silloin viikonloppu oli yhtäkuin sunnuntai, lauantaisin oltiin töissä. Tapasin tietysti Impin ja Laurin ja joitakin hyvinkääläisserkkuja.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOXMiwDJ1fmFgKt2y1dW395MNHewSHRx86W9xSSHKoQ3vrKuHx16ol7oKCC6MHd5e5n9wvMwZCt1tW5CfcDxhRbe_qE9tw4jPjCz35SAJIQ-XbzSzoK1ClGR-RgTSOpafS1wzYoEDTtc4/s1600/IMG_0005.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1147" data-original-width="1600" height="229" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOXMiwDJ1fmFgKt2y1dW395MNHewSHRx86W9xSSHKoQ3vrKuHx16ol7oKCC6MHd5e5n9wvMwZCt1tW5CfcDxhRbe_qE9tw4jPjCz35SAJIQ-XbzSzoK1ClGR-RgTSOpafS1wzYoEDTtc4/s320/IMG_0005.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lauri kirjoitettiin Meilahden sairaalaan 01 07 1974 osastolle 82. Sieltä vierailtiin Yliopistollisella Sädehoitoklinikalla mm. saamassa tele-hoitoja ainakin kahteen otteeseen lähetteiden mukaan, elokuussa ja lokakuussa..</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Laurin elämä päättyi jo 1974. Hän oli oppinut jo nuorena tupakoimaan, Lauri ja pilli-Klubi kuuluivat aina yhteen. Varmaan suru vahvisti tätä tapaa. Se koitui turmioksi, kun keuhkosyöpä alkoi elää omaa elämäänsä. Kuolema muutti asiat myös talon suhteen, koska se oli yksin Laurin. Impi muutti sitten pikkuosakkeeseen kerrostalossa säästöjensä turvin. Pesänselvittäjä myi Laurin talon Hyvinkään kaupungille, joka niihin aikoihin havitteli yläasteen koululle uutta rakennusta viereiselle mäntykankaalle. Koulu siihen sitten nousikin. Laurilla ei ollut testamenttia eikä rintaperillisiä, joten kaikki hänen omaisuutensa jaettiin sisarusten tai heidän jälkeläistensä kesken. Irtaimisto myytiin huutokaupalla. Serkkuni Martta ja Anikka Salo ovat hoitaneet hänen ja isovanhempieni hautaa.<br />
<br />
Vielä kuoltuaankin Lauri siis auttoi sisaruksiaan, kun juuri kukaan ei ollut kummoisissa varoissa. Minun äitini osuus perinnöstä tuotti kotiimme väritelevision, jota ei ennestään ollut. Muiden osuus oli vastaavaa luokkaa, kun 8* sisaruksesta oli yhteensä elossa 5, sisar- ja velipuolten osuus oli lisäksi 4 osaa. Kaukaisin perijä oli vanhin täysveli Bernhard, joka asui vielä niihin aikoihin Petroskoissa Neuvostoliitossa. Hänellä ei ollut oikeaa käsitystä suomalaisen rahan ostovoimasta, perinnöstä kun hupeni enin osa hakumatkalla, jonka aikana matkustettiin taksilla ympäri Suomea omia sukulaisia ja vaimon sukua tapaamassa.<br />
<br />
*Lisäys tuohon edelliseen: Sain Mikolta tietoja lisää 10.11: Laurilla oli vähän aikaa pikkuvelikin nimeltä Arvo Valteri. Sisaruksia olikin siis 9 eikä 8. Hän oli syntynyt 17.03 1904 ja kuoli 12 01 1907 siis vajaan 3 vuoden ikäisenä, kun Elsa oli silloin vain reilun 1/2 vuoden iässä. Lauri varmaan antoi pikkuveljeltään käyttämättä jääneen nimen omalle pojalleen, mutta toiseksi nimeksi tuli Johannes.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhfaPekdKdoHYEe2injnKm0Q4mvlwPIjsfP8HIm6b4By0sgdieS84H84jJys1hHf1pf4uDHTYSwBevDciXU1KIEcdxKMPycArP4GiD46yyj8alhLdu_vULIyH11Kc8LgvGZ5AU6qZFdUQs/s1600/IMG_6965.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhfaPekdKdoHYEe2injnKm0Q4mvlwPIjsfP8HIm6b4By0sgdieS84H84jJys1hHf1pf4uDHTYSwBevDciXU1KIEcdxKMPycArP4GiD46yyj8alhLdu_vULIyH11Kc8LgvGZ5AU6qZFdUQs/s320/IMG_6965.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Tutkin juuri muutama päivä sitten muista syistä yläkerrassa sijaitsevaa isäni arkistoa, ja kas, siellähän oli pari kansiota myös Laurin kuolinpesästä pelastettuna. Harmi, kun ei ennen löytynyt aikaa perehtyä niihin, mutta siellähän olivat. Ilmankos olen ajatellut Lauria monena päivänä, alitajunta on tehnyt työtä, jotta tämä kirjoitus saatiin aikaiseksi. Löysin muutamia tietoja äsken uudelleen arkistossa käydessä ja ennen kaikkea sain muutaman kuvan tähän postaukseen.THhttp://www.blogger.com/profile/05610824204133011480noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-3438065345258954906.post-68942950736049069502019-11-03T15:00:00.002+02:002019-11-03T15:00:41.277+02:00Marraskuulla päätetään toimintasuunnitelmista<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgK5Jqg8tBwNCG_ZxvqqEEvbeTh9zTMZ1TyiULTl7gyQsgdIWYdrYCDjGq9OuEP90DFO3i01N-hV2PwGAWqcqn_CWyFIr_LvQx9nk8iRhyphenhyphennCK0lVx3arYiwhr6cHNNKwsTIZU24PbwAx20/s1600/IMG_6934.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgK5Jqg8tBwNCG_ZxvqqEEvbeTh9zTMZ1TyiULTl7gyQsgdIWYdrYCDjGq9OuEP90DFO3i01N-hV2PwGAWqcqn_CWyFIr_LvQx9nk8iRhyphenhyphennCK0lVx3arYiwhr6cHNNKwsTIZU24PbwAx20/s320/IMG_6934.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Aamuinen sumu on haihtunut, aurinko hieman pilkahteli ennen laskemistaan pilvien raoista. Papulanruusuaidan kellertävä sävy kului pakkasilla pois, tilalla on syvempi ruskeanpunaisen sävy.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Olen viikonvaihteessa katsellut ajan mittaan kertyneitä tapahtumia hieman toiselta kantilta kuin ennen. Kun dokumentointi on nykyisin niin helppoa, on parina viimeisenä vuosikymmenenä kertynyt muistoja entistä enemmän. Melkein aina, vuodesta 1983 alkaen on kyllä tullut kirjoitettua päiväkirjaa, mutta nykyisin apuna on digitaalinen kuvavarasto, joka lähes kymmenen vuoden ajan on muistettu merkitä kuvauspäivän tarkkuudella. Ja viimeisen kymmenen vuoden ajalta on myös tehty sähkön avulla blogipostauksia, joiden avulla sattuneet tapahtumat ovat saaneet muuta viitekehystä ympärilleen. Tekstin kuvat on talletettu Tellan kanssa 03 11 2019 ja kello oli silloin noin 14.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4chnwzA1rGlOJ3LuXNzG-KG5EI8h7pnKx_qmCzV1tqQH9haEgbOwSyAfVm8g_LbTjW3n8e-SpLrIkTWOh6rGkDBRheWXO4RIJMrsGdiYVUXKKsWH_D7YswTm5YzAsgRZ78ABN8Tek_t4/s1600/IMG_6941.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4chnwzA1rGlOJ3LuXNzG-KG5EI8h7pnKx_qmCzV1tqQH9haEgbOwSyAfVm8g_LbTjW3n8e-SpLrIkTWOh6rGkDBRheWXO4RIJMrsGdiYVUXKKsWH_D7YswTm5YzAsgRZ78ABN8Tek_t4/s320/IMG_6941.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Varhaisemmalta ajalta on varsinkin yksi jäänyt kirkkaana mieleen, se oli vuoden 1961 syksy, kun olin vaihtanut luokanopettajan työ- ja asuinpaikan Pohjanmaalta Sysmään. Olin katsellut elämääni siinä ammatissa viitisen vuotta ja tullut siihen tulokseen, että tulisi vaihtaa alaa, koska vain noin puolet luokkahuoneessa vietetystä ajasta oli mielestäni tyydyttävää. Mielessä kangasteli muinoinen 1956 hylätty biologian opiskeluala, jonne en sitten pyrkinytkään, olin korvannut 1956-58 sen päteväksi luokanopettajaksi hankkiutumiseen. Mutta seuraavana keväänä 1962 olinkin hakenut ja valmis uusiin pääsykokeisiin. Niistä selvisin ja sain kutsun opintoihin syksystä. Kun olin vastaanottanut aiemmin luokanopettajan tehtävät Sysmässä vielä lukuvuodeksi eteenpäin, sain lykkäystä opintojen alkamisesta. Helsinkiin matkustettiin vasta syyskuussa 1963, jolloin tuntui, kuin maailma olisi kääntynyt radallaan...<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhovZOQda145WGl67B4nHV2PAJ97O_e5b6YrvpAkB0PbJ2I-gLPgRHZ9OZCKathpR_1jiy3VfRs-B-Lcu1rTkEJPMvuEjhReemcqUD7Xd682T91LzyKMEWZDfYSucfmNQe_0UzKopPeewE/s1600/IMG_6937.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhovZOQda145WGl67B4nHV2PAJ97O_e5b6YrvpAkB0PbJ2I-gLPgRHZ9OZCKathpR_1jiy3VfRs-B-Lcu1rTkEJPMvuEjhReemcqUD7Xd682T91LzyKMEWZDfYSucfmNQe_0UzKopPeewE/s320/IMG_6937.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vuorenkilpien lehdet ja komeamaksaruohot vertailevat punavärejään, aika samaan on päädytty.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Näyttäisi, että kekriin tai pyhäinpäivään päättyvä vuodenkierto on luontaista tilinpäätöksen aikaa. Sadonkorjuuta ei kyllä ole enää aikoihin ollut, eikä milloinkaan sellaista oikeata, jota edeltäisi suunnittelu ja järjestäytynyt toiminta. Sadon tuotanto on pikemminkin ollut vain seikkailua muun ohella. Leipätyöni on mennyt tietysti ensimmäisenä, kaikki muu on enemmän vapaa-aikana ja viihteen puolella tapahtuvaa. Eihän ollut viljelymaatakaan huoneenalaa enempää aikaisemmin, vasta vuoden 1982 jälkeen, siirryttyäni hallinnoimaan tätä Vierulan tonttia alkoi olla sen verran, että sen tohti ajatella suunnitelmia tehtäväksi.<br />
<br />
Kun katselen muistiinpanojani ja kuviani, huomaan, että selvää ryhdistäytymistä tulevaisuuteen ja asioiden muuttamiseen on pitkältä ajalta juuri syksyisin. Voi tietysti olla, että syyskaudella kirkastuu taloudellinen tilanne paremmin kuin muulloin. Melkein aina olen maksanut liikaa veroa, joten pienempikin veronpalautus on ollut omiaan auttamaan talousasioiden suunnittelua.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgVG3tzE80LxVzSBX7_5vIeRUsxdiIJnHr1SWR8DS27DW_G9e7p_VdkXQyuKmmQF6mCDWVw6x3CLLe8AEnbzBJeakmJxgu37iFW4E9jtAdrE5pfrSwepkaMOl3yhTkBPfY_a-ltm5yAOjo/s1600/IMG_6932.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgVG3tzE80LxVzSBX7_5vIeRUsxdiIJnHr1SWR8DS27DW_G9e7p_VdkXQyuKmmQF6mCDWVw6x3CLLe8AEnbzBJeakmJxgu37iFW4E9jtAdrE5pfrSwepkaMOl3yhTkBPfY_a-ltm5yAOjo/s320/IMG_6932.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pensashanhikki jatkaa kukkimistaan</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Listaanpa tähän muutamia viimeisimpiä nykyhetkestä taaksepäin. Talon pesuhuoneen rakentaminen entiseen keskeneräiseen kolkkaan alkoi tyhjentämisoperaatioilla marraskuun 6 pnä 2017. Talon ulkovuorausta pohdittiin kuukausikaupalla syksyllä 2015, valmista tuli toukokuussa 2016. Ikkunaremontin suunnittelua piti käydä 2009 melkein koko syksyn, että se 2010 saatiin toimeksi. Vessaremontti ja ovien sadekatokset tehtiin samalla kaavalla 2006, silloin päätettiin myös ilmalämpöpumpuista, mutta ne tulivat käyttöön vasta keväästä 2007. Keittiön täyskunnostus vei suunnitteluaikaa myös koko syksyn vuonna 2004. Sitten olikin vain tekemistä toukokuulla 2005.<br />
<br />
Itse asiassa vain saunan vesiputkien suunnittelu ja vaihto on tapahtunut kesäaikaan, vuonna 2016, samoin kiukaiden vaihto-operaatiot muutamia kertoja. Auton vaihtoa on alettu pohjustaa aina syyskaudella, koska melkein katsastukset ovat olleet kevätpuolella, ja on pitänyt päättää mitä jatkossa vanhan auton suhteen.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8j2FtXXIXn8GIRQh0HsfYINqKWn9Mkl1ATor3dARbsrfn9neLBxrkkICreMJi6Qm2w5bjuo7duiCUFnQg_ODYwu7Uz5VIaHJw35gd0IkkXCHv0Vzynyc4yAgyyRRbm3-8WYEkuiIV2gA/s1600/IMG_6938.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8j2FtXXIXn8GIRQh0HsfYINqKWn9Mkl1ATor3dARbsrfn9neLBxrkkICreMJi6Qm2w5bjuo7duiCUFnQg_ODYwu7Uz5VIaHJw35gd0IkkXCHv0Vzynyc4yAgyyRRbm3-8WYEkuiIV2gA/s320/IMG_6938.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Samoin alapihan orvokit.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Tietysti on niin, että jos suunnitelma koskee rakennustyötä, se on varattava hyvissä ajoin, kuukausia aiemmin, että tekijä voi suunnitella töittensä rytmin järkeväksi. Tai jos on terveydenhoidosta kyse ja aikaan voi vaikuttaa, kesälomakausi ei ole järkevä vaihtoehto, kun tekijöitä on vähemmän. Jos terveysprobleema ilmaantuu yllättäen, niin sitä tietysti on heti hoidettava, mutta molemmat syöpätapaukseni 2014 ja 2015 ovat myös syksyisen tarkastelun seurausta ja pantu toimeen heti vuoden alkaessa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAqS_MPhgdFVSayAiXY5oeosg9F_9MyMXkyONTR60ZnDB2sv2qNsFaRIZx6vpqsDVIRFBNR6y-rFN8jKacZO10zwQ7QfnNupjsjxB5agaLwFWl8v-1wCxfZEvt6Bk7ZZ3E6OVAzmkCSl4/s1600/IMG_6928.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAqS_MPhgdFVSayAiXY5oeosg9F_9MyMXkyONTR60ZnDB2sv2qNsFaRIZx6vpqsDVIRFBNR6y-rFN8jKacZO10zwQ7QfnNupjsjxB5agaLwFWl8v-1wCxfZEvt6Bk7ZZ3E6OVAzmkCSl4/s320/IMG_6928.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pikkutalven ensimmäinen näytös on ohitettu, valkoisuus vaihtui viime yönä vihreyteen.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
On luonnollista, että uuden oppiminen saa sysäyksen syksyisin, sillä kansalaisopistot alkavat toimintakautensa. Muutamassa viikossa ehtii jyvälle, ja mukaviakin päätöksiä syntyy tuota pikaa. Kuten nyt osallistuminen Lumi Tirrosen pitämälle blogikurssille syksyllä 2010. Jo kuukauden kuluttua avasin tämän tonttiblogin taipaleen, ja hieman myöhemmin myös tertunkasvimaailma alkoi ilmestyä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiyhyTTnJVx_C02bZO7FC6bgXv6ZJm5ATYw0L2g4vnBE-M1IeXlBL_sZCNfppwb4H5iD9LixK82uMlcaqlRbZ-qFucdaoEoK3XcAEQxGOdpEgEtPh1fvk2dVt3GvUpdWLhyphenhyphenHdi1P7RmlUk/s1600/IMG_6942.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiyhyTTnJVx_C02bZO7FC6bgXv6ZJm5ATYw0L2g4vnBE-M1IeXlBL_sZCNfppwb4H5iD9LixK82uMlcaqlRbZ-qFucdaoEoK3XcAEQxGOdpEgEtPh1fvk2dVt3GvUpdWLhyphenhyphenHdi1P7RmlUk/s320/IMG_6942.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Piharuukut ovat luovuttaneet kesähepenet. Kanervat odottelevat lupaamiani havuja, nyt olisi tarpeeksi pehmeä multa.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Vuosi sitten oli yksi tärkeimpiä elämäni päätöksiä. Lähtö kaihileikkaukseen oli aivan ovella, se olisi 13 11 2018. Tämä oli niin erilaista kuin ennen, sillä silmät ovat ihmisen tärkein apulaisosasto, ilman niitä joka minuutin kesto on moninkertainen ajallisesti. Sitä varten täytyi suunnitella monenlaista varaksi, eihän kukaan ensi kertaa sinne mennessä tiedä, miten kauan joutuu sokkona olemaan, ja mitä muuta pitääkään ottaa huomioon kuin kotiin selviäminen leikkauksesta. Hyvät ystävät ja tuttavat antoivat kyllä toiveikkaita lausuntoja, että turhaan jännität.<br />
<br />
Olin varannut jääkaapinkin täyteen, jos ei tulisi mentyä heti kohta kauppaan kotiin palattua. Jääkaappi oli eri mieltä, se lakkasi jäähdyttämästä, ja edellisiltana jouduin keksimään tilat tavaroille muualta, osa pohjakerroksesta ja tietysti kylmänä vuodenaikana taloista löytyy viileämpiä kohtiakin. Oli sattunut jokin virtapiikki yhtaikaa, ja sähköjärjestelmä oli ns. vetänyt sulakkeen alas. Oikeasti se oli vikavirtakytkin. Sähkömies ehti pyörähtää kaappia kurkkaamassa lähtöpäivän aamuna.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEotBtROdoZr6HbunSPxhS4w4tk-wsO8fpsmWuL_402UujuKdzsGqXz6noZMpKURhSmZrWmODD6jcwRURK7tP6qt3qm29zhIBYZa0C5Nr2ePXEiy8X-WfGaZl657N2AzCbkwAKRoDkYlY/s1600/IMG_6936.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEotBtROdoZr6HbunSPxhS4w4tk-wsO8fpsmWuL_402UujuKdzsGqXz6noZMpKURhSmZrWmODD6jcwRURK7tP6qt3qm29zhIBYZa0C5Nr2ePXEiy8X-WfGaZl657N2AzCbkwAKRoDkYlY/s320/IMG_6936.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Maantien suunnasta puutarhaan päin.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Näkemiseni oli muuttunut vaivalloisemmaksi vähitellen, mutta sellaista, minkä olisin ymmärtänyt silmän mykiöstä johtuvaksi, ei tullut edes mieleen. Pikemmin arvelin olevan vikaa silmän liikuttajalihaksissa, jotka eivät jaksaneet pelata yhteen tuottamaan hyvää kuvaa. Oli nimittäin paremman katselun päiviä, kun oli levännyt eikä aurinko häikäissyt, huonointa oli väsyneenä tai kirkkaalla sivu- tai vastavalolla. Matkojen suunnittelu oli hankalaa, kun ei tiennyt etukäteen, onko hyvä päivä vai ei. Toinen vaihtoehto taka-alalla häämötti mahdollisena ikävämpänä versiona, ehkä jokin kasvain tuottamassa kaksoiskuvaa. Takana oli kesä, jolloin peräti kaksi pitkäaikaisen työtoverin hautaus- ja muistotilaisuutta tuli niillä näkimillä tehtäväksi, matkat eivät olleet helppoja, kun keliä ei voinut kuinkaan valita.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisQynXj63AhUlKTcfU7LpV2NGplG3DcEitfZ2nreU9w_1uQyoObKfSSAUQ5UsWnUtd3gdA7KKWhx7GjdgVvsbscHnpIct2TbIbpbmhL8s4OEjJkw_OTtbj2XTIXinBnhGlM80VwW3WAZ8/s1600/IMG_6940.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisQynXj63AhUlKTcfU7LpV2NGplG3DcEitfZ2nreU9w_1uQyoObKfSSAUQ5UsWnUtd3gdA7KKWhx7GjdgVvsbscHnpIct2TbIbpbmhL8s4OEjJkw_OTtbj2XTIXinBnhGlM80VwW3WAZ8/s320/IMG_6940.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Meidän tontin viimeiset hoidetut lumimarjat. On niitä kyllä rikkaruohoina syreenipensaissa, mutta pyritään poistamaan.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Onneksi oli vielä yksi valttikortti, hyvä naapuri, jonka kanssa sain tehtyä vuosi sitten pyhäinpäivää edeltävän hautausmaamatkan. Se oli jo kolmas matka sinä vuonna Janakkalaan. Naapurin Ahti tarttui autoni rattiin, ja reippaasti tehty projekti oli jo kohta puolen päivän jälkeen valmis. Mikä suunnaton helpotus, kun ei tarvinnut itse ajaa! Jo vuotta aiemmin olin pyrkinyt karsimaan näitä matkoja sopimalla hautojen kesäaikaisen hoidon seurakunnalta ostetuksi palveluksi. Itselle jäisi talviaikainen hoito kanervineen ja kynttilöineen.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYMNiEcRJ5fbKcPZNk5Ua_zO-ILXTgEWq5KF4B6BDMvHxTFaSUcKhlURgu9scC-4v7QVoFjBzZs6wyEsV2sJjQ-lsXyd3UsrBA5IAxdd1rF0HlgWCQcRWJ8TfsrlcDg8HazXlx7oqQuYI/s1600/IMG_6930.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYMNiEcRJ5fbKcPZNk5Ua_zO-ILXTgEWq5KF4B6BDMvHxTFaSUcKhlURgu9scC-4v7QVoFjBzZs6wyEsV2sJjQ-lsXyd3UsrBA5IAxdd1rF0HlgWCQcRWJ8TfsrlcDg8HazXlx7oqQuYI/s320/IMG_6930.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Makedonianmänty lintujen ruokapaikalla. Joka oksanpää taipuu hieman alemmas.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Oli oikeastaan suuri yllätys kuulla silmälääkäriltä lokakuun lopulla, että asia voitaisiin korjata mykiöiden vaihdolla, koska luonnollinen kudos käyttäytyi nyt eri lailla, kuin olisin osannut arvata. Mitään sameutta tai hämäryyttä en kokenut näkeväni koko aikana, ainoa riesa olivat ne kaksoiskuvat.<br />
<br />
Leikkauspäivä koitti, asiat olivat muuten hyvässä järjestyksessä. Tytär Helena oli tullut mukaan, hoiti sairaalaan ja sieltä pois, ja viipyi kotonakin vielä pari päivää. Sitä en olisi voinut edes ajatella, niin hankalalta se olisi tuntunut pyydellä. Toinenkin tytär Ulla oli järjestänyt asioitaan ollakseen käytettävissä, jos tilanne pitkittyisi. Kun silmät voitiin leikata yksi kerrallaan tai molemmat samalla kertaa, en yhtään epäröinyt, vaan valitsin jälkimmäisen. Koko järjestely voitaisin nyt kuitata samoilla vaivoilla, ainoastaan sairaalassa olo vei tunnin enemmän.<br />
<br />
En olisi voinut paremmin selvitä, kuin mitä tässä prosessissa tapahtui, apu oli aivan ihmeellistä ja uskomatonta. Toipuminen ja leikkauksen jälkiseuraukset olivat uskottua paljon helpommat. No pääsinkö kaksoiskuvista eroon? En pelkästään sillä leikkauksella, vaan myös sen jälkeisellä oppimisella.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgP6OE1h0-7As3hxc1jP_AZXJ_hyphenhyphenVQvmWA-BxaTz6MyquWyn09kLZOhXeVqlToy6E6GhSBqIq0tdyy6qFqhNATdmSnX3nDGrYdM7Ym9r0d8W16gqqZ55VaDfIp2c_FBqZ1QKq-3Uk_1pEQ/s1600/IMG_6931.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgP6OE1h0-7As3hxc1jP_AZXJ_hyphenhyphenVQvmWA-BxaTz6MyquWyn09kLZOhXeVqlToy6E6GhSBqIq0tdyy6qFqhNATdmSnX3nDGrYdM7Ym9r0d8W16gqqZ55VaDfIp2c_FBqZ1QKq-3Uk_1pEQ/s320/IMG_6931.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Lääkäri selitti, että silmät olivat ennen leikkausta eri vahvuiset, joten oppimisprosessit olivat määränneet mykiöiden muuttuessa kaihista nuo kaksoiskuvat. Parempi silmä oli voittanut heikomman tuottaman kuvan. Ja nyt, kun silmäni taas olisivat tasavahvat, pitäisi oppia näkemään myös yhtenä. En uskonut heti, mutta kun oli sovittu, että muutaman kuukauden opettelen ja sitten tilaan korjaavat lasit, jos ei tule toivottua apua, niin ryhdyin kuitenkin yrittämään. Tammikuulla 2019 jälkitarkastuksessa tästä asiasta sovittiin, ja kuinka ollakaan, parin kuukauden kuluttua huomasin, että sehän toimii! Nyt ei tarvitse lainkaan silmälaseja ajellessa eikä kotioloissa ollenkaan. Paitsi pienemmässä tekstissä mennään ihan market-laseilla, tai jos silmä tippuu puikkotöissä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBI1UxoEHgqcxLL-I46TbIU0T1fKOo_4iZ5Mp0oTADVrZscjzVyS-9asv1xKJZ0AkB1ef3PYJ90MjAg80fY1f8hNvQkG3_Ihsfn_udJn_K2K6PKiKFB1imZ58uow29TGv-YOiYQxCc8Is/s1600/IMG_6935.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBI1UxoEHgqcxLL-I46TbIU0T1fKOo_4iZ5Mp0oTADVrZscjzVyS-9asv1xKJZ0AkB1ef3PYJ90MjAg80fY1f8hNvQkG3_Ihsfn_udJn_K2K6PKiKFB1imZ58uow29TGv-YOiYQxCc8Is/s320/IMG_6935.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Maantielläkin syksyinen ilme. Pyhäpäivän iltapäivällä kuultiin kirkonkellojen soittoa.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Ai mitäkö olen suunnitellut ensi keväälle? Valmistelutyöt on jo tehty, vanhimman viemärin alkupää pohjakerroksessa saa pientä laittoa. Ainakin se on tiedossa, kun putkimiehen aikaa ei löytynyt tänä syksynä. Talon kattopinnan uusimisesta on kulunut ensi keväänä 20 vuotta, se on miettimisen paikka myös. Mutta kun katolla ei liikuta lumien poiston yms. suhteen, se ei kulu kuin sateiden voimasta. Nuohoojan silmät ovat välittäneet viestiä, että näyttää toimivalta.THhttp://www.blogger.com/profile/05610824204133011480noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3438065345258954906.post-13471316652226038862019-10-30T13:26:00.003+02:002019-10-30T13:28:26.820+02:00Pikkutalveen kääntyi<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUOKuydzNIzW9qUBs4zrm8yLS0eWB_s2pGgbOGwZbYacf-z8v8I9mTQvYtxbNbv9hwYo5_zM3hqDLnAP36XGp5zC7l3IkXUVgpzppr4HZ1By_E2aC6B7yF81meFolcj2-VfQNiEBXpVRU/s1600/IMG_6916.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUOKuydzNIzW9qUBs4zrm8yLS0eWB_s2pGgbOGwZbYacf-z8v8I9mTQvYtxbNbv9hwYo5_zM3hqDLnAP36XGp5zC7l3IkXUVgpzppr4HZ1By_E2aC6B7yF81meFolcj2-VfQNiEBXpVRU/s320/IMG_6916.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tämä kuva on aamupäivällä tänään, siis 30 10 2019. Pakkasta pari astetta. Eilisen lumisateen tulokset jäivät maahan. Lehtikuusen neulaset ovat vielä puissa kiinni, muuten paljasta.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNX5tzZpvA-RIy30LEA8Sa8hCGn8wVuHF3v7H1lbenbKiXIyuzyKRv12ISt1piKQq2y2hP_4kIvKa6XSJGo3C0tRvCIL1yFiNFp65-DWYW6bb7VlFgTUspLRAnvciwFZfee94FTwLkNU0/s1600/IMG_6914.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNX5tzZpvA-RIy30LEA8Sa8hCGn8wVuHF3v7H1lbenbKiXIyuzyKRv12ISt1piKQq2y2hP_4kIvKa6XSJGo3C0tRvCIL1yFiNFp65-DWYW6bb7VlFgTUspLRAnvciwFZfee94FTwLkNU0/s320/IMG_6914.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Samalta reisulta on tullut tämä ylämäen näkymä, jossa meillä kasvaa mäntyjä, kuivalle paikalle luontaisia puita. Niiden lähituntumaan on istutettu rodoja. Oikeanpuoleinen etualalla oleva mänty on oma istuttamani, se kasvoi itse siemenestä taimena liian lähellä autotallia ja siirrettiin sen takia kauemmas.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Kuvien innoittamana on haettu koneiden muistin kätköistä lokakuun lopun marraskuun alun kuva niin monelta vuodelta kuin niitä on löytynyt. Tässä ensimmäinen, joka on vuodelta 2007, jolloin olin hankkinut ensimmäisen digikameran.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3hjZWo6p9otLkApFZ-fE5GXa26a6jjq1woeCApyuW7n-2ZsK3fBe12a5NuOahTeL_kqjXV8ki7QNvmdLSYwkjE8DRIypm-n6B2PUqI7ARXZWuMs7A9AW7Qpw-31-N562Y1cRwFDPUwEA/s1600/Lokakuussa+2007+003.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3hjZWo6p9otLkApFZ-fE5GXa26a6jjq1woeCApyuW7n-2ZsK3fBe12a5NuOahTeL_kqjXV8ki7QNvmdLSYwkjE8DRIypm-n6B2PUqI7ARXZWuMs7A9AW7Qpw-31-N562Y1cRwFDPUwEA/s320/Lokakuussa+2007+003.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Aukeat ovat maisemat! Vanhojen ikkunoiden aikaa. Kuvan etuvasemmalla kiinnostava tilanne purppurakuusesta, joka kasvoi monena vuonna vain lumen alle jäänein osin. Tästä näkee, että latvaa on tehty joitakin vuosia, tallin seinää vasten näkyvät viimeiset tulokset, kuin kukkavihko pitkän varren päässä. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
Viikon sisällä on saatu runsas annos arktisia ilmoja, ihan pidemmäksi aikaa. Selvähän se on, että niin tapahtuu ennemmin tai myöhemmin, tämä vuosi on siitä varhaisemmasta päästä parin viime vuosikymmenen aikana. Tavallisesti saadaan vain viileitä maistiaisia ja jopa halloja syyskuussa, mutta pysyvät lumet satavat yleensä marras- joulukuun vaihteessa. Pikkutalveksi nimitän syksyn ensimmäistä lumista jaksoa, joka alkaa sitä ennen ja jonka lumet ovat pian kaikkoavaa lajia..<br />
<br />
Eräs syksy on jäänyt mieleeni, se oli 13 10 1992 alkanut jakso. Silloin talvi alkoi rytinällä ja kesti marraskuun loppuun. Alkoivat vesikelit, lumet häipyivät ja samaa laatua oli pitkälle helmikuuhun 1993. Silloin puhuttiin El Nino-ilmiöstä. Meidän pihasyreeniaita maantien varressa oli syksyllä täydessä lehdessä, kun paksut räntäsademassat laskeutuivat niille. Rungot taipuivat maahan päin katketen lopulta tai ainakin jäädessä palautumattomiksi lähelle maata. Noin kolmasosa aidasta poistui tällä tavalla. Samaa laatua kaikki muutkin lähialueiden pensaskasvit.<br />
<br />
Seuraavina keväinä oli paljon aidan alasleikkuuta! Silloin kaadettiin myös aitaan kasvaneet melkoisen kookkaat vaahterat. Veljeni Pertti oli kuollut 1997 keväällä. Kun vuotta myöhemmin leikkasin aidan maan tasalle ja perkailin, muistan miettineeni, mitä Pertti olisi mahtanut tuumia tullessaan. Mutta eipä hän silloin ollut enää kulkijain joukossa<br />
.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoptNEgBj1de2J0Yuoq8Ifm4O-lNK3EnaFd7zmM_LdXzuygIKPmI3wCrQBrroccc_QUwZBkK164gJu4eOq5CQRGI6fMg2SregwjkqNvrfvok5BxfZYBl1LESGRifHUjNlD9zx_suNisUI/s1600/Pyh%25C3%25A4inp%25C3%25A4iv%25C3%25A4n+n%25C3%25A4kym%25C3%25A4t+301009+019.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoptNEgBj1de2J0Yuoq8Ifm4O-lNK3EnaFd7zmM_LdXzuygIKPmI3wCrQBrroccc_QUwZBkK164gJu4eOq5CQRGI6fMg2SregwjkqNvrfvok5BxfZYBl1LESGRifHUjNlD9zx_suNisUI/s320/Pyh%25C3%25A4inp%25C3%25A4iv%25C3%25A4n+n%25C3%25A4kym%25C3%25A4t+301009+019.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva on vuodelta 2009. Pikkupakkasen päivä, mutta osa lehdistä on vielä puissa. Kuvattu pyhäinmiesten päivänä.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Kaikki nämä vuodet, joita olen aktiivisesti seurannut, ovat paria poikkeusta lukuunottamatta jatkuneet samoin: Pikkutalvea seuraa sitten toinen mutta pimeämpi syysjakso, joka saattaa kestää seuraavan alkuvuoden puolelle, tammikuun lopullekin asti. Mitä aikaa eletään, johtuu "hyvän ja pahan ilman" keskinäisistä suhteista. Lapsuudesta muistan mustavalkoisia piirroksia, joissa äkäinen paha eli pohjatuuli yrittää viimallaan riistää palttoon kulkijan niskaa lämmittämästä. Aurinkoa kuvaava lämmin hymy voittaa kuvassa tuulen, ja ilmat muuttuvat mukavammiksi.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilGhaaBXAJZlpXUbqM4K185Dw3t3ARL_AMLwLWoyi_iyZcbYXQ6nLsfpjxDLF8Y0HrKTXAou9h88KGTeGwOaS6rCC5hxEgaMzbpFezaffYCnfvcZd2LCm2KbDBftnyOQAJc3xCRfouOUk/s1600/Lokak+29+2010+022.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilGhaaBXAJZlpXUbqM4K185Dw3t3ARL_AMLwLWoyi_iyZcbYXQ6nLsfpjxDLF8Y0HrKTXAou9h88KGTeGwOaS6rCC5hxEgaMzbpFezaffYCnfvcZd2LCm2KbDBftnyOQAJc3xCRfouOUk/s320/Lokak+29+2010+022.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vuosi on 2010, päivä 29.10. Papulanruusuaita on yli metrin korkuinen ja täynnä kiulukoita. Syreeneissäkin on vielä lehtiä.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Reaalielämässäkin on näin, pohjoisilla ja eteläisillä leveyksillä taistelevat arktiset napailmat ja lauhkeammat subpolaariset ilmat. Polaarista eli napailmaa sisältävä alue on aina kylmempi, useimmiten pakkasellinen, subpolaarinen taas kosteampi ja sisältää liikkuvia matalapaineita sateineen ja tuulineen. Tämä jälkimmäinen on lähempänä kääntöpiirejä olevien alueiden rajapintaa, joka saa lämpimiä annoksia ns. keskileveyksiltä päiväntasaajan kahtapuolta, joissa kohdataan jatkuvasti aurinkoisia päiviä ja ilmat ovat läpi vuoden vähintäänkin lauhkeita.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdQ7PwsbqcXRJcfaMNZZdczrH4iyNoSA5reCAMIpgX429Nvj9-tE_cHUAmFb697h_oDzMSAtWbMkVBRH4hitURPdqqQXneINQK6Dr2GJZHSo1rQJYULVB1Tq6gAiZo4ubxBw073rC_N1s/s1600/03+11+2011+002.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdQ7PwsbqcXRJcfaMNZZdczrH4iyNoSA5reCAMIpgX429Nvj9-tE_cHUAmFb697h_oDzMSAtWbMkVBRH4hitURPdqqQXneINQK6Dr2GJZHSo1rQJYULVB1Tq6gAiZo4ubxBw073rC_N1s/s320/03+11+2011+002.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vuosi 2011, 03 11. Märkää syksyä vietettiin.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Napojen lähellä kummankaan ilmamassan paikka ei ole mikään vakio, vaan on sidoksissa meriin ja mantereisiin: Napailmat ovat yleensä mantereiden juttuja, korkeapaineita, ja meitä lähinnä tässä ovat joko Grönlannin tai Islannin itäpuoliskot tai Siperian seutu. Subpolaariset ilmat eli matalapaineet kehkeytyvät tavallisimmin merien päällä, ja vaikuttavat ensimmäisinä ja voimakkaimmin mantereiden länsilaitoihin, koska maapallo pyörii idästä länteen ja tällä korkeudella suunta on yleisesti ottaen pyörimissuuntaa vasten.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhM1T_IpFylPyuIOl-tGTC0n_MNqV-swcs3ixkmQJG78aLpwa6P6tAjWzIwH298H6u-rEXMFTJfP_3TKdkZhWaOPFUcQUcF-dDnjeAz4Ue7KFVK5wJ5-2YnJEP2tK6spUfQVL2ClnWCBZI/s1600/03+11+2012+006.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhM1T_IpFylPyuIOl-tGTC0n_MNqV-swcs3ixkmQJG78aLpwa6P6tAjWzIwH298H6u-rEXMFTJfP_3TKdkZhWaOPFUcQUcF-dDnjeAz4Ue7KFVK5wJ5-2YnJEP2tK6spUfQVL2ClnWCBZI/s320/03+11+2012+006.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vuosi on 2012. Ensimmäinen lumi oli satanut pari päivää aikaisemmin lokakuussa, kuva on marraskuun alusta, ja lumet olivat kohta häipyneet sateiden mukana. Uusia ja pysyviä tuli vasta joulukuun 1. viikon kuluessa.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Korkeapaine, jota viime aikoina on nimitetty jopa sanalla kupoli, on paikka, jossa ilmamassojen suunta on korkealta (ilmakehän ylemmät osat) alaspäin, josta seuraa, että herkät mittarit tunnistavat ilmassa olevan enemmän tiheyttä eli painoa kuin sitä on lähiseuduilla. Mitä kylmempää, sitä varmemmin painavampaa ilmaa. (No, tämä tietysti koskee vain lähintä ilmakehää eli trosfääriä, joka ulottuu 10 -12 km maan pinnasta, navoilla n. 8 km. Siinä tapahtuvat sääilmiömme.)<br />
Mittareissa ilmanpainetta kuvaava pylväs kohoaa korkeammalle vain mitta-asteikossa. Kumpikin sana, sekä kupoli että korkeapaine aiheuttavat vääriä mielikuvia, joten termien kehittäjille olisi töitä tarjolla! Minun tietomaailmassani kupoli on nimittäin ylöspäin pyöreästi kohoava rakennelma, ja kun tässä reaalimaailmassa korkeapaineessa ilmat liikkuvat alaspäin, niin kupoli on vaihtoehto, joka ei koskaan tulisi mieleen.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfkqIhA98kwN2Y1EwqplwSIeHHl6NFi9cDofO2XupUV8eJU8u0eskalqvOaYIMccciHrI63UcMYDMCM8mBtBTlpRPDj6DinZMiwglaHWcPnzUoa-dyjInf9LjdM13Hw60OQma5pBP-8ic/s1600/30+10+2013+009.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfkqIhA98kwN2Y1EwqplwSIeHHl6NFi9cDofO2XupUV8eJU8u0eskalqvOaYIMccciHrI63UcMYDMCM8mBtBTlpRPDj6DinZMiwglaHWcPnzUoa-dyjInf9LjdM13Hw60OQma5pBP-8ic/s320/30+10+2013+009.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vuosi on 2013, ja päivä on 30 10. Märkää syksyä tämäkin. Lehdet ovat lähteneet. Lumisia kuvia on vasta 1 12 alkaen.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Subpolaarisessa vyöhykkeessä on liikkuvia matalan keskuksia, jotka ajautuvat pohjoisella pallonpuoliskolla länsilounaasta itäkoilliseen heiketen samalla. Matala saa nimensä matalapaineesta, joissa ilmamassojen liike on maasta ylöspäin. Ja jälleen kyse on vain siitä, missä ilmanpainemittarin viisari on, se jää matalammalle tasolle, kun ilma nousee ylös eikä siis paina mittarin rekisteröivää kohtaa. Mitä lämpimämpää ilma on, sitä herkemmin se on liikkeessä ylöspäin.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEimGqk_JHqQLRv3DxVVubhI3C4FgGkZoIPrNWsW4EN7SdTZcl4GmwTXUfAiZ-6J6LM_XSyJzXdJ7BonIgciF2oqRp6kH7rKMON3H0Yc3AhSDYj2IReQtXHTwbKu1Ogwd1K1rXM_RI71D9I/s1600/26+10+2014+293.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEimGqk_JHqQLRv3DxVVubhI3C4FgGkZoIPrNWsW4EN7SdTZcl4GmwTXUfAiZ-6J6LM_XSyJzXdJ7BonIgciF2oqRp6kH7rKMON3H0Yc3AhSDYj2IReQtXHTwbKu1Ogwd1K1rXM_RI71D9I/s320/26+10+2014+293.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lokakuun 26 päivänä vuonna 2014. Lehdet pääosin kadonneet, paitsi syreeneistä ja jasmikkeista. Purppurakuusi näyttää puulta!</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Isojen vesistöjen lähellä on myös vuorokauteen liittyviä ilmanpaineen vaihteluita. Kun vesi on usein öisin lämpimämpää kuin ilma, sen yllä pyrkii veteen varastoitunutta lämpöä siirtymään myös läheiseen ilmaan. Tästä seuraa ilman liikettä ylöspäin ja vastavuoroisesti mantereen päältä sieltä tulee viileämpää ilmaa tilalle. Saadaan maa- ja merituulia, ja niihin saattaa liittyä myös sateisuuden sitoutumista tiettyihin aikoihin vuorokaudesta.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiss70MRTjz4hPLDtV7o6AgOeJUDlhAh22DIJYW47IKJ2MuSbXxsCLmPSHR4xRCxwnSv-gh22uAKmT8egr20TOGtWLsy-wz3B22ZWfbi5NHh6MfWUY5FlXF4-loN1Mt6LToq1UkcKQfICE/s1600/31+10+2015+001.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiss70MRTjz4hPLDtV7o6AgOeJUDlhAh22DIJYW47IKJ2MuSbXxsCLmPSHR4xRCxwnSv-gh22uAKmT8egr20TOGtWLsy-wz3B22ZWfbi5NHh6MfWUY5FlXF4-loN1Mt6LToq1UkcKQfICE/s320/31+10+2015+001.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vuonna 2015 saatiin katsella keittiön ikkunasta tällaisia näkymiä kirkkoon päin. Koivuissakin on vielä lehtiä. Pysyvämpää lunta näkyy vasta 22 11 alkaen kuvissa.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Keskimäärin meidän alueilla ei juuri aurinkoisia päiviä ole, ne ovat enemmänkin pilkahduksia pilvisten jaksojen välissä. Valokuvien ottamista pitää silloin mitä tarmokkaimmin kiirehtiä, koska ehkä minuutin kuluttua koko show saattaa olla menetetty.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhv47MgXVt3ufaSgxlqPojL4UQePP7K6ilos_jDMzL3Lz_R4X1fxDecpwYQUYU0lEf232sEt-KeO22qzT_4rHozwb9kkJJimbJ45vDEl3zcegNuWB62LCNcZZ9x-w93OP2q_zyG6MLKGTc/s1600/IMG_1599.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhv47MgXVt3ufaSgxlqPojL4UQePP7K6ilos_jDMzL3Lz_R4X1fxDecpwYQUYU0lEf232sEt-KeO22qzT_4rHozwb9kkJJimbJ45vDEl3zcegNuWB62LCNcZZ9x-w93OP2q_zyG6MLKGTc/s320/IMG_1599.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Näkymä 31 10 2016. Pikkutalven saimme marraskuun kahdelle ensimmäiselle viikolle, ja joulukuussa on taas lumisten kuvien aikaa. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
Ennustajatahot ovat olleet pitkän ajan sään kehityksestä sitä mieltä, että kaikkinensa tuleva talvi Skandinaviassa on kuitenkin melko leuto. Kohtahan se nähdään, pari kuukautta on vielä tätä vuotta katseltavaksi.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhO_gdG_T_cULRqsFf6ryKWvFuS-l8szh-yzzPIi3GAw0w8FzDKkn-tQmqru6TL73GhSPGUiBGSQn2s9DabkMsMPYZnRoSy2hbnmQ0KUt-IdboNV17yQM6UcxVZ8r-RO-qzLXD-YMNCdNs/s1600/IMG_3513.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhO_gdG_T_cULRqsFf6ryKWvFuS-l8szh-yzzPIi3GAw0w8FzDKkn-tQmqru6TL73GhSPGUiBGSQn2s9DabkMsMPYZnRoSy2hbnmQ0KUt-IdboNV17yQM6UcxVZ8r-RO-qzLXD-YMNCdNs/s320/IMG_3513.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vuoden 2017 syksy oli siitä poikkeuksellinen, että on/off tilanne lumen suhteen oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus lokakuun lopun - joulukuun alun välillä. Sen takia kuva onkin tuon ajanjakson puolivälistä 15 11 2017. Aurauslumia kaupan!</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirtyaHCHLwW1Kt3BGRYyvIGYKz1J34rNBr6uZcUP2hBqUX-4SHrWhlLwdG5c8E_-w4uznvN4eDVSqPXwJL7kQMGJjvYLkUnjF9HLxGW6sj6pEdOmGgg4BuJ_OWqp1zvsFUOl7Nm81Mn14/s1600/IMG_5234.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirtyaHCHLwW1Kt3BGRYyvIGYKz1J34rNBr6uZcUP2hBqUX-4SHrWhlLwdG5c8E_-w4uznvN4eDVSqPXwJL7kQMGJjvYLkUnjF9HLxGW6sj6pEdOmGgg4BuJ_OWqp1zvsFUOl7Nm81Mn14/s320/IMG_5234.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lopuksi muisto viimevuotisesta, kuva on marraskuun alkupäivinä otettu. Lunta näkyy kuvissa vasta joulukuun alkupuolella.</td></tr>
</tbody></table>
THhttp://www.blogger.com/profile/05610824204133011480noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3438065345258954906.post-32853037284850208432019-10-04T10:05:00.001+03:002023-01-15T20:57:34.950+02:00Kesä kääritään paketiksi varastoon<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfJ1kgv9s9UgkMHCNI8JRdNru2z9DSPRmVCYhm3L7uBWX2vob3c780Q3ZDmn9zPafqBjvO2x6FmaYNLx9OKRIDSUdYpe4gbR7mPfkzGsNvFwPgrx8bfNITC3qDB2kQDMIDeoB6wESsrGE/s1600/IMG_6623.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfJ1kgv9s9UgkMHCNI8JRdNru2z9DSPRmVCYhm3L7uBWX2vob3c780Q3ZDmn9zPafqBjvO2x6FmaYNLx9OKRIDSUdYpe4gbR7mPfkzGsNvFwPgrx8bfNITC3qDB2kQDMIDeoB6wESsrGE/s320/IMG_6623.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Loput matot kuivumassa 02 09</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgi-n-uS99Rl5oEgUA6jhQmsVhqqeN6JiCTEyuc0irHXHGT10nTAzElG04aPF3HUjGrJegvLFC5DnKnsC9E5pdDX6L6tGmPzWAMfItAhkaiZrqnmIGM_gCcoYayfaWgBe6reMCJ82hjicI/s1600/IMG_6594.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgi-n-uS99Rl5oEgUA6jhQmsVhqqeN6JiCTEyuc0irHXHGT10nTAzElG04aPF3HUjGrJegvLFC5DnKnsC9E5pdDX6L6tGmPzWAMfItAhkaiZrqnmIGM_gCcoYayfaWgBe6reMCJ82hjicI/s320/IMG_6594.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Eräs aiempi satsi mattopyykkejä kuivui 31 08 patiolla.</td></tr>
</tbody></table><br />
Kesä venyi pitkälle syyskuuhun. Oli syyskuun alkaessa jopa niin lämpimiä aikoja, että tohti mattopyykkäystäkin toimittaa! Sitä ei joka vuosi satu. Sateiden alkua saatiin odotella, ja tulivathan ne lopulta juuri, kun mattojen kuivumisaste oli lähellä sopivaa. Mutta nyt, kuukautta myöhemmin olemme sen tosiasian edessä, että lämpötilat hipovat nollaa yöt päivät ja luetaan varoituksia liukkaista keleistä jo ihan lähinurkilla.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgq_AEhgD0U43LZIMT3ufhBj6CDESz2Crs8h0-lwSpyCwKNCaOBIGwizexNSgK1SmiCQGySvVe-ZZCkkXTHSMh82nIktXW10swVd4Gas4-4NMKwtCQFOgrltJZtGsnhZYBa7_SQfhZXD_E/s1600/IMG_6560.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgq_AEhgD0U43LZIMT3ufhBj6CDESz2Crs8h0-lwSpyCwKNCaOBIGwizexNSgK1SmiCQGySvVe-ZZCkkXTHSMh82nIktXW10swVd4Gas4-4NMKwtCQFOgrltJZtGsnhZYBa7_SQfhZXD_E/s320/IMG_6560.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Koiran kissanpäivät omassa sohvassa 24 08...</td></tr>
</tbody></table>
Miten se nyt niin pian hupsahtikaan? Olen toki tässä Tellan kanssa aikaa viettäessä useasti tuuminut, että kovin nopeasti nuo iltatoimet taas ovat edessä, eihän päivälle paljonkaan vielä ehditty aikaan saada. Muutaman kerran syyskuussa ehti ruohonleikkuria ulkoiluttaa... Se suunniteltu viemäriputkien kuvaus ja harjaus järjestyi jo elokuun loppupuolella, nyt ollaan mietintävaiheessa jatkojen suhteen.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtzh9gqtY7Ww1iUryLjiUJb15zgj0cztFPxm7PUPiri65xoi03b4QKLs78qMlv0eic4TA2dDZIVKwxCe2OzTAYETjnYUbPTjaMmpp8491EkW_w9zxaDBvcF4DC4BsnNBoWPfoU_9swAqg/s1600/IMG_6554.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtzh9gqtY7Ww1iUryLjiUJb15zgj0cztFPxm7PUPiri65xoi03b4QKLs78qMlv0eic4TA2dDZIVKwxCe2OzTAYETjnYUbPTjaMmpp8491EkW_w9zxaDBvcF4DC4BsnNBoWPfoU_9swAqg/s320/IMG_6554.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Viemärien harjaus alkuvaiheessaan 21 08. kuvaukset oli tehty jo pari viikkoa ennen tässä osastossa. Harjauspäivänä tutkittin kuvaamalla pohjakerroksenkin harmaavesien viemärin tila.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhl6yCEgNSpGyPgZ4CGDKSjB_xLUgu-3fe9zl-AYLYxUJ97n7AQ_eI1ymiQIvU3QN7ZgHt52GXdcsLQfEC8JEdO0QXIA-fbMHuy_Tw4AhEkbTrhC57nG8J6VHqfYMq3iFm3e31kAk0I_3U/s1600/IMG_6649.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhl6yCEgNSpGyPgZ4CGDKSjB_xLUgu-3fe9zl-AYLYxUJ97n7AQ_eI1ymiQIvU3QN7ZgHt52GXdcsLQfEC8JEdO0QXIA-fbMHuy_Tw4AhEkbTrhC57nG8J6VHqfYMq3iFm3e31kAk0I_3U/s320/IMG_6649.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tella esittelee rannikastöiden kertymää 07 09.</td></tr>
</tbody></table>
Muurahaisten torjuntaa sisällä on saanut toimitella sadekauden alettua. Se on teettänyt myös ylimääräistä siivoilua. Onneksi Helena päätti kesällä hankkia itselleen Dyson johdottoman varsi-imurin ja kysäisi, tilataanko meillekin samanlainen. Siitä on ollutkin paljon apua, yksi akullinen kestää sen verran kuin oma selkänikin, ja siivoustyö nopeutuu! Varsinkin rappujen ja eteisen kohdalla, jotka roskaantuvat nopeasti.<br />
<br />
Kesällä hankin ruohotrimmerinkin, mutta sitä en ole ehtinyt juuri ollenkaan, kun koiralla on niin usein tarve pihaan eikä siihen yhdistelmään sovi enää trimmeri. Olisi vielä paljon toimiteltavaa, muun muassa kukkapenkkien perkauksia ja se kahden kilon narsissisipulien pakkaus multaan. Ja polttopuitakin alakertaan tallista, niin kauan kuin mäki ei luista jalan alla. Olen sentään saanut alakerran vuosisiivoukset tehtyä ja mahdollinen pohjakerroksen lattiakaivon vaihto on valmisteltu niin pitkälle kuin on tarvis. Se tarkoittaa, että koska tahansa sen voi alkaa, kun peseytyminen on nykyisin asuinkerroksen tilassa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhobpMqh9MOuEwXuwzf3c5wL2I6ry0qbvnLoAKyN2nN-N3hcu84Gd_9qZ-LPrj-i8SHJ0yHOXGHwfgwWLVsvealr25aa9RAAepUHDALTupdt6zw8R2EYStJZHd7mUt5acPBwIlAQfarhO0/s1600/IMG_6703.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhobpMqh9MOuEwXuwzf3c5wL2I6ry0qbvnLoAKyN2nN-N3hcu84Gd_9qZ-LPrj-i8SHJ0yHOXGHwfgwWLVsvealr25aa9RAAepUHDALTupdt6zw8R2EYStJZHd7mUt5acPBwIlAQfarhO0/s320/IMG_6703.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Syyskuun 19 päivän aamuna käytiin veden valkoisella puolella, ja siitähän ruskan kehitys sai hyvää vauhtia.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghjBNYcs88SBH5SNUsP5-AwWFgqUupAyvBm5Rygal0NqZCTy8mVNHjg1lfabscS0APg-PxBLsqxOT2Bvs0pa9RSkRjAZKA9u-oSWcJQ8Iniy81_CJcHLAf5-VnKV1VMmM2IvK86AfnN8E/s1600/IMG_6753.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghjBNYcs88SBH5SNUsP5-AwWFgqUupAyvBm5Rygal0NqZCTy8mVNHjg1lfabscS0APg-PxBLsqxOT2Bvs0pa9RSkRjAZKA9u-oSWcJQ8Iniy81_CJcHLAf5-VnKV1VMmM2IvK86AfnN8E/s320/IMG_6753.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">30 09 vaahterain ruska on ylimmillään ja vienokirsikalla viimeisiä päiviään</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDVUTDjnvu1ffW1tZXyfO5RiF3g_8yWoQY-M-dWxq3tIvGS_uEQe-9BQrnNLWZIhZB1QJvg2dih_F5efkSR4BTcRBOAz6HrF87E_qwc_cgH-89a9ElQHmF9S06FZNP39odpVcTow3yvsg/s1600/IMG_6768.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDVUTDjnvu1ffW1tZXyfO5RiF3g_8yWoQY-M-dWxq3tIvGS_uEQe-9BQrnNLWZIhZB1QJvg2dih_F5efkSR4BTcRBOAz6HrF87E_qwc_cgH-89a9ElQHmF9S06FZNP39odpVcTow3yvsg/s320/IMG_6768.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">03 10 kuva maantien länsipuolen laidan vaahterasta. Tuossa on entinen kellarinkuoppa, tehty joskus 1900-luvun alkupuolella viimeistään, koska en muista nähneeni enää rakenteita 1940-luvulla.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjj4NtskpaABV2QM-quXUWkTAMDrOY8yfypZiTAHdh88oiG43T7hlRmTz_GLuqpOJwzDSZs21pJR2asoko-l2V3RmGD7KZyKwFYFvuX8T4s91LcTarfJDhHdrwJu89XXPznoGod43fWL2g/s1600/IMG_6774.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjj4NtskpaABV2QM-quXUWkTAMDrOY8yfypZiTAHdh88oiG43T7hlRmTz_GLuqpOJwzDSZs21pJR2asoko-l2V3RmGD7KZyKwFYFvuX8T4s91LcTarfJDhHdrwJu89XXPznoGod43fWL2g/s320/IMG_6774.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">03 10 oman parkkipaikan mongolianvaahterat alkoivat reilusti varistaa.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjS6aNxOkF5XSlBLXosFmC6yK2BoZ3BErPDDS8keuRiL2fFUwbPQ25l78ROt9fNl0ZK_j2EJDHz2aAJ6emPSBJFvHsxizCNi8pucuLK8S_R1cdTZRrzq4tX1Q50ptW4CSjot7yVAWxifXA/s1600/IMG_6777.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjS6aNxOkF5XSlBLXosFmC6yK2BoZ3BErPDDS8keuRiL2fFUwbPQ25l78ROt9fNl0ZK_j2EJDHz2aAJ6emPSBJFvHsxizCNi8pucuLK8S_R1cdTZRrzq4tX1Q50ptW4CSjot7yVAWxifXA/s320/IMG_6777.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tämä helakka kuva on 04 10 eli kirjoitteluaamuna. Pimpinellaruusu on mennyt tulipunaiseksi, hansaruusut pitäytvät kellertävässä asussa. Oikeassa laidassa on katsura, "suihkulähde"- mallisesti oksia tekevä puu.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Kuulemma tänä vuonna on pitkästä aikaa hyvin onnistunut viljasato, ja korjuuta on tehty viime päiviin asti. Siitäkin huolimatta, että on näyttänyt sateiselta, on puimurien onnistunut tehdä töitään kantavilla pelloilla. On viime viikkoina saatu elää mahtavat ruskavärien päivät, jotka saivat lisävoimaa parista pakkasyöstä syyskuun loppupuolella. Ja koivujen tai lehtikuusten kohdalla keltaisuus on vasta alkamassa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgY-20dcuKVZW7FEzBJ2GLOR9Jp7OiPoT07oipKOubQmdriqSB9gJ_FrRa-jLaXRPgnWb1pv9MhowFXujwiHlmDhG98NoNCgNRHiE-v8GcZI86tbjwDiONsqBvbI3DmrZEg66kKanMZMQE/s1600/IMG_6675.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgY-20dcuKVZW7FEzBJ2GLOR9Jp7OiPoT07oipKOubQmdriqSB9gJ_FrRa-jLaXRPgnWb1pv9MhowFXujwiHlmDhG98NoNCgNRHiE-v8GcZI86tbjwDiONsqBvbI3DmrZEg66kKanMZMQE/s320/IMG_6675.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Syksyn parhaat ruokapöydät tulevat tuoreiden perunain ja juuresten myötä. Italialaisesta ruokakulttuurista jääkaappiini on pesiytynyt ikuisesti erilaisia pestopurkkeja. Keitettyjen perunain kanssa menee melkein aina vihreä pesto, mutta muun laisille ruoille punaisten pestojen valikoimista löytyy paljon herkullista lisää.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Valtaisat hanhilaumat ovat kokoontuneet naapurikylien korjatuille viljapelloille ja pikkujärville muuttoa odottelemaan, ja ihan parina päivänä auroja on ollut jo korkealla taivaallakin kertomassa isommasta siirtymisestä. Juuri viime sunnuntaina havahduin Lyöttilässä, että itse asiassa melkein maantiehen asti oli Hietalahden viljelyaukea mustanaan hanhia, tuhansittain, jotka ilmeisesti vain lepäsivät hiljaa kyhjötellen. Mistähän asti olivat siihen tupsahtaneet.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPlpC82Ays3fQnOxif7neRz3fy0eg8a1i6YX7QNFf5Rz9XRNaDOK1RCMvSXgsH5b-RvaUhXs3kA2UfvbzEbGQaDTl5URKhewWtCEY_4qNhaj6oD2hKe7RZJgZ93mG9jnDkQYK1GfJCWIo/s1600/IMG_6688.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPlpC82Ays3fQnOxif7neRz3fy0eg8a1i6YX7QNFf5Rz9XRNaDOK1RCMvSXgsH5b-RvaUhXs3kA2UfvbzEbGQaDTl5URKhewWtCEY_4qNhaj6oD2hKe7RZJgZ93mG9jnDkQYK1GfJCWIo/s320/IMG_6688.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">15 09 oli päivä, kun korvasin kulahtaneita orvokkeja kanervaostoksilla</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbW9i_TXeAlUroEuj7P45iT-BxcAtogbw7S9VmmLlCbXNv1UROPuTBZn6RX6RhRCyXanqPklR-Sm4r4wsnSGyrxtOzaZ4bMI2qsAncck_dMUuusiIUF7RG00mHm1hWBmds738QWLxYWOM/s1600/IMG_6615.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbW9i_TXeAlUroEuj7P45iT-BxcAtogbw7S9VmmLlCbXNv1UROPuTBZn6RX6RhRCyXanqPklR-Sm4r4wsnSGyrxtOzaZ4bMI2qsAncck_dMUuusiIUF7RG00mHm1hWBmds738QWLxYWOM/s320/IMG_6615.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Olihan niitä jo hankittu pari viikkoa aiemmin, kuten kuva 02 09 kertoo. Lähinnä postilaatikon ja hautausmaan tarpeet olivat syynä, jokunen jäi yli odottamaan pihan kohteita.</td></tr>
</tbody></table>
Päivät ovat lyhentymässä monen minuutin vauhdilla, ja parin - kolmen viikon päästä kellonaikoja taas siirrellään talviajan merkiksi. Jos sataa, monet ulkohommat pysähtyvät, esimerkiksi sellaiset, joissa on tiedossa vaatteiden ja työkalujen likaantuminen. No, niinpä melkein kaikki puutarhan syystyöt siirtyvät. Ruohonleikkuukin, koska märkä ruoho pakkautuu teräkoteloon ja on hankala puhdistettava. Käännetään siis kukkaruukuista se parempi puoli esille ja lisätään kanerva sinne tänne, jos on aukkoista.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiL1Cc8GqGJIv0_t5LTMBFOh2G38QhqgU7fqVeV2Gt6qhN65LX1lJQ7ZqFEAOnHvXMXIiPy_pHlToRilAE_c2WFlhDmthGQIUuDjGdVaJs-pcNd3oxMTUiWCg0yPVd9PD1PSd0EMUCNpmU/s1600/IMG_6775.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiL1Cc8GqGJIv0_t5LTMBFOh2G38QhqgU7fqVeV2Gt6qhN65LX1lJQ7ZqFEAOnHvXMXIiPy_pHlToRilAE_c2WFlhDmthGQIUuDjGdVaJs-pcNd3oxMTUiWCg0yPVd9PD1PSd0EMUCNpmU/s320/IMG_6775.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Naapurin hieno valkoinen aita valmistui lokakuun vaihteeseen ja korvaa nyt toistaiseksi ikivanhan pihasyreenipensaikon. Se oli muuttunut lumimarjan leveäksi kasvustoksi ajan kuluessa. Talon klassiset piirteet näkyvät nyt hyvin! Kuva on tältä aamulta 04 10, jolloin ulkolämpötila on +1 C ja sade osittain hyhmää. Itä-Suomeen onkin ennustettu enemmälti räntäsadetta.</td></tr>
</tbody></table>
Tella hoitelee oman osansa ulkotöiden valinnasta, käymme siis vain katsastamassa, sillä koiran mielestä kaikkein tärkeitä on ollut nyt seurata naapuritontilla tehtävän aidan työvaiheita ja edistymistä. Se kuulee sisälle, koska työ tuottaa vähäisenkin ääntä, ja alkaa tahtoa pihalle. En uskalla olla menemättäkään, koska koiran vanhuuteen on ilmaantunut selvästikin liiallinen vedenjuonti, josta seuraa pissahätä.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSPFsieJbmf1S6aW0RqeR7QXYf2ufYFSzicbwffZmhzCYCkWOTlQ-iiRSisyYxpHCXjdoa2ZaAq4Os5yEaj3505clniMj-8_OqPT62d61jJLISx0EatSl-EhyDU3dWWfWqQuTDc3btuQk/s1600/IMG_6721.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSPFsieJbmf1S6aW0RqeR7QXYf2ufYFSzicbwffZmhzCYCkWOTlQ-iiRSisyYxpHCXjdoa2ZaAq4Os5yEaj3505clniMj-8_OqPT62d61jJLISx0EatSl-EhyDU3dWWfWqQuTDc3btuQk/s320/IMG_6721.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Syyskuun kolmannen viikon loppuessa oli aika kuurata pation laatoilta pois ruukuista ja penkeistä varissutta multaa. Ei ihan kokonaan lähtenyt, vaikka kuvassa kyllä on enimmäkseen märkyyttä.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1RehzkfsErAnzfDdqGQzaoxlfKHKf11oS1qqEKkg6kZ2KL_XOJ7Z-TQPy3ey8dKIER01kaky_Z8GHQrSmyASKDn7hZ3K94HsvnjHmul4-HMTL6VxekXAQa0FGueOP2N1RtUqUJqTDJBA/s1600/IMG_6720.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1RehzkfsErAnzfDdqGQzaoxlfKHKf11oS1qqEKkg6kZ2KL_XOJ7Z-TQPy3ey8dKIER01kaky_Z8GHQrSmyASKDn7hZ3K94HsvnjHmul4-HMTL6VxekXAQa0FGueOP2N1RtUqUJqTDJBA/s320/IMG_6720.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ylimääräiset ja tyhjennettävät ruukut pois patiolta ennen kuurauksen alkua. Ne ajautuivat autotallille arvioitaviksi ja täytyy odotella, että kotilot tulevat esille, ennenkuin niitä enempiä siirrelläänkään.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJT2pz8UkaQ5kL1lG3CA2MeUWYBsdcfEzT8CyDorWScG_91PkmeDm89YaCJidABj8kvNSldWXM1gy_mK07Ff82oij6CDosS7x0oKTwI6j1eeZN5zXVT096EnJeJy4f90MAkQpf__4mSZo/s1600/IMG_6676.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJT2pz8UkaQ5kL1lG3CA2MeUWYBsdcfEzT8CyDorWScG_91PkmeDm89YaCJidABj8kvNSldWXM1gy_mK07Ff82oij6CDosS7x0oKTwI6j1eeZN5zXVT096EnJeJy4f90MAkQpf__4mSZo/s320/IMG_6676.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva on 11 09, jolloin "lehtisade" oli tosiasiaa sisätiloissa varmuuden vuoksi</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEju6PpgKXvmHA2rlWtcqZ1W6O-m9qE1jhqnMzokbXZqMnr4uyZwz9mDnIGUqzUYISxfNPnHgaWyE0xb73nlMxHkbBoO7W5ZcJCoq6felsvCj58HD5DqXxOu7_glEjxM2e94JtnLsiw9NGU/s1600/IMG_6637.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEju6PpgKXvmHA2rlWtcqZ1W6O-m9qE1jhqnMzokbXZqMnr4uyZwz9mDnIGUqzUYISxfNPnHgaWyE0xb73nlMxHkbBoO7W5ZcJCoq6felsvCj58HD5DqXxOu7_glEjxM2e94JtnLsiw9NGU/s320/IMG_6637.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tilanteen helpottamiseksi hankin muutaman nopsaan kuivuvan muovimatonkin, mun lattialaminaatti on aika liukasta. Kuva on 07 09, niihin aikoihin olin juuri bongannut torikauppiaan, joka teki uransa lopettajaisia alemyynnillä.</td></tr>
</tbody></table>
Elo-syyskuun taitteessa asia muuttui kiusalliseen suuntaan, kun öisin alkoi tuvan lattialle syntyä iso lätäkkö johonkin kohtaan kulkuväylälle. Onneksi siitä on päästiin parissa viikossa eroon, mutta jouduttiin toiseen "allikkoon" eli keskellä yötä pitää ottaa pieni ulkoilutovi asian helpottamiseksi. Vaikka veden ja syötäväin annostelussa on oltava tarkkana illan suussa, eläimellä tulee olla tarjolla tai kohta saatavana suun kostuketta. Kyllähän tuon itse nahoissaan tietää, vanhana on itselläkin tarve yöllä nousta vessaa katsastamaan ja suutaan kostuttamaan. Samassa junassa ollaan. Ja niin hiippaillaan yön pimeinä hetkinä muutama minuutti pihanurkilla taskulampun kanssa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEji6MShSQyuuf_SQkD_J0jKCzQwtULAFFoSH8o2vwOJgT_epuB7245CydY_09ovXEJzQMcaFj4JNOJXeL2h4F4HjtX3qlDU3rgHbp7jiRPJjt9F1xDyAt4tVLmmiDs5j9vVH67KXSfxhwI/s1600/IMG_6765.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEji6MShSQyuuf_SQkD_J0jKCzQwtULAFFoSH8o2vwOJgT_epuB7245CydY_09ovXEJzQMcaFj4JNOJXeL2h4F4HjtX3qlDU3rgHbp7jiRPJjt9F1xDyAt4tVLmmiDs5j9vVH67KXSfxhwI/s320/IMG_6765.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lokakuun alun ohuemman langan sukkaa.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjulkOqLIj85BJt96N6f9Z51_on8QL2iwUUOaehCvet9Ts2F0qDpoYovWcql_QJh0R_Lkr2XN8GGRMtxP9yWOLsYrHgKfp5nMkdreQ3jrPfx9fcnz1QQtSWIEAgwL4lSon08Fg-gF7uX1k/s320/IMG_6736.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;" width="320" /></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ja näitä paksummasta langasta tehtiin syyskuun lopulla.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Jostain syystä nyt saaliloimi vieläkin odottelee. Tehdään sohvan nurkassa sukkapuikkohommia. Ehkä perimmäisin syy on se, että Tella ei mielellään kulje yläkerran rappuja enää, ei ole koko syyskesässä kertaakaan sinne enää mennyt. Pohjakerroksen raput se kyllä valitsee silloin, kun poistun kauppareisulle, vaikka betoniset raput ovat paljon liukkaammat kuin nuo neulahuovalla päällystetyt yläkerran raput. Takajalat eivät ole enää kovin vahvat, mutta toimeen on tultu toistaiseksi.<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjulkOqLIj85BJt96N6f9Z51_on8QL2iwUUOaehCvet9Ts2F0qDpoYovWcql_QJh0R_Lkr2XN8GGRMtxP9yWOLsYrHgKfp5nMkdreQ3jrPfx9fcnz1QQtSWIEAgwL4lSon08Fg-gF7uX1k/s1600/IMG_6736.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"></a></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0FATJSCMYp8MsHN0Kz4TtA5AmJktchSHbMLLBUlWT0jHbYi5_AVDJtgwisxIEPSLOAjrLUA5cbGecuJTd6N9x6u16T18ZuCYroDaMfZ-ep2z_3RsBKDzN8Ff1I-biZfXT9usbdHSc5GY/s1600/IMG_6597.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0FATJSCMYp8MsHN0Kz4TtA5AmJktchSHbMLLBUlWT0jHbYi5_AVDJtgwisxIEPSLOAjrLUA5cbGecuJTd6N9x6u16T18ZuCYroDaMfZ-ep2z_3RsBKDzN8Ff1I-biZfXT9usbdHSc5GY/s320/IMG_6597.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tytöt malliksi 31 08 näyttämässä, kuinka yöt sujuvat. Huomaa Tellan omistava tassun paikka!</td></tr>
</tbody></table>
Helena käy aika usein meitä katsomassa, koiran varpaankynnet ja terveydentilan seuranta aina ohjelmassa. Erityisherkkua hänelle on vierailun kruununa Tellan petikaveruus, johon tottuivat niin monena vuonna. Tellan pitää joka yö löytää ihan tiukka kylkikontakti tunteakseen itsensä rennoksi. Sitähän siellä kotona ei portaiden takia enää voinut tapahtua. Ja nyt minä olen perinyt madamen yöseuran.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNdI_gGqr8y_eG7kwrIQt4WLMTEFutYZZtNGqc1P-wWRegptDyFH_uMVCgOq5oTLmbkOlIblIFthv71P2euYzXHWxcvLiAp-_sFxV8Y_v8qC5-gejlwu4qTgCblZ93SXZmb6_z4bQdGhA/s1600/Boys+07+08+2018.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="850" data-original-width="960" height="283" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNdI_gGqr8y_eG7kwrIQt4WLMTEFutYZZtNGqc1P-wWRegptDyFH_uMVCgOq5oTLmbkOlIblIFthv71P2euYzXHWxcvLiAp-_sFxV8Y_v8qC5-gejlwu4qTgCblZ93SXZmb6_z4bQdGhA/s320/Boys+07+08+2018.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Poikien kuva on jo vuoden takaa, 07 08 2018 talletettu.</td></tr>
</tbody></table>
Vieraitakin on ehkä lähiviikkoina odotettavissa, sillä suvun nuorimmat ovat usein käyneet syyskylässä. Nythän Ben on astunut jo opintielle ja suorittaa ekaluokan oppimäärää, Tobias puolestaan on vielä pikkulapsi-iässä. Kumpaakin mummulaa tarvitaan kuitenkin viikon päivistä selviämiseen, Beninkin kohdalla vielä useita vuosia. Onneksi on mummulat ja toisessa ekstra-bonuksena myös vaari-pappa.<br />
Lopuksi tämän aamun kuva eilen bongatusta ihmeestä, aurausviitta oli kasvanut maasta aamuyön aikana.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQNvobJQdTy0LZFVvqz3ILtjavhsO-2jc77R4APgsWN4D3lgrbX7ezhCYEe5nNNEXY_jnts-zJMNmuL-IaCxJIUBxI8hAK635IKLfDvm3c4-qgdIgYbM49mlkJ0B8Uo2cz3dTb2jn6z7A/s1600/IMG_6779.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQNvobJQdTy0LZFVvqz3ILtjavhsO-2jc77R4APgsWN4D3lgrbX7ezhCYEe5nNNEXY_jnts-zJMNmuL-IaCxJIUBxI8hAK635IKLfDvm3c4-qgdIgYbM49mlkJ0B8Uo2cz3dTb2jn6z7A/s320/IMG_6779.JPG" width="320" /></a></div>
THhttp://www.blogger.com/profile/05610824204133011480noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3438065345258954906.post-31821410513509772492019-08-16T21:25:00.000+03:002019-08-16T21:26:19.699+03:00Elokuun lämpimiä tuokioita<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrEDOpl7P7U0ddaAS7Ml36qu8QjlMrbBhdXKT9JSU9JBzhPM9GgUpa9BoCW1V-PIuxFV-yoA9twI6Gta3TC_Htp-dIjI8pop7Ko44c21cdy7hOeyyWSXxk7XMM17PhC7jO2ZRP3m7WNRs/s1600/IMG_6516.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrEDOpl7P7U0ddaAS7Ml36qu8QjlMrbBhdXKT9JSU9JBzhPM9GgUpa9BoCW1V-PIuxFV-yoA9twI6Gta3TC_Htp-dIjI8pop7Ko44c21cdy7hOeyyWSXxk7XMM17PhC7jO2ZRP3m7WNRs/s320/IMG_6516.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Viikot ovat vierineet! Vietämme aikaa Tellan kanssa, kun koira on vanhentunut vauhdikkaasta loikkijasta hitaammaksi kulkijaksi. Paremmin kyllä sopii minunkin kyvyilleni tuo puoli. Päivittäin tehdään monta pikkulenkkiä ulkosalla ja sisä- ym. askareet yhdessä, joten muut aikaansaannokset jäävät keskivertoa niukemmiksi.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6yN3wycFQ7IPankoPAHPDbgpZw1ZEFvK0uvt9I9-p3gSwmcE-kumcZ4xnOsElhuL4_Qz8lErBEBEZt9EpKknOFcIzrQSYLY7Mqc4OjNu9U01DDKrFSVJH3_WZWzlJqSDkYc3ExFJue8I/s1600/IMG_6484.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6yN3wycFQ7IPankoPAHPDbgpZw1ZEFvK0uvt9I9-p3gSwmcE-kumcZ4xnOsElhuL4_Qz8lErBEBEZt9EpKknOFcIzrQSYLY7Mqc4OjNu9U01DDKrFSVJH3_WZWzlJqSDkYc3ExFJue8I/s320/IMG_6484.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
On sentään saatu uusi saaliloimi tukille ja niisiin, mutta ei se kudontakelpoisessa kunnossa vielä ole.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGBRrQ5Wnu5YV2ADR90JTrnD_YzSwGA43UYUAr9lFxxLL-y0t8vX9hcjvlDr1Qv8UxbbjKgVtyowydP6UTz2wZbeSuXNz9U65PD6Mn_Y4T46XUANURanZX4poQkZvxx6I1GTvpdgOoBbk/s1600/IMG_6520.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGBRrQ5Wnu5YV2ADR90JTrnD_YzSwGA43UYUAr9lFxxLL-y0t8vX9hcjvlDr1Qv8UxbbjKgVtyowydP6UTz2wZbeSuXNz9U65PD6Mn_Y4T46XUANURanZX4poQkZvxx6I1GTvpdgOoBbk/s320/IMG_6520.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kukkapenkit ovat vähitellen lopettaneet antinsa, nyt on vuorossa keväästä kehittyneet orvokit, jotka hakevat paikkansa mikä minnekin, tämä kuva on etupihalta.</td></tr>
</tbody></table>
Heinäkuussa oli suunnitelma, että kun ruohotyöt on tehty, tekisin vielä keväältä jääneistä maalipurkkien pohjista selvää, kun klapipinojen tultua sisään löytyi maalaamattomia kuormalavoja. Siinäpä vielä odottavat. Lämpöä oli liikaa, ei jaksanut ajatellakaan, ja nyt on ollut liian kosteata, maali ei tartu märkään puuhun.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgq9iUWliuJA7tFQ5CSjxZkv7i67lgLbk-7EBygn2S8INb3FU8e8wrs64-Ledu4fh-RvYcIpLGs3oG2-muFYZ2MTJquxISXkYwJsYwO4-42Xcy-sz-sVHRYettrC_o8Bxufl6W2NRRWEiY/s1600/IMG_6514.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgq9iUWliuJA7tFQ5CSjxZkv7i67lgLbk-7EBygn2S8INb3FU8e8wrs64-Ledu4fh-RvYcIpLGs3oG2-muFYZ2MTJquxISXkYwJsYwO4-42Xcy-sz-sVHRYettrC_o8Bxufl6W2NRRWEiY/s320/IMG_6514.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Näkymä tänään kotitieltä puutarhaan, jossa varsan- ja peurankellojen kukkineet varret muodostavat reilun puoli metriä korkean massan. Keskellä vajaan kymmenen vuotta kasvanut tammen taimi, joka on muuttumassa jo keltaiseen. Se sijaitsee omenapuun kannon lähellä, joka on saattanut vaikuttaa sen heikkoon alkuunlähtöön. Vasta parina vuonna kasvu on ollut selvästi havaittavaa.</td></tr>
</tbody></table>
Ajankulua ei ehdi huomatakaan, kun säätilojen tarkkailu vie paljon aikaa ja tilanteet ovat sellaisia, joita ei voi luokitella tavanomaisiksi. Kuivan ja jokseenkin kuuman heinäkuun jokaisena päivänä toivottiin sadetta, jota ropisi kyllä maan länsipuolella moniin otteisiin, mutta täällä päin pilvetkin olivat ajoittain kortilla.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijStOlvjRnwRygPSvKzHyIRIukqhyphenhyphenPvB5UzWQpWf6OqPKpZq6wjcMAqsT8d4P49Ysl_38UyyAfvk0COIJir_xLAuyJgn2oZcBZAYgKEiqYI1CiatjWKEZTunbwxRtyhoWtutqvjrY5XrE/s1600/IMG_6427.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijStOlvjRnwRygPSvKzHyIRIukqhyphenhyphenPvB5UzWQpWf6OqPKpZq6wjcMAqsT8d4P49Ysl_38UyyAfvk0COIJir_xLAuyJgn2oZcBZAYgKEiqYI1CiatjWKEZTunbwxRtyhoWtutqvjrY5XrE/s320/IMG_6427.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Piharuukkujen kastelua ja aamun tai illan työhetkiä oli tarjona tarmokkaimmille hetkille. Puutarhan yleisilme on vaihtumassa syksyä enteilevään ruskettuneeseen muotoon veden niukkuuden takia. Havupuut nyt sentään ovat säilyneet ihan vehmaina.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhINudZv-xnROknWQPr9kWGZzwGVWaScwbr1YlNHHGFTePn2RIhe5HFnUcCMao28h0r-l3cu1sXHU9tDIx2i6q6_r9HppIuRactHT__SE0mn2KsSwGKI8QteIbUmOf7ech3dVGkNz75_sg/s1600/IMG_6515.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhINudZv-xnROknWQPr9kWGZzwGVWaScwbr1YlNHHGFTePn2RIhe5HFnUcCMao28h0r-l3cu1sXHU9tDIx2i6q6_r9HppIuRactHT__SE0mn2KsSwGKI8QteIbUmOf7ech3dVGkNz75_sg/s320/IMG_6515.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kotitien alkupisteessä maantien laidassa on jo reipas alku syksyiseen lehtisateeseen...</td></tr>
</tbody></table>
Elokuulle kääntyessä käristyskupoliksi nimetty korkeapaine hieman on hellittänyt ja sallinut muunkinlaisia ilmoja, jopa aivan pakkasille pohjoisempana. Rännisaavissa on pitkästä aikaa kirkasta vettä! Nyt eletään kosteampien ja ukkosherkkien ilmamassojen peittäminä. Viime kesän pitkälle hellekaudelle ei sentään toistaiseksi vedetä vertoja. Koivujen lehdille kuivakausi oli kyllä liikaa, vesikuuro toi alas paljon keltaisia lehtiä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7BILx57Xcd3-nf4R9TewL32qTL9-bT9Wgd_0oD3LDczt7eN-kikn_AIKhq8cIO-xwjio8_xQYc9u3tYq1S78eRINSk5phffQAsVkxZzngC-Tp7U3sy_6YUOyvVAZ2VltZ6cfz009dXe8/s1600/IMG_6499.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7BILx57Xcd3-nf4R9TewL32qTL9-bT9Wgd_0oD3LDczt7eN-kikn_AIKhq8cIO-xwjio8_xQYc9u3tYq1S78eRINSk5phffQAsVkxZzngC-Tp7U3sy_6YUOyvVAZ2VltZ6cfz009dXe8/s320/IMG_6499.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva Turun reisulta, jossa pyörähdettiin päiväkesteissä Leenan ja Heikin kotona merenrannassa. Kuvassa Heikki ja Ilkka, Ron ja Raija. Leena ylhäällä portailla.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEimeJfoD3h9VFjiVC8wLirYVbz18TuY-1CIXMHgCLqAaZ27iTjywf15lP9k88pbqZbwQflFE3joUZA16x7BSHSNz0LyHhJ9p42kXR2fKLrCMyuH3OdHnUyBK_xOq7Xw8J2IYAogbjy6rmo/s1600/IMG_6467.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEimeJfoD3h9VFjiVC8wLirYVbz18TuY-1CIXMHgCLqAaZ27iTjywf15lP9k88pbqZbwQflFE3joUZA16x7BSHSNz0LyHhJ9p42kXR2fKLrCMyuH3OdHnUyBK_xOq7Xw8J2IYAogbjy6rmo/s320/IMG_6467.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: 12.8px;">Tämä kuva muistuttaa Sysmän tapaamisesta, jossa uimaan rohkeni vain Helena. Marko tuli Kaliforniasta asti, ja kohtalo päätti, että juuri hänen tehtävänsä oli Tella-koiran pitely sillä aikaa...</span></td></tr>
</tbody></table>
Tapaamisia on ehtinyt olla ilahduttavasti useaan otteeseen elokuun vaihduttua, eivätkä ole edes loppuneet. Suvun kohtaamiset alkoivat laajemmin elokuun alussa, jolloin oltiin koolla Sysmän Olavinrannassa. Parhaat kiitokset Markolle hyvästä organisoinnista!<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiM3DUB4HQo_cB8hFz3vuvcIjW5lYQhKBF4i-55p6qCPIQnHcI5I82ZdCBPqgsypFOcAhpVJZWKPhEbKO5f6eznsI0GbnXGul951Ayrik9YvHRgvvDOFNbFUex3G0QAWYhsJBK39jC-08o/s1600/20190813_190703.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1429" data-original-width="1600" height="285" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiM3DUB4HQo_cB8hFz3vuvcIjW5lYQhKBF4i-55p6qCPIQnHcI5I82ZdCBPqgsypFOcAhpVJZWKPhEbKO5f6eznsI0GbnXGul951Ayrik9YvHRgvvDOFNbFUex3G0QAWYhsJBK39jC-08o/s320/20190813_190703.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Meidän lapsista nuorin ja vanhin yhteiskuvassa, pantiin samantyyliset puserot,että sen helposti arvaisi. Alakuvassa olen Ronin seurana.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWQvV7O6uoXOlFxXaM3gguLlEjXmOrxxNEdHOoyQzfbpp52CdqqF-co8UQVjI7uYGfDmc2A4KQdnV5Pb6eABzXHGsRj1dlAWSorNX-eaqwwlicERC_IwUyWFTEFsYX-39mpeTJYAgS9ag/s1600/20190813_190609.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1225" data-original-width="1600" height="244" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWQvV7O6uoXOlFxXaM3gguLlEjXmOrxxNEdHOoyQzfbpp52CdqqF-co8UQVjI7uYGfDmc2A4KQdnV5Pb6eABzXHGsRj1dlAWSorNX-eaqwwlicERC_IwUyWFTEFsYX-39mpeTJYAgS9ag/s320/20190813_190609.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
Raija ja Ron saapuivat USA:n itärannikon kotoaan seuraavalla viikolla, ja niinpä viikonvaihteella toisen suvun linjan tapaaminen Turussa ja Lohjalla. Tapaamiset saivat sitten vielä jatkumoa kodissani, joka on ollut niin monelle koti tai mummola vuodesta 1938 lähtien. Saatiin lahtelaista suvun haaraa mukaan, kun Samin perhe tuli mukaan. Ylläolevat kuvat ovat Raijan kamerasta, niitä otettiin tiistaina 13 08 iltapäivästä, kun Raijan luokkatoveritapaaminen kesäkahvilassa oli ohitse.<br />
<br />
Eilen ja tänään kutsuivat liiat herukat lähituttuja poikkeamaan, ja loppukuusta on tiedossa vielä toisenlaisia tapaamisia entisten tuttujen ja kylänväen kanssa.<br />
<br />
Viime viikolla kävi viemärien huoltoon erikoistuneesta firmasta kuvaaja, jolla oli mukanaan laitteet jätevesilinjojen kuvaamiseen, ja niissähän paljastui tietysti se, mitä oli odotettavissakin 60 vuoden käytön jälkeen, että puhdistettavaa on sekä tiskivesien että vessan linjassa. Se tapahtuu harjaamalla joskus ensi viikon aikana, ja samalla tarkastetaan myös ns. harmaavesien viemäri, joka on vuodelta 1938 eli yli 80 vuotta ja pohditaan sen kunnon tultua selville mahdollisesti sukitusta. Eihän se ole vielä toistaiseksi ilmoittanut epäkunnostaan, joten on hyvä aika pinnoittaa, jos korjaamista löytyy.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjjzz8RsmX4rPLgcNYDIa-hN4zlhngguUJ91HyPfOaC3XiygtUdkQwcLP1Ifvlby1ICubfqgSP-bfuGv651UgIjUGEw9fsGG2w0DtQUoS2VeOHXdrZ9CWf8oYzZbx4fBMqstFziw0Soes/s1600/IMG_6517.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjjzz8RsmX4rPLgcNYDIa-hN4zlhngguUJ91HyPfOaC3XiygtUdkQwcLP1Ifvlby1ICubfqgSP-bfuGv651UgIjUGEw9fsGG2w0DtQUoS2VeOHXdrZ9CWf8oYzZbx4fBMqstFziw0Soes/s320/IMG_6517.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pation laattojen saumoihin pyrkii ilmaaantumaan kasviasukkaita, niitä saa usein puhdistaa. Suurin osa näistä näkyvistä saa armon, kun ovat ruukusta karisseiden orvokkien siemenjälkeläisiä. Voikukat ja ruusuangervot sen sijaan ovat sitkeimpiä ja ei-toivotuimpia.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4W9OdgocC_5aZNqGxuUbkEP0xoHMsnwyMgEjohKBxt2wAXqerZZd7N2sFk6LGqHmoslfFDDMsZww3EurcvnuyQd1H2UIUFusoGc7oszwDc8Wzdgi6-b3vBWwPV-7o8eECAze5MS2W6hw/s1600/IMG_6518.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4W9OdgocC_5aZNqGxuUbkEP0xoHMsnwyMgEjohKBxt2wAXqerZZd7N2sFk6LGqHmoslfFDDMsZww3EurcvnuyQd1H2UIUFusoGc7oszwDc8Wzdgi6-b3vBWwPV-7o8eECAze5MS2W6hw/s320/IMG_6518.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Entistä enemmän työtä on tullut vuorenkilpien Bergenia istutuksista, sillä ne ovat lehtokotiloiden lempiruokaa. Alkukesällä kotiloita näkyi paikoin runsaasti, varsinkin pation laatoilta ne helposti huomasi. Nyt kuivemman kesän aikana tapaaminen on harvinaisempaa, mutta kun useat puhjenneet lehdet syödään tuoreeltaan, niin ne varmaan piilottelevat kuivana aikana juuri näissä istutuksissa. Tässä jokunen viikko aiemmin valkeni, että tuollaiset suuret aukot lehdissä voivat olla myös verhoilijamehiläisten aikaansaannoksia. Mutta en ole kyllä koskaan nähnyt pistiäisiä häärimässä töissä. Sen sijaan kotiloita saattaa olla kostealla ilmalla lehden alapinnan puolella ahkeroimassa ateriansa eteen.<br />
<br />
Kesäkahvilassa pidetään tällä viikolla informaatiotilaisuuksia sukututkimuksen tiimoilta. Kuulemma on talo täynnä väkeä, onhan asia nyt kovin ajankohtainen. Luin esitteestä, että seurakuntamestari Tiina Klemola ohjaa tapahtuman viimeisenä päivänä Hautausmaakävely- nimisen kierroksen, ehkä saman, johon osallistuin kesäkuussa musiikkiviikon yhteydessä, ja se oli mielestäni aivan loisteliaan hyvä sisällöltään.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAIoKhnsBE7SNaPMpPHU1KO8EWOJeXojvMPFdQ0CG3nZdrY4Mb1AmWiW_kCaWrCBmyLtwntwFZ3cr3m6RlO0mRezdBSQ270A8zcwWqK_ioM9v4P_L2hDlPxonfQkapaufIW4OTXbNR6Ak/s1600/IMG_6504.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAIoKhnsBE7SNaPMpPHU1KO8EWOJeXojvMPFdQ0CG3nZdrY4Mb1AmWiW_kCaWrCBmyLtwntwFZ3cr3m6RlO0mRezdBSQ270A8zcwWqK_ioM9v4P_L2hDlPxonfQkapaufIW4OTXbNR6Ak/s320/IMG_6504.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Tella 13,5 v on voinut melko hyvin, vaikka takajalkojen vahvuus ei ole enää entistä luokkaa. Lääkkeitä pitää popsia päivittäin. Ruoka on maittanut hyvin, vaikka nyt onkin siirrytty sateiden alettua ruohon syöntiin. Tässä kuvassa ollaan juuri palauduttu kotiin Lohjan reisusta, ja silmien ilme muistuttaa siitä, että vartiointihälyt jäivät poistamatta kotiin tultua. Oli kiire vesikupille sisällä. Koiralla silmät levisivät sireenin kiljuntaääneen!THhttp://www.blogger.com/profile/05610824204133011480noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3438065345258954906.post-78336291439328699962019-07-19T18:09:00.001+03:002019-07-19T22:34:25.583+03:00Naapurin arkeologisista kaivauksista<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiisWPD-WK6VkfNuvlhQybJ9XMMSbWm7HxOqcf0f6scZfvXMzXQRjgSzuedLRxz955qx1lvwY-g_DJpQKSIyDuZYnxtN6XOixMKI7iZxtIVnu_SDQKQwvIkP30xn1JCZY_iGFZTeF2e9hI/s1600/IMG_6401.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiisWPD-WK6VkfNuvlhQybJ9XMMSbWm7HxOqcf0f6scZfvXMzXQRjgSzuedLRxz955qx1lvwY-g_DJpQKSIyDuZYnxtN6XOixMKI7iZxtIVnu_SDQKQwvIkP30xn1JCZY_iGFZTeF2e9hI/s320/IMG_6401.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vanhimpia koristekasvimuistoja vanhempieni ajoista on vuohenkello Campanula rapunculoides, joka on alkanut hiljattain kukkimiskauden. Sillä on komea maanalainen mukula, jonka varassa saa helposti tehtyä useammankin kukkavarren kesässä, jos kitkijä tai sirpittelijä innostuu liikaa. Alkuun se oli vain etupihan asukas! Nyt se kasvaa osittain metsittyneissäkin kohdissa, jopa hämärissäkin osissa tonttia.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Vintillä tai kauan tutkimatta olleista laatikoista voi löytyä jos mitä, kuten olen itse tällä foorumilla kertoillut isäni ja äitini mitaleista tai kadoksissa olleista tuolien osista. Nytkin TV:n alla vartoo jo toista vuotta liuta sanomalehtiä, joita tuli esiin pesuhuonetta remontoitaessa kevättalvella 2018. Nostin ne silloin näkösälle postausta varten...<br />
<br />
Mutta naapurini Iinan sukunsa kätköistä tekemä löytö ehti ensin, koska se on helpompi työstää, kun on vain yksi lehtileike. Eilen illalla Iina puikahti vintinsiivoushommiensa lomassa leike mukanaan saaden täällä silmät pyöreiksi ja suun soikeaksi, kun kyseessä oli melkein 50 vuotta sitten toukokuussa 1971 julkaistu artikkeli. Luultavimmin lehti on Iitinseutu, koska kaikki muu teksti, jonka siitä löytää, käsittelee Iittiä. Saksija on ollut Iinan mummo Sirkka, jonka asuinpaikka tuolloin oli juuri meidän naapurin talo.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjambRNi30prDQEO1L8KAUtPN_fq4f_wgtVVN6F5bHq4VSqDcXSN7VA9ftjPYtE9kltyf5F9zSgVgsqggKAegtdIBc1A4cNpX0c1CbmNMUroW6uDwb6kKCNeiXTwO0s8qrSAXt9rKZT85Y/s1600/Elsankuva+1971.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="630" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjambRNi30prDQEO1L8KAUtPN_fq4f_wgtVVN6F5bHq4VSqDcXSN7VA9ftjPYtE9kltyf5F9zSgVgsqggKAegtdIBc1A4cNpX0c1CbmNMUroW6uDwb6kKCNeiXTwO0s8qrSAXt9rKZT85Y/s320/Elsankuva+1971.jpg" width="315" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lehtiartikkelista löytyi kuva 65-vuotiaasta Elsasta. Ruskea tukka, ei yhtään harmaata vielä, sitä ilmaantui vasta 1970-luvun lopulla. Vuodet täyttyivät aina keväällä, huhtikuun 24 pnä, siis oli ihan hiljattain noustu juhlan kahvipöydästä.</td></tr>
</tbody></table>
Artikkelissa hehkutetaan asiaa, joka sattuu joskus suurempien perheiden äideille, heidät kutsutaan sosiaali- ja terveysministerin vastaanotolle saamaan presidentin myöntämää Valkoisen Ruusun Ritarikunnan ansiomerkkiä. Tämä osui äitini kohdalle juuri vuonna 1971, ja haastattelu julkaistiin lehdessä samalla viikolla ennen tilaisuutta. Lehdessä hymyilee iloinen Elsa, yllään senaikainen vetoketjulla varustettu punasävyinen kotitakki, varmaan Alpo Metsäpuron kaupasta käyty hankkimassa. Tuskinpa tuo mekko sentään Helsingissä oli päällä! Presidentti tietysti oli Urho Kekkonen, mutta tilaisuudesta vastasi silloinen ministeri Katri-Helena Eskelinen, jonka vieraina äidit ja presidentti olivat.<br />
<br />
Ansiomerkin saajaa pitää jonkun tahon esittää. Sitä en tiedä, ketkä sitä olivat puuhanneet, mutta kun äitini oli innokkaasti mukana Maatalousnaiset- järjestön toiminnassa, niin lehtiartikkelissa arvellaan, että esitys ansiomerkistä oli tullut siltä taholta. Silloin vielä oli meidän ja Radansuun kylissä yhteinen Kanta-Iitin maamiesseura, joka järjesti monenlaista kyläläisten yhteistä toimintaa aikana, jolloin vasta alettiin olla tietoisia TV- kanavista ja niiden kautta saatavasta ajankulusta. Järjestettiin urheilukilpailuja, tupailtoja, kesäiltamia, mitä nyt ikinä sattuikin mieleen.<br />
<br />
Elsa ja miehensä Tatu olivat kasvattaneet kuusi lasta, joka 1970-luvun mittapuun mukaan ei vielä ollut kovin kummoinen lasten määrä, mutta vaakakupissa painoi myös osallistuminen järjestöelämään ja kylän yhteisten hankkeiden eteenpäin vieminen. Iitin Kausalaan oli perustettu oppikoulu juuri silloin, kun meidän lapsemme tulivat siihen ikään, että voi siirtyä keskikoulua suorittamaan. Kaikki lapset sinne sitten aikanaan muuttivatkin kansakoulusta, Marja-Leena ja Seija viiden vuoden, muut neljän vuoden opintojen jälkeen.<br />
<br />
Keskikoulun jälkeen piti sitten löytää vielä ammattiin johtava koulutusväylä. Vanhempia tarvittiin siis vielä aikuisikäistenkin lasten tukena, ainakin koti oli väliaikaisena satamana melkein kaikille vielä 1971. Opetusala tahtoi kolme lasta, ensin vanhimman eli Pertin tie, samoin omani, joka luokanopettajan koulutukseni sitten vielä sai jatkoa Helsingin yliopiston luonnontieteiden alasta muutamaa vuotta myöhemmin. Sen johdosta tyttäreni Helena oli vielä vuosina 1964 -65 vanhempieni kaitsettavana. Marja-Leenakin innostui luokanopettajan alasta, hänen merkonomitutkintonsa sai jatkoa Heinolan seminaarista. Hoitoala tahtoi Seijan, Pentti suuntautui liikealalle ja nuorin eli Raija kiinnostui oikeustieteestä.<br />
<br />
Muistelen, että Kausalassa oli noihin aikoihin vielä jopa kaksi toimeentulevaa kello- ja kultasepän liikettä, joilta hankittiin mm. palkintolusikoita tai pokaaleja jos jonkinlaisiin mittelöihin urheilukilpailujen lisäksi. 1971 lapset olivat muuttaneet jo pois kotoa töiden takia muille paikkakunnille, vain nuorimmainen Raija oli vielä Helsingin yliopistossa oikeustieteen opiskelijana. Muilla oli jo omat perheetkin 1960-luvulta lähtien. Kun muutin Iittiin kesäasukkaaksi 1983, perin samalla joukon vanhempieni ystäviä, mm. kultasepän rouvan, jonka luona liikkeessä viikoittainen Elsan bussin odottelu oli sujunut ilman savujen kyllästämän matkahuollon interiöörejä.<br />
<br />
Mutta lähinaapuriin, josta lehtileike meille tupsahti, on hyvä hieman myös katsahtaa. Talo on meidän taloa aikaisemmin rakennettu, mutta en ole ihan varma, montako vuotta ennen. Esimerkiksi toisen naapurin Ruokosen (nyk. Vaalgamaa) oli myös 1930-luvulta, eikä Niemelän talokaan ollut paljon vanhempi. Olettaisin siis, että Nyströmin talo on samaa vuosikymmentä.<br />
<br />
Iinan mummo eli äidinäiti Sirkka Kajander asui perheineen sitä taloa kesämökkinä vielä 1980-luvulla, ja hän oli äitini Elsan hyvä ystävä. Varsinainen koti heillä oli silloin jo Kouvolassa, kun aviomies Matin betoniraudoittajan työt olivat etupäässä Kouvolan-Kuusankosken suunnalla. Jos Elsalla oli asioita Kouvolassa, hän usein sopi Sirkan kanssa tapaamisesta, ja yhdessä kierrettiin sitten ostokset hankkimassa. Niin myös sinä päivänä marraskuussa 1982, joka jäi äitini viimeiseksi toimintapäiväksi ennen kohtalokasta jalan veritulppaa, oli reissattu Kouvolassa ja palattu kassintäysi raanulankoja mukana.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiaJAQ9Td_IQM_D55qOKCQcEykzIS4aFx68sUYhIxe188KWHBcMxGgxiag-18LTyv8cBUKeJ_jQCNWFdDOYxVJZcTD2Ja8OtmP2OKwYJBObnQyzVANapmKsVSJq0VMhalz5YxvSiuNr5Ak/s1600/IMG_6396.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiaJAQ9Td_IQM_D55qOKCQcEykzIS4aFx68sUYhIxe188KWHBcMxGgxiag-18LTyv8cBUKeJ_jQCNWFdDOYxVJZcTD2Ja8OtmP2OKwYJBObnQyzVANapmKsVSJq0VMhalz5YxvSiuNr5Ak/s320/IMG_6396.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vanhimpia koristepensaita pihasyreenien ohella on pihajasmike, joka alkuun kasvoi navettaladon eteläseinustalla. Kun se rakennus purettiin 1990-luvun alussa, pensas jäi tilalle nousseen autotallin sivulle. Siinä se alkoi kasvaa liiallista vauhtia ja alkoi täyttää jo kulkuväylätkin, joten jokunen vuosi sitten kynin sen maantasalle. Sen uusi seuraaja on ilmaantunut vanhempien makuuhuoneen ikkunan alle syreenien seuraksi ja on tuossa jo kasvanut isoksi!</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Sirkka Kajander os. Nyström oli viettänyt talossa lapsuutensa ja nuoruutensa kalastaja Armas ja Esteri Nyströmin vanhimpana tyttärenä, ja naapurissa asui melkein samanikäinen koulukaveri Niemelän Armi. Isä Armas oli Adolf Nyströmin poika, joka myös asui kylässä aikoinaan kallioisen Pulkanmäen syrjässä. Vanha ja oikein lyhyt, tumma, kippuravartista piippua poltteleva Adolf oli silloin vielä elossa, kun Kymenlaakson osakunta 1950-luvulla kiersi Iitissä mm. tallettamassa murretietoutta ja keräämässä tulevan kotiseutumuseon materiaaleja Erkki Ala-Könnin johdolla. Adolf oli yksi tärkeimmistä murrehaastatelluista henkilöistä.<br />
<br />
(Adolfin ja hänen sukunsa vaiheista Karjalasta Iittiin muuttamisessa tietää nykyisin eniten Armaksen veljen Kaukon tytär Seija Nyström, jonka kanssa olen jokunen vuosi sitten viettänyt oikein kiinnostavan hetken kesäkahvilassa, kiitos hänelle siitä! Seija tiesi monta asiaa, jotka olivat minua vaivanneet, mm. sen, miten Esteri Nyström, jonka sisar Helmi Sorvali perheineen tuli Iittiin evakkona Karjalasta, oli löytänyt Armaksen, jonka isän koti Iitissä.<br />
<br />
No asia oli lyhykäisyydessään niin, että Adolf ei sitten kovin vanha iittiläinen ollutkaan, kuten olin olettanut, vaan hänkin oli lähtöisin nykyisen itärajamme takaa olevasta suvun vanhasta asuinpaikasta, ja se oli hänen isänsä, jonka töitä oli tarvittu Iitissä, kun hänellä oli kirkon rakentamisesa tarvittavia hopeasepän taitoja. Mutta ennen lopullista Iittiä oli kyllä käyty asumassa uudestaan Karjalassa ja ydin-Savossa, mutta Kymijoen seutu lopulta voitti, kun oli teollisuuskyliä lähellä, jonne kalansaalista sai kaupaksi. Armaksen vaimo oli siis löytynyt niiltä suvun vanhoilta kotikonnuilta muuttomatkojen ohessa.)<br />
<br />
Sirkka ja äitini olivat ystävystyneet jo aikoja sitten, pian sodan päätyttyä. Tytöt Armi ja Sirkka olivat kuin kaksoset lierihattuineen, vekkihameineen ja valkoisine puseroineen, kun lähtivät meidän tieltä tansseihin käsikynkkää. Sirkka ei ollut kovin paljon nuorempi kuin äitini, ehkä reilut kymmenisen vuotta. Hän oli ns. neitoiässä jo 1940-luvulla, ja hänen esikoisensa, Iinan äiti Marja-Liisa syntyi kohta 1950-luvun alussa. Nyströmin naapuriin suuresta Viipurin lähiöstä muuttanut perhe oli selvästi enemmän tietoinen maailmalla vallitsevista virtauksista kuin mitä kotikylän muut perheet voivat tarjota.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgRTGi9A5FpYJaJkKesS1f0l9I5s1pdZ96bvVZYHxhtC6jOha-wjk88m9LqITwTrfzkTbZqwm4vFisOvsHXbyu1JntWk35b0njZIamWT4l8k33f0vhd-lQB9W0PE7SgKeVMh06Zx6yfOYw/s1600/IMG_6399.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgRTGi9A5FpYJaJkKesS1f0l9I5s1pdZ96bvVZYHxhtC6jOha-wjk88m9LqITwTrfzkTbZqwm4vFisOvsHXbyu1JntWk35b0njZIamWT4l8k33f0vhd-lQB9W0PE7SgKeVMh06Zx6yfOYw/s320/IMG_6399.JPG" width="320" /></a></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfLaixuPHcbrkqFO680HXHRGnEc8eFcdERSCh6YjYqGLqENU6QYRGqdP1rIkmFTxZ1FIwqlgYeD2JSNw7t3tF3JbPRIYEQifYvuoDfLRiZtx1fryCPctZQPaTS8YZZSPha3Hx2JhpvJ8k/s1600/IMG_6400.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfLaixuPHcbrkqFO680HXHRGnEc8eFcdERSCh6YjYqGLqENU6QYRGqdP1rIkmFTxZ1FIwqlgYeD2JSNw7t3tF3JbPRIYEQifYvuoDfLRiZtx1fryCPctZQPaTS8YZZSPha3Hx2JhpvJ8k/s320/IMG_6400.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Elsan ja Tatun entisen pihajasmikkeen lapsia näissä kahdessa kuvassa. Ylempi on nuorempi, vain 2-3 vuotta siinä autotallin pohjoispuolen hiekkapatjassa, Alempi on pari vuotta vanhempi, se löytyi rännisaaville varatusta kuopasta samalta kulmalta, ja siirsin sen vähän loitommaksi kuusen viereen, jos joku haluaisi. Jasmikkeen taimia olisi siis saatavana! Jo aikaisemmin olen lähettänyt maailmalle pari kappaletta samalla lailla ja tästä paikasta löytynyttä tainta. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
Ei siis ihme, että naapureista käytiin kyselemässä monia asioita perheeseen, lastenhoitoon tai taloudenpitoon liittyen, ja Elsahan hallitsi myös asioita teoriassa, kun oli se Tampereen talouskoulu ja kudontaoppi opiskeltuna. Isänsä puutarhuriammatin takia Elsa tiesi myös paljon kaikesta kotitarveviljelystä.<br />
<br />
Sirkka ja aviomies Matti Kajander siirtyivät talon omistajiksi, kun vanhemmasta polvesta aika jätti, eikä muista perillisistä löytynyt halukkaita jatkajia. Yhdessä pariskunta kunnosti talon aivan pohjaa myöten. Yläkerrasta, jossa oli ensin nuorena parina asuttu, siirryttiin alakerran asukkaiksi, ja yläkerta jouti jopa sukulais-Siviälle, Armaksen nuorimmalle sisarelle asunnoksi. Keskustelin juuri eilen Iinan kanssa tästä kunnostusprosessista, ja Iina tiesi, että pohjakallio tulee niin lähelle taloa, että ainakin osa perustuksista lepää kalliolla.<br />
<br />
Näinhän se on meilläkin, muutamassa kohdin peruskallio pilkottaa vieläkin, vaikka pitkäaikainen asuminen kasvattaa maan pintaa ylöspäin ns. kulttuurimaakerroksella, josta esim. mahdollista tehdä muinaismuistolöytöjä, joka nykyisin on niin tärkeä juttu. Uskoisin, että tälläkin kylällä kulttuurikerros on lähemmäs metrin, onhan jo omana aikanani 1980-luvulta etupihan alimmainen rappu hävinnyt kokonaan näkyvistä.<br />
<br />
Itseäni kiinnosti silloin eräs ohimennen nähty yksityiskohta, kun Nyströmin talon pohjan eristeet eli isot määrät sammalta oli remontissa otettu tuulettumaan kedolle. Sammal oli kymmeniä vuosia aikaisemmin kerätty viereiseltä kuivalta kankaalta ja oli pääosin tavallisinta seinäsammalta Pleurozium schreberi. Aikaa, johon tämä näkymän muisto liittyy, en ihan varmasti muista, luultavimmin se on 1960-luvulta, jolloin suunnittelin jatko-opintoja niittykasvistoista, ja kuljin näitä kulmia nähdäkseni mahdollisimman paljon kasvillisuutta.<br />
<br />
Palatakseni tuohon tuliaisiksi saatuun lehtileikkeeseen, siinä oli kyllä hieman muutakin, nimittäin jo tuolloin 1971 oli julkaistu koulujen ruokalista. Kun silloin Iitissä ei ollut vielä peruskoulua, listat koskivat kansa- ja kansalaiskouluja. Minua hämmästyttää, kuinka korkeatasoinen ruokalista noin yleisesti ottaen oli, mutta Iittihän oli kaikkiaan vauras ja ajassa kiinni oleva kunta jo tuolloin.<br />
<br />
Kun tänään on perjantai, oli silloin perjantain ohjelmana silakkalaatikko ja punajuurisalaatti. Lauantaina syötiin ohrasuurimo-puolukkapuuroa, silloin oli myös koulupäivä sen ajan mukaan.<br />
Muina päivinä listalla oli veripalttua ja puolukkaa, kaalikeittoa, sianlihamuhennosta herneillä ja porkkanoilla ja perunasose + maksakastike tomaattia lisukkeena. Erityisesti tuo tomaatti kiinnosti, olihan toukokuu, joten jossakin oli viljelty kasvihuonetomaattia, ei niitä muuten olisi ollut koulun listalla.<br />
<br />
Lehtileikkeessä oli vielä Tiihosen Kukan mainos, ja siinä viite puutarhasta. Se saattoi olla tomaatin tuottaja, mutta asia jää kyllä hämärään. Tiihosen puutarha toimi vielä silloin, kun 1980-luvulla tulin kesäasukkaaksi Iittiin, siinä nykyisen 12-tien pohjoispuolisessa Kausalassa, jonka lähelle oli tehty kunnan komea terveyskeskus joskus 1950-luvun lopulla.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhASaBOG-aOtYBAov3neO8r_4sPFeAK03Vndkt-FNxLpCQE3TC2xvQni7cHC_iXpkxmXVolxp-dTRHCEF1cxqTiblHUCrO_H6EwfekU5cT77I9kpG27C3bAkr0pY-mnSj4Zlm-tIgpzGZY/s1600/IMG_4600.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhASaBOG-aOtYBAov3neO8r_4sPFeAK03Vndkt-FNxLpCQE3TC2xvQni7cHC_iXpkxmXVolxp-dTRHCEF1cxqTiblHUCrO_H6EwfekU5cT77I9kpG27C3bAkr0pY-mnSj4Zlm-tIgpzGZY/s320/IMG_4600.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tämän rakennuksen asukkaaksi palasin 1961 pikkunyytin kanssa, joka on kasvanut äitinsä yli monessa suhteessa. Tässä seistään viime kesänä 2018 heinäkuun puolivälissä, ensimmäisen kerran vuoden 1963 poismuuton jälkeen.</td></tr>
</tbody></table>
Olin sairaalassa asiakkaana, kun ensimmäinen lapseni Helena syntyi huhtikuussa 1961. Äitini, tarmokas nainen, oli sitä mieltä, että minun oli hyvä olla H-hetkellä täällä Kausalan lähellä, kun sairaala oli niin ajanmukainen. Niinpä vietin viimeiset 3 raskausviikkoa lapsuuskodissani, ja vielä viikon sairaalasta palattuanikin. Lapsi ehdittiin jopa kastaakin, ennenkuin minut raaskittiin palauttaa työpaikkaani Sysmään.THhttp://www.blogger.com/profile/05610824204133011480noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3438065345258954906.post-6947939049098249832019-06-28T18:04:00.001+03:002019-06-28T18:04:36.241+03:00Raivaamisen riemua<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEYdFx1X-a8DgIEeGrQN8_dpujWmpOQ0paaLTyPpcL07nN-2_mbNMglwt4auas3yg6SAU7fjIC0krw4HYblKuB_odRGKAXFLcxYvzZlUIdbPLoSQ4DkP0LK4zoemiWwyHa7J-xyuuhjaw/s1600/IMG_6245.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEYdFx1X-a8DgIEeGrQN8_dpujWmpOQ0paaLTyPpcL07nN-2_mbNMglwt4auas3yg6SAU7fjIC0krw4HYblKuB_odRGKAXFLcxYvzZlUIdbPLoSQ4DkP0LK4zoemiWwyHa7J-xyuuhjaw/s320/IMG_6245.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tämän päivän työkohde tuli talletettua kuvaksi 25 06 2019, melkein kaikki valkoinen on kukkivaa vuohenputkea. Sinisten vieressä on kyllä kukalla myös valkoisia ukonkelloja. Eilinen sade sai aikaan melkoista taipumista maahan päin, mutta jäi sinne väliin vielä sirpinmentävä kolo.</td></tr>
</tbody></table>
Jokseenkin lämmin alkukesä sai seurakseen kesäkuussa pari sadepäivää, toisen niistä tällä viikolla, joten maat ovat olleet kasvien mielestä jokseenkin ihanteellisessa jamassa. Siitä vaan kortta ja lehvästöä pukkaamaan ja kukkia avaamaan! Sehän merkitsee, että kaikki ne kohdat, joihin ei ole kohdistunut leikkurin hyväilyjä tai kitkemistä, ovat metrisen heinän vallassa, ja sen siivoaminen ei enää leikkuripelillä luonnistu.<br />
<br />
Ennen juhannusta ehdin mm. tämän ylämäen kohteen:<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVCm-5ysPF4pli1M9dXlCxjfVojKJHHzDve7dJge7YNWwaptpoDZFoReA0uO_i3u-WZkmJxoO4QidyHjCo3KyLk4Rqhx1HLYiq9dSN3WP_mnZJ2RVVzlPfiNnxos0FhsHGDlVDqrk7hKk/s1600/IMG_6179.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVCm-5ysPF4pli1M9dXlCxjfVojKJHHzDve7dJge7YNWwaptpoDZFoReA0uO_i3u-WZkmJxoO4QidyHjCo3KyLk4Rqhx1HLYiq9dSN3WP_mnZJ2RVVzlPfiNnxos0FhsHGDlVDqrk7hKk/s320/IMG_6179.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Elsa-salille päin on hansaruusuaidanne, joka pantiin keväällä työkohteeksi, että kuollut kasvimassa lähti. Nyt sen perkaaminen kävikin sirpillä helposti.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgRcOnah33oV274G4iOROa7ice6HgqqXU46ZKItIUEJjahKuE6Hu0nDIlmeD6HqEi6zmZUyPHRFBwuM7cnH5dTo9t8sPwnz9LTqfF2Od9wFcrff5cd9T4vjUYe-hxudxYGIgYnGyFN53EU/s1600/IMG_6180.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgRcOnah33oV274G4iOROa7ice6HgqqXU46ZKItIUEJjahKuE6Hu0nDIlmeD6HqEi6zmZUyPHRFBwuM7cnH5dTo9t8sPwnz9LTqfF2Od9wFcrff5cd9T4vjUYe-hxudxYGIgYnGyFN53EU/s320/IMG_6180.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sillä selvittiin myös naapuritonttien kuivatusojan rehevöittämistä tienvarsista, mutta kotkansiivet saivat jäädä komeutensa takia.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNS5gsTS4LsepjACEJcMCnnjO92eG6aRuXr2IjMh_xbK2KtrL2QwXAgu5pF6pDUr4cAETQ5HpDgJV1klha5gOgG_mspoVVl7x9bddoZxGkQYqyaSrHbPpQIqPa8QqM1qqz5q1Pus8R_Q4/s1600/IMG_6183.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNS5gsTS4LsepjACEJcMCnnjO92eG6aRuXr2IjMh_xbK2KtrL2QwXAgu5pF6pDUr4cAETQ5HpDgJV1klha5gOgG_mspoVVl7x9bddoZxGkQYqyaSrHbPpQIqPa8QqM1qqz5q1Pus8R_Q4/s320/IMG_6183.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Elsa-kuusen alla ollut vanha kukkapenkki on jo aikaa sitten muuttunut rikkaruohostoksi, eikä se nyt niin taajakaan ole, kun kuusi kuivattaa.</td></tr>
</tbody></table>
Kaivoin sirpin jo viikkoja sitten esille, mutta ilmat ovat olleet heti aamusta jo melko lämpimiä, niin ettei työ suju hyvin kuin vain tovin. Jotakin silläkin saa tietysti aikaan, vaikkei ollenkaan riittävästi. Kukkapenkkien läheiset alueet kulkuväylät ja niiden pientaret sekä ylämäen "salit" olivat juhannukseen mennessä jonkinmoisessa kunnossa.<br />
<br />
Tällä viikolla olikin mukavia hetkiä tiedossa, kun lähes +30 C yltäneet helteet alenivat lähes 10 astetta. Ulla ja Jari olivat heittäneet vierailunsa virkisteeksi puutarhalla raivausalkua viikatteen ja leikkurin kanssa juhannuspäivän illansuussa, mutta kuumahan silloin vielä oli.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAuybEXsg5NRn74HXpIT7go9-g8fq7bo-j29mTJE2aq7Z7oNsBpD167g82jAhGEjDi_qnJZNlUcyJ31XFAWeHsF04eCze-2FjGOCm-S92EuxRmf5JVXhNuTutQom-cASIEqar-xleDG4Q/s1600/IMG_6254.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAuybEXsg5NRn74HXpIT7go9-g8fq7bo-j29mTJE2aq7Z7oNsBpD167g82jAhGEjDi_qnJZNlUcyJ31XFAWeHsF04eCze-2FjGOCm-S92EuxRmf5JVXhNuTutQom-cASIEqar-xleDG4Q/s320/IMG_6254.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ensi kohde oli selvitellä mattotelineen ympärykset, että uusia matonpesuja kannattaisi suunnitella. Siirtelemäni koivupöllit vielä odottavat pilkkojaansa, mutta hyvinhän tuosta selvisi. Vain hieman nokkoset kurittivat, ja jostain tempaisi kimalainen piikkinsä esille, kun leikkasin liian alhaalta...</td></tr>
</tbody></table>
Tänään olikin lopulta ihan herkkupäivä, aamulla oli vain +11 C, ja reipas tuuli karkotti mäkäräisiä ja hyttysiä! Suorin jo seitsemän maissa tuota kompostien ja sakokaivon tienoota raivaamaan talon alapuolella. Aikaa hupsahti melkein kolme ja puoli tuntia, ennenkuin tämä aiottu kaikista kohteista oli selvitetty.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8DEaAAWaG9Uw1v2O3QOiYKQSQXuR4k1kHFGrzGCfnGuLdpNOIMQ7tjFIzGqAhKUApZ0TfbUQgefgM7T7YXLROUy-BatGv4lqdLSMNHPwl4fy-kBIG0vaDBfcjDGFFq8oWwH0DvWMLmtY/s1600/IMG_6256.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8DEaAAWaG9Uw1v2O3QOiYKQSQXuR4k1kHFGrzGCfnGuLdpNOIMQ7tjFIzGqAhKUApZ0TfbUQgefgM7T7YXLROUy-BatGv4lqdLSMNHPwl4fy-kBIG0vaDBfcjDGFFq8oWwH0DvWMLmtY/s320/IMG_6256.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Perkasin ja raivasin tammelle asti, tässä on myös riesana elämänlankaa eli karhunköynnöstä, joka on kietoutunut noihin saniaispuskiin.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcB7yAJNZh97jEf9v3s2PKdKFtWJgBuE6oLOG5YDuuzLsC2Q7-5Ekia2BdnLpZ714ZfNbmnU-m_eiA21sqenjTjJTrOUshELrQ_hFMUKIP2KwoNSfUAbcNOQXwhuYQWFbEkbn5_h2dgnY/s1600/IMG_6258.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcB7yAJNZh97jEf9v3s2PKdKFtWJgBuE6oLOG5YDuuzLsC2Q7-5Ekia2BdnLpZ714ZfNbmnU-m_eiA21sqenjTjJTrOUshELrQ_hFMUKIP2KwoNSfUAbcNOQXwhuYQWFbEkbn5_h2dgnY/s320/IMG_6258.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: 12.8px;">Täyttömaan rinteeseen istutetut vuorenkilvet ovat vähin erin hiipuneet pois liian rehevien vuohenputkien takia.</span></td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsQ0aoIPYU5YzDGzj0QCKPJc-VU0dqb2hOILwhSMwH8KrtW2Dlmhr8kjU7ejtVKf3FNETHqelRj_kzAcwi7BTeJPrtAKhUiAQ2vST5XYH7uTe0TtQ_IiStXE9KavauUp8eoYVLhMb8dC4/s1600/IMG_6255.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsQ0aoIPYU5YzDGzj0QCKPJc-VU0dqb2hOILwhSMwH8KrtW2Dlmhr8kjU7ejtVKf3FNETHqelRj_kzAcwi7BTeJPrtAKhUiAQ2vST5XYH7uTe0TtQ_IiStXE9KavauUp8eoYVLhMb8dC4/s320/IMG_6255.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kaivon viereenkin kertyi paksu matto kaikenlaista tuliaista. Tässä alueessa oli ennen kriikunamaa, ja olen nyt vakaasti päättänyt, että se ei jatku, vesojen metsästystä varmaan seuraavat kymmenen vuotta..</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Siinä nyt makaa kedolla nahistumassa ja kevenemässä paksu luoko nokkosta, vuohenputkea ja koiranheinää tammelle asti, ja olikin jo aika, sillä keväällä poistetut näkyvät kriikunan ja tuomen vesat olivat taas kehittäneet kohdalleen melkoisia saunavihtoja kantovesojen muodossa. Kyllähän ne sirpillä helposti katkesivat. Paikoin piti oikein kitkeäkin, kun alueessa oli puolet kukkamaata.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiitqWK4TS65666V94jcgwZ2sTJIakUCNmz8MpcJGE9sqt5bAe6DxUjH8yyhwVsFaVMk3lm27iL5BKDQkiUL51mcFkd4i2RcQ31j6xzKUZJ6pl3v8uD5S9mlP-iEBmh6za_0BvD16Tj2VM/s1600/IMG_6260.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiitqWK4TS65666V94jcgwZ2sTJIakUCNmz8MpcJGE9sqt5bAe6DxUjH8yyhwVsFaVMk3lm27iL5BKDQkiUL51mcFkd4i2RcQ31j6xzKUZJ6pl3v8uD5S9mlP-iEBmh6za_0BvD16Tj2VM/s320/IMG_6260.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vieressä on vanhin raparperin istutusalue, sen olin saanut kuitatuksi jo eilen.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXbWDRQAjWMfKEKJv_sHHdzc7axLtaJk8mROAtROeBvNlPbVRd62c_DSOkDkE40ACGZuxaQ3MifAcPOsOxlogxmd75PqXVNjGiLyWkTLc_Wy75CoqFuvynSpu4KFudy3vZGmtz4zOliEc/s1600/IMG_6259.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXbWDRQAjWMfKEKJv_sHHdzc7axLtaJk8mROAtROeBvNlPbVRd62c_DSOkDkE40ACGZuxaQ3MifAcPOsOxlogxmd75PqXVNjGiLyWkTLc_Wy75CoqFuvynSpu4KFudy3vZGmtz4zOliEc/s320/IMG_6259.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kaikkea ei auta huitoa sirpillä, esimerkiksi melkein kaikki varjoliljat aioin säästää, ja onnistumis% oli ehkä 80.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPAdItWmdzJPOPsvjQxc8ZuXPx6YovEn6Yja8TP_3ZlpfPhd8N6Uiq4UYS_5vFDazndiYWlVWJ2HD_bVaaKC-lI4UpmgWhwC1l1IGQP4GJzsEOczp06NjNmf0Kw7TDu7x6oEQcIFnKLEc/s1600/IMG_6261.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPAdItWmdzJPOPsvjQxc8ZuXPx6YovEn6Yja8TP_3ZlpfPhd8N6Uiq4UYS_5vFDazndiYWlVWJ2HD_bVaaKC-lI4UpmgWhwC1l1IGQP4GJzsEOczp06NjNmf0Kw7TDu7x6oEQcIFnKLEc/s320/IMG_6261.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Autotallin seinustan köynnökset saivat tukanleikkuut keskiviikkona.</td></tr>
</tbody></table>
Jos kuivia ilmoja jatkuu, kuten ennuste lupaa, pitää yrittää saada joka toinen päivä hiean lisää tätä viidakkoa. Aamulla ei tarvitse aurinkoöljyjä, kun paiste ei osu alapuutarhalle kuin puoli yhdeksän maissa. Pari tuntia kerrallaan olisi ihanne, ettei väsy liiaksi.<br />
<br />
Ostin varastoon jo akkutrimmerinkin, joka on jokseenkin kevyt, mutta sehän on hyttysen puhallus sirpin tulokseen verraten. Sillä tehdessä toki voi seistä suorana, mutta minä lyhytjalkainen vielä taivun hyvin sirpittelemäänkin. Ruohonleikkuri menee huoltoon maanantaina, että terä tulee syömäkuntoon.THhttp://www.blogger.com/profile/05610824204133011480noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-3438065345258954906.post-49555616554887491042019-06-11T20:14:00.001+03:002019-06-12T05:54:18.145+03:00Suvisia tohinoita tarjolla...<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQkGrgRWExJLnOUh8FFnYgMlxBkiRENzh9H7BfMdRJacE46XsCauuS2veDYuDAPMmiUgpmVAo7f5r8FX3X7_VBcnGBXai4t0CfoDoAQ8jeUosr8TAGCnffsEiiWcmQFEMA4IMtO0ewm1g/s1600/IMG_6030.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQkGrgRWExJLnOUh8FFnYgMlxBkiRENzh9H7BfMdRJacE46XsCauuS2veDYuDAPMmiUgpmVAo7f5r8FX3X7_VBcnGBXai4t0CfoDoAQ8jeUosr8TAGCnffsEiiWcmQFEMA4IMtO0ewm1g/s320/IMG_6030.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Toukokuun viimeisellä viikolla oli jo aihetta panna rännivesien keruusaavit töihin. Tellalle siitä tulikin suurta huvia, kun isosta kupista löytyi aina vettä...</td></tr>
</tbody></table>
Toukokuun puolella päästiin ihan kunnon kesään, vaikka se koville oli ottanut kevään vähäsateisuuden ja korkeapaineen takia, alkukuusta satoi vielä lumiräntääkin. Nyt tuollainen on jo unhoon jäänyttä elämää, kun ruohovartiset kasvavat kohisten ja maisemat ovat muuttuneet vehmaaseen vihreään. Ruohonleikkurit ja trimmerit laulavat synkkiä säveliä nurmikoille, joissa korsi mataloituu nopsaan.<br />
<br />
Vuohenputken kitkentä huipentuu siihen, kun sen kukkavarret alkavat kohota, silloin on jo kiire! Se aika on nyt juuri käsillä. Vuohenputkesta voisi kyllä tehdä kasvispiirakkaa, joka on nykypäivän "must", mutta meillä sitä kasvia on tuhansia kertoja enemmän kuin oma ja naapurien yhteenlaskettu tarve olisivat minkäänlaisen nälkävuoden aikana.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUNk9VqAkI6mlCjpNHbY7oZ0D2e6wVb74rJSFHT9p0frK-BdKqHaLKu07ithX2iQJ05h8wzdcgfbR4pjt2gdivV5HHX-USeHZHVQ1L9i90aQLDtpzn_Q9XjqUfaYEMvoYMiG9kFSqiuRg/s1600/IMG_6010.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUNk9VqAkI6mlCjpNHbY7oZ0D2e6wVb74rJSFHT9p0frK-BdKqHaLKu07ithX2iQJ05h8wzdcgfbR4pjt2gdivV5HHX-USeHZHVQ1L9i90aQLDtpzn_Q9XjqUfaYEMvoYMiG9kFSqiuRg/s320/IMG_6010.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kotilot tykkäävät oikein erityisesti vuorenkilven tarjoamasta makuelämyksestä. Lehdet reikiintyvät.</td></tr>
</tbody></table>
Niinpä ennen näkemättömät määrät lehtokotiloita menevät ja mussuttavat siellä, mihin suinkin jää tilaa piiloutua. Ja kyllä sellaista vielä riittää! Kotiloiden kanssa pitää ruveta tosissaan lisääntymisen hillintään. Nykyisin paras neuvo on pitää ruohikot niin matalana, että linnut helposti löytävät niistä ruokailukohteita.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEinVEOKTSj9bSSEApEQN8LBGQVC4ZG1v0P-EuRVNw-sRQE0EP1Kmr33KcQOj7XqUKa5k5-fyMBE5O9PSlqN_qf6_Vr6FdcPDcBtXLRzG6M2ef_6XSNzcIkbvMXe8epJbdYvAPDUydQdLoo/s1600/IMG_5944.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEinVEOKTSj9bSSEApEQN8LBGQVC4ZG1v0P-EuRVNw-sRQE0EP1Kmr33KcQOj7XqUKa5k5-fyMBE5O9PSlqN_qf6_Vr6FdcPDcBtXLRzG6M2ef_6XSNzcIkbvMXe8epJbdYvAPDUydQdLoo/s320/IMG_5944.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ison koivun runko jäi odottamaan palasina halkomista, sen koko on liian järeä kirveelle ja kiilalle. Tarvitaan konevoimaa.</td></tr>
</tbody></table>
Toukokuun puuhia sävytti viime loppuvuoden puunkaato ja siitä seurannut sivuaskartelu, oksien ja jälkien korjaaminen. Ennen vanhaan se olisi ollut kukkamaiden huoltoa ja maanmuokkausta kylvöjä varten. Kitkemiseen ehdin vain niukasti, kylvöhommia ei ole edes ajateltu moneen vuoteen, kun muokkausta ei nykyisin niin helpolla saa järjestetyksi kuin joskus entisinä hyvinä aikoina. Talikkopelillä tehtävä työ on minulta jo loppunut, olihan se mukavaa elämää silloin, kun sitä jaksoi.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjo643lqm5XYlRh7s2oJMzEikXdTBbjqkyGl4y_wbV-ZInQusfY9BXjiTnhx0cL8ALwTQPmoAAQ9VfePXXf38oq89GwwMPf6C_9aTv-CwicWyuDU5WEOxNJ6t9K6rBQKrb8OIOUrgpBssw/s1600/IMG_5913.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjo643lqm5XYlRh7s2oJMzEikXdTBbjqkyGl4y_wbV-ZInQusfY9BXjiTnhx0cL8ALwTQPmoAAQ9VfePXXf38oq89GwwMPf6C_9aTv-CwicWyuDU5WEOxNJ6t9K6rBQKrb8OIOUrgpBssw/s320/IMG_5913.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Toukokuun pihatyöt vapun jälkeen: autotallista nostetut pihakalut saivat uuden öljypinnan ja tukiristikoiden maalin kunto alkoi arveluttaa. Pöydälle piti hankkia kuitenkin uusi liina, kun se on tehty niin isoilla raoilla. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5yle6Du7zE2Sl1w0BUac74Wfl740-3xdY_uOtCllXcJ1CJpoTQMWxRzS4cYHLbi0ekJ7WB2KsRNewc6yYCXR1DkcqA6aK8Kk4fHEtGF3dKZJ8Pmr6Kp7Nfpg5To1hegz9u3NAMhyphenhyphenHnqM/s1600/IMG_5952.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5yle6Du7zE2Sl1w0BUac74Wfl740-3xdY_uOtCllXcJ1CJpoTQMWxRzS4cYHLbi0ekJ7WB2KsRNewc6yYCXR1DkcqA6aK8Kk4fHEtGF3dKZJ8Pmr6Kp7Nfpg5To1hegz9u3NAMhyphenhyphenHnqM/s320/IMG_5952.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Työ alkoi kaivokoppien kohdalta poistamalla jäkäläpinta ja karhentamalla sitten muutenkin vanhaa maalia, että paremmin tarttuu.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYNz1413dwmqeLnSbfB6N9hlV5kjoyaksqcgqfwFGvKJTyTsmhICMpXPvGTyTtrLmMUeZVgBQ0q6_JIPWswXg8osXBQdA-z4NDK5Bucj-pRmuJw2XRwsk10yTe-qYTzURCMEIqRgz93p0/s1600/IMG_5977.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYNz1413dwmqeLnSbfB6N9hlV5kjoyaksqcgqfwFGvKJTyTsmhICMpXPvGTyTtrLmMUeZVgBQ0q6_JIPWswXg8osXBQdA-z4NDK5Bucj-pRmuJw2XRwsk10yTe-qYTzURCMEIqRgz93p0/s320/IMG_5977.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lavat ja ristikot maalaus"verstaalla".</td></tr>
</tbody></table>
Kerkisin sentään antaa myöten vanhalle kevätharrastukselleni, pienelle maalauspyräykselle. Sudin kahden vanhan kaivon koristeena olevat kopit jälleen uuteen tiilenpunaiseen maaliin ja loppumaalilla pation takalaitaan kesäksi upotettavat kasvien tukiristikot. Aloin myös kuormalavojen maalausta harmaaksi, kahta ehdin, mutta sitten alkoi sateisempi kausi, joten enempi maalaus lykkäytyi. Loput lavat jäivät talven jäljiltä autotallin pinoon.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCMWD8Nzes5nHMonRn_SA2kfpXhXMHkQaDGmpJy_aUZuASzzuAgkbUzVhuvzOCEnLhtqWtJQWDbckOhHXkjUBhBUgRbxOXfu8bvhEToBROmaGT9PCdhAPteRuvSk1Z37fipx0XG7VjtUE/s1600/IMG_6109.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCMWD8Nzes5nHMonRn_SA2kfpXhXMHkQaDGmpJy_aUZuASzzuAgkbUzVhuvzOCEnLhtqWtJQWDbckOhHXkjUBhBUgRbxOXfu8bvhEToBROmaGT9PCdhAPteRuvSk1Z37fipx0XG7VjtUE/s320/IMG_6109.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva eiliseltä 10 06 2019 kertoo, että päivänliljat jo availevat nuppujaan ja ruohonleikkuun toinen kierros on alettu yläpihan puolella.</td></tr>
</tbody></table>
Nyt lavat olisivat niin kuivat, että kompostori voisi saada uuden alustan. Kunhan jaksaisi, mutta se on viileämmän sään puuhia, kun entinen sisusmassa pitää poistaa, että kompostorin saisi liikkumaan uuden lavan päälle. Ovat siis toistaiseksi manjana- osastossa. Kahvinporo on se pääasiallisin biojäte meillä, ne voi lykätä erillisen keruun jälkeen suoraankin hapanta alustaa vaativille kasveille.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhyG5AL3iw0OO92K3bqyqueSWWLuU9Y6ivO1x5qnVbJlk3dY6glQ8topXcUdXegcUI3dNycSowIQ3GF74KSRnljpfJSTD6E9a-iCMMZKYB3lzgZZzxfauK0HwUH3E5zC1XUuDOoKUufwNs/s1600/IMG_6105.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhyG5AL3iw0OO92K3bqyqueSWWLuU9Y6ivO1x5qnVbJlk3dY6glQ8topXcUdXegcUI3dNycSowIQ3GF74KSRnljpfJSTD6E9a-iCMMZKYB3lzgZZzxfauK0HwUH3E5zC1XUuDOoKUufwNs/s320/IMG_6105.JPG" width="320" /></a></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRWFj3g-sPRZL8p0wqP7bZYHgRx62X3Df2o3jNdkVcU6PHXK8mF3Wh74Ak18KCs7OmPhVmitkY7hazQdbGj4lOfLCR5gTkEpScVKj8khtpwtwFJ6JByDePgoTmobjllwqgyrkRDCZixA0/s1600/IMG_6090.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRWFj3g-sPRZL8p0wqP7bZYHgRx62X3Df2o3jNdkVcU6PHXK8mF3Wh74Ak18KCs7OmPhVmitkY7hazQdbGj4lOfLCR5gTkEpScVKj8khtpwtwFJ6JByDePgoTmobjllwqgyrkRDCZixA0/s320/IMG_6090.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vuorikaunokkeja on nyt runsaasti tontilla, se on tosi helppo koriste, kun kukinnan jälkeen voi leikata alas, ja loppukesällä pukkaa uudet kukat. Rodot kestävät asettua paljon kauemmin paikoilleen, vain nämä rinteen taitteeseen ja suojaan istutetut kaksi ovat löytäneet tarpeeksi kosteat olot.</td></tr>
</tbody></table>
Kasvien kukinnan juhlat ovat alkaneet, luonnonkasveista koiranputket ja metsäkurjenpolvet antavat nyt perusilmeen, joka täydentyy jokapaikan lupiineilla. Pihamaillani ollaan paraikaa vuorikaunokkien valtakunnassa. Kellokukkien ajat ovat vielä kaukana, ehkä kuitenkin jo juhannuksesta alkavat. Omalta tontilta löytyy näin kesäkahvilan ja musiikkijuhlien tarpeisiin kukkavaasin täytettä helposti, joka on itselleni tietysti mieluisaa puuhaa. Amppeleihin ja patioruukkuihin on vaihdettu myös kesäisempää kansaa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1Hcv_bmlRcGM5brtvWl6-9sZmdf3bfwadTLm9rtV5-Kp2X2oeHsPrp9lGxjIlIBBIW_6EGyj8zcmyw2Yfie5raYd2TqaBLc1ZmpUH3ocy_hNdhoqi4WpSC2_A3MY0ZvImHmxVaLwUiPw/s1600/IMG_6013.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1Hcv_bmlRcGM5brtvWl6-9sZmdf3bfwadTLm9rtV5-Kp2X2oeHsPrp9lGxjIlIBBIW_6EGyj8zcmyw2Yfie5raYd2TqaBLc1ZmpUH3ocy_hNdhoqi4WpSC2_A3MY0ZvImHmxVaLwUiPw/s320/IMG_6013.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Hankin toukokuussa pari uutta ulkotuolia etupihalle, mutta sopivaa pikkupöytää ei ole vielä löytynyt.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzGWa8thzkn8AnlLo3o9II8PysO8aL_d4nVgNDauKvfhUePuF_hGSwA3Mag3BK_DZTw1FOajzUNYgMVeSFTwh0xjyP0RPS7Q6-l-iPu17ifoaxinPNCZJM70pqaAUPLKZsm0CUqUM6DZ0/s1600/IMG_6108.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzGWa8thzkn8AnlLo3o9II8PysO8aL_d4nVgNDauKvfhUePuF_hGSwA3Mag3BK_DZTw1FOajzUNYgMVeSFTwh0xjyP0RPS7Q6-l-iPu17ifoaxinPNCZJM70pqaAUPLKZsm0CUqUM6DZ0/s320/IMG_6108.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Mattoja kuivataan myös patiolla, koska aamupäivän aurinko osuu koko voimallaan. Kartanopioni edustalla ei tykkää sateista, terälehdet irtoavat pian.</td></tr>
</tbody></table>
Tänään aloitin matonpesun Radansuun mattojen pesupaikassa, jossa näyttää tehdyn perusparannuksia veden esteettömän saamisen eteen. Vesikin oli kuin linnunmaitoa, niin lämmintä, vaikka alkaessani kello oli vasta seitsemän.<br />
<br />
Keskikesän juhlan juhannuksen aika on noin puolentoista viikon päästä, se on 22 06 tänä vuonna. Kesäpäivänseisaus osuu juhannusaatoksi. Suomi on pitkä maa, pohjoisessa voi olla viileämpääkin, kuten nyt juuri, siellä satoi eilen lunta, ja paikoin on yöpakkasia keski-Suomea myöten. Etelään ennustetaan taas helteisiä viikonlopun päiviä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivtBhk0LDYIPy0A58ZYsGoLQ1I1pHYmixnDiOAoW8x1yIwbWlDsglcIVgbmyIOynbthh1QHbv3TYkgKKr_tFjqR6LK0sBx1kt-qS8a3BX8Ykk76ZaVwFpJ4gN6ImKzXkBhGP5PLVBRehU/s1600/IMG_6016.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivtBhk0LDYIPy0A58ZYsGoLQ1I1pHYmixnDiOAoW8x1yIwbWlDsglcIVgbmyIOynbthh1QHbv3TYkgKKr_tFjqR6LK0sBx1kt-qS8a3BX8Ykk76ZaVwFpJ4gN6ImKzXkBhGP5PLVBRehU/s320/IMG_6016.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Tella on matkustanut viettämään kesää Lohjalle. Kuumaahan koiralla kyllä on ulkona, joten Lohjan kodin alakerta on ihannepaikka, kuten meilläkin pohjakerros. Olemme ennusteiden mukaan saamassa jo toisen aika lämpimän kesän viimevuotisen jatkoksi. Yli +30 C asteen päiviä on jo eletty viime viikolla. Se tietää joillekin kasveille hyvää siemensatoa.THhttp://www.blogger.com/profile/05610824204133011480noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3438065345258954906.post-35097314593368435632019-05-30T18:07:00.000+03:002019-05-31T11:46:11.963+03:00Senkin ötökät ja vieraslajit - vai kuinkahan se nyt menee?<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1UD-rBGwhxEtV7WdQ-J_a_eNlGkjHv8hKWXw0aA_EeEy8LkDgWJUis9V4N1GxAPQ60BKIF2ezBV9T81OgZBQXmGdaRz8TSCbTb_TpvH7cuekd9kPo7sR6fH1TMHhwQEardwu830K99og/s1600/IMG_5994.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1UD-rBGwhxEtV7WdQ-J_a_eNlGkjHv8hKWXw0aA_EeEy8LkDgWJUis9V4N1GxAPQ60BKIF2ezBV9T81OgZBQXmGdaRz8TSCbTb_TpvH7cuekd9kPo7sR6fH1TMHhwQEardwu830K99og/s320/IMG_5994.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
On alkanut kesäaika, jolloin elinympäristöissämme on jälleen jos jonkinlaista monijalkaista pikku tallaajaa ja lentelijää tuottamassa omaan sukuunsa lisää jälkeläisiä, omien perittyjen tapojensa mukaan. Juuri päästiin toteamasta, että muurahaiset pyrkivät horroksista herättyään löytämään asuinpaikkoja myös kotien sisätiloista. Eri puolilla Eurooppaa on keksitty jos jonkinlaisia torjuntakeinoja, mausteista ja limsoista alkaen... Tällä hetkellä toukokuun lopulla sisälle pyrkii varsinkin lyhytsiipisiä kovakuoriaisia, jotka muistuttavat hieman muurahaista nekin kapeudessaan. Miksi ihmeessä niitä pitääkin olla niin montaa sorttia kiusoinamme?<br />
Tai että koirille on ripustettava punkkipantoja tai vastaavaa, ettei vaikeita tauteja levittäviä punkkeja pääsisi meidän ihmisraukkojen kimppuun.<br />
<br />
Eihän siinä mitään epäluonnollista, koko luontohan herää keväällä tai yleensä kasvukauden alkaessa lisääntymään. Mutta jos pikkueläinten määrät kasvavat lyhyillä sukupolvilla kesän aikana monta kertaa, niin helposti saadaan pöyristyttäviä lukumääriä uusia kirvoja tai kärsäkkäitä tms. Tavallisesti nuo runsastuneet hyönteiskannat ovat kuitenkin lintujen jne seuraavan ravintotason ruokaa, joten niiden on mahdollista saada kasvatettua jonkun poikasensa sukua jatkamaan. Pohjoiseen suuntaavat muuttolinnut valitsevat pesimäpaikkansa hyttysrunsauden perusteella.<br />
<br />
Monet roimasti lisääntyvistä eliöryhmistä hamuavat ihmisille kasvatettavaa ravintoa, jolloin meidän olomme käyvät niukemmiksi. Tietty määrä viljaa tai muuta ruokamassaa pitäisi saada hehtaarista. Toisaalta puutarhojemme kasvien ulkonäkö ja sato tulisi olla sellainen, ettei esteetikko hermostuisi reikäisiin tai rupisiin lopputuloksiin. On helppo vedota sääliimme näyttämällä kuvia vähällä ravinnolla olleista lapsista. Eihän se toki ole ihmisten syytä, ei ei, vaan noiden inisijöiden. Vaikka kyseessä olisi selvästi konfliktitilanne, jonka nimenomaan ihmiset ovat aikaansaaneet.<br />
<br />
Ei auta muu kuin sodankäynti noita muita lajeja vastaan, ettei elintilamme kavennu. Nykyisin kasvatamme myös autoille ruokaa tuottamalla biopolttoaineita tai muuhun teollisuuteen sopivaa kasvimassaa. Suuret määrät lämpimien seutujen metsistä on hävitetty uusien palmuöljy- tai puuvilla- ja maissipeltojen tieltä, jonka takia apinaserkkujemme elinpiirit kuihtuvat pois.<br />
<br />
Muistan opiskelujeni alkuvaiheissa joskus 1960-luvun alussa kohdanneeni luennoijan, joka kirkkain silmin esitti, että suuri aasialaisten kansojen köyhyys ja huono ravinnon taso johtui siitä, että sadon säilyttämistä ei hallittu, vaan puolet tai enemmänkin joutui pelto- ja varastotuholaisten ruokapöytiin. Ratkaisu tähän olisi erilaisten kemiallisten aineiden, ns. kasvinsuojeluaineiden käyttö, ja maapallon peltoala riittäisi pitkäksi aikaa.<br />
<br />
Ei kestänyt kauan, kun olikin jo aihetta julkaista hälyttäviä tietoja. Rachel Carsonin kirja Äänetön kevät, joka ilmestyi 1962, paljasti, että käytetyt ns. kasvinsuojeluaineet ja hyönteishävitteet alkoivat kertyä ravintoketjuissa, kun ne eivät hajonneet tai muuten muuttuneet vaarattomiksi. Monet linnut uhkasivat ensimmäisinä ajautua sukupuuttoon, jouduttiin ihan pelastustoimiin.<br />
<br />
Nykyisin pahin peikko on mikrokokoinen ja muu muovisaaste, joka ei ole joutunut kemiantekniikan prosessoitavaksi uudestaan, vaan joutunut kaatopaikkojen kautta mm. meriin ja siellä elävien planktonsyöjien elämän esteeksi. Nyt uhkaa kalojen radikaali väheneminen.<br />
<br />
Varaudumme kuitenkin edelleen monenlaisilla jauhe- ja liuosarsenaaleilla koteihimme ja tiluksillemme tunkeutuviin lajeihin. Meillä Suomessa, jossa kasvukausi on lyhyt, ei sen takia kyllä ehditä kovin montaa torjuntakierrosta tekemään, mutta pidemmän kesän alueilla, joissa samasta pellosta voidaan tuottaa kaksi tai useampia perättäisiä satoja, torjunta-aineiden määrä hehtaarille on moninkertainen. On selvää, että tuhoeläimille ja haittakasveille kohdistetut aineet osuvat muihinkin ympäristössä eläviin, esim. pölyttäjähyönteisiin, joiden varassa puolestaan on hedelmän- ja siementuotannon jatkuminen. Torjunta-aineita joutuu myös sade- ja viemärivesien mukana luonnonvesistöihin tekemään sielläkin tehtäviään väärille lajeille.<br />
<br />
Nykyisin ollaan niin tiukkoja, että on julistettu liuta kasveja ja eläimiä ns. vieraslajeiksi, joiden pääsyä maahan tulee kaikin keinoin estää. Siinäpä tullit ovat täystyöllistettyjä, kun tietämättömät tai sellaisiksi heittäytyvät matkalaiset ovat laukkunsa ja kassinsa pakanneet...<br />
<br />
Dinosaurukset, nuo maailman suurimpien eläinten pääryhmät melko nopeasti hävisivät maapallolta liitukaudella joskus 65 milj. vuotta sitten. Tämähän tiedetään tutkimalla eri ikäkausina syntyneiden kivilajien sisältämiä eliöjäänteitä eli fossiileja. Se oli pitkään arvoitus, miksi niin kävi. Nykyisin ollaan sitä mieltä, että maa taivaankappaleena on joutunut joko lisääntyneen tulivuoriaktiivisuuden seurauksiin taikka avaruudesta tulevien asteroidien pommituskohteeksi, jolloin olot maan pinnalla ovat lyhyeksi aikaa käyneet elämälle vihamielisiksi.<br />
<br />
Itse asiassa tuollaisia joukkosukupuuttoja on havaittu olleen ainakin viisi, jolloin lajeja on roppakaupalla poistunut. Massiivisin joukkotuho on tiettävästi sattunut n. 250 miljoonaa vuotta sitten eli permikaudella, ja tällöin kivihiilikaudella ja sitä ennen kehittynyt lajisto korvautui, mm. havupuut tulivat silloin saamaan sen jalansijan, joka niillä vieläkin on.<br />
<br />
Viime viikkoina on ollut huolestuttavia uutisia maailman uusimmasta lajikadosta. Se on ensimmäinen sellainen sukupuuttoaalto, jonka perimmäisenä syytä pidetään ihmisen liiallista osuutta maapallon hallinnassa. Eikä se ole ensimmäinen kerta, kun asiasta puhutaan, mm. vuonna 2014 uutisoitiin eläinten tästä kuudennesta massatuhosta maailmassa, jonka oli havaittu olevan meneillään.<br />
<br />
Eipä ihme, jos nykyisin on kiinnostuttu ilmastonmuutoksen seurauksista aivan päivänpoliittisella tasolla. Sen tajuaminen ei tietystikään ole kaikille helppoa, kun seuraukset ovat niin monella rintamalla eteneviä. Mutta silmiä ummistamalla asiantila ei poistu, vaikka emme ongelmavyyhteä juuri sillä hetkellä näkisikään. Ja jos joku toinen on parempi väittelemään ja kumoamaan huolestuneen kansalaisen näkemyksen, sekään ei poista lajien sukupuuton tosiasiaa, se vain kertoo näiden henkilöiden viestinnän tasosta.<br />
<br />
Jännittyneenä odotetaan näinä päivinä maamme eduskuntavaalien jälkeisen hallitusneuvottelun sisältöä, mitähän siellä mahtaa olla niin monen ehdokkaan ja puolueen ennen vaaleja julistamasta tärkeästä teemasta. Katsellaanpa, monennellako sijalla vaiko ollenkaan on muistettu tätä seikkaa?THhttp://www.blogger.com/profile/05610824204133011480noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3438065345258954906.post-51540357348182087202019-04-22T19:27:00.002+03:002019-04-22T19:28:41.640+03:00Järki ja tunteet: Mielikuvitusmatka nuoren Elsan elämään - Vieraskynä Helena <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiD8PqkksmfOOVTBICO9b6MPelI-iWHP-tCXLsL_WXDi9wbCkoPnqyW3s9pHcdK8mdmX8rtVRpGDHQyAy2PLEjN3UfsiNmU45TL3gGYq5HCROogeaFkKQjoY0u2hSsww8p8Iq9vVeNhCmE/s1600/IMG_5789.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiD8PqkksmfOOVTBICO9b6MPelI-iWHP-tCXLsL_WXDi9wbCkoPnqyW3s9pHcdK8mdmX8rtVRpGDHQyAy2PLEjN3UfsiNmU45TL3gGYq5HCROogeaFkKQjoY0u2hSsww8p8Iq9vVeNhCmE/s320/IMG_5789.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Pääsiäisen pitkät pyhät ovat hyviä aikoja pohtia muistoja. Helena ja Tella viettävät pääsiäistä kanssani. Valokuva-albumit haetaan jossain vaiheessa kätköistä kertomaan sanomatta jääneitä asioita. Ja mielikuvitus laukkaa..... tästä se kaikki alkaa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAURHIZJiVoSSfA9QwtxXuwPF2MY99qiIDlpDzJ8_7RJGO0pFs9ZlW7i3-iOjKuiF1AYWEKTCRmQW9zAkGIAacktGeGErKRZCTD_tZTQ59NpUoBMctvEump7BqILfWNRjUZPpbGnuhCsc/s1600/Perhe+Vierula+1943.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="680" data-original-width="960" height="226" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAURHIZJiVoSSfA9QwtxXuwPF2MY99qiIDlpDzJ8_7RJGO0pFs9ZlW7i3-iOjKuiF1AYWEKTCRmQW9zAkGIAacktGeGErKRZCTD_tZTQ59NpUoBMctvEump7BqILfWNRjUZPpbGnuhCsc/s320/Perhe+Vierula+1943.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
Tämä on Elsan ja Tatun albumista löytynyt maaliskuun 6. pv 1943 otettu perhevalokuva, joka otettiin Heinolassa pienessä valokuvaamossa. Tatu oli saanut lomaa rintamalta, perhe pukeutui parhaimpiinsa ja matkusti Kouvola-Heinolan välillä liikennöivällä linja-autolla samalla tervehtimään Tatun sisarta Selmaa, joka oli karjakkona Niemen kartanossa Heinolassa (nykyisin Rantasipi-hotelli Kymijoen varressa). Kuvassa siis Tatu 40v, Elsa 36v, pojat takana vasemmalla Pertti 7v ja oikealla Pentti 5v, vasemmalla tyttö Marja-Leena 3v ja Terttu oikealla 6v. ( iät kirjoitettu Elsan käsialalla kuvan taakse)<br />
<br />
Nyt Helenan vilkas mielikuvitus astuu peliin. Olen aikoinaan paljon katsellut vanhoja valokuvia Elsa- mummoni kanssa teini- iässä ja parikymppisenä ja hän kertoi paljon kaikenlaista, mitä ei muille ole vaan tullut jutelleeksi. Viime aikoina olen miettinyt enemmän hänen nuoruuttaan Hyvinkäällä.<br />
<br />
Elsahan oli ison perheen ( 13 lasta, joista 4 vanhinta puolisisaruksia) nuorimmainen, syntynyt 1906, ja hieman jo alistui ajatukseen, että jää kotiin vanhempiaan hoitamaan eikä koskaan pääse naimisiin. Perhe oli kovin köyhä eikä tytär siis mikään erityinen miniäehdokas kylän isojen talojen pojille.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtqfuX-CDsv6YiNZXFXKRK5HFAxOl28mABuIHZuo-hzBEmmz1di2qsRlfd3OakUfwQcNq7iDdxiQ_pghtKMzxof52F-7shU1If5yP8jKgine9qFPCC37aicD5ps_HGyVjk9fjoU22UUnk/s1600/IMG_5793.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtqfuX-CDsv6YiNZXFXKRK5HFAxOl28mABuIHZuo-hzBEmmz1di2qsRlfd3OakUfwQcNq7iDdxiQ_pghtKMzxof52F-7shU1If5yP8jKgine9qFPCC37aicD5ps_HGyVjk9fjoU22UUnk/s320/IMG_5793.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Elsalla on samettikankainen valokuva-albumi, jossa oli paljon kylän poikien valokuvia, kun silloin kuvien vaihtaminen oli tapa. Kiertävä kuvaaja otti kuvat ja niitä sitten annettiin mieluisille neidoille ja nuorukaisille. Yksi viehättävimmistä on tuossa: kuva nuoresta suloisesta Elsasta ( ehkä 16 v) ja Oskarista, joka antoi Elsalle lahjaksi kanin. Jostain syystä tarina ei edennyt sen pitemmälle. Voi voi, miksi ei?<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYbumsGkbWMhkvY4pBDt57vappem8aAt1CTbyMoceQfLmjpeOXx_GPLNkLHJegxdIqEhfaSVp_4gs9p0L-4s7StpGlYdpN8XKo4XWCgHaFp08YdQnfYvVUImXUlCcoJ-mpD3WHkvddHYM/s1600/Elsa+ja+Oskari+joskus+1920.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="328" data-original-width="280" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYbumsGkbWMhkvY4pBDt57vappem8aAt1CTbyMoceQfLmjpeOXx_GPLNkLHJegxdIqEhfaSVp_4gs9p0L-4s7StpGlYdpN8XKo4XWCgHaFp08YdQnfYvVUImXUlCcoJ-mpD3WHkvddHYM/s320/Elsa+ja+Oskari+joskus+1920.jpg" width="273" /></a></div>
<br />
Samettisessa albumissa on toki pari Tatun kuvaa, mutta huomioni kiinnittyi jo kauan sitten muihin varsin komeisiin nuorukaisiin. Muistan silloin jo ihmetelleeni, eikö näistä joku olisi ollut parempi sulhanen. Vaikkapa tämä komistus, jonka nimi ei ole jäänyt mieleeni. Kuva on otettu joka tapauksessa Nyblinillä, Fabianinkadulla Helsingissä. Oijoi, minä en olisi kyllä muita poikia katsellut! Elsa tosin muisteli, että kosijoita oli riittänyt joka sormelle!<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZWs95ajv35UNmutqlN7Nh8L16CoTG1EfbVYwmgPv0dJY7lmXBznYeFtepfBuZeHL9bpX3o6_0DJFpbtBtXQh0sN9JcWaAvAkSJyWCFWOXiyJJcXHh-kt19esjCEkbFXpJw8kcbCx7aLk/s1600/IMG_0001+%25282%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1234" data-original-width="759" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZWs95ajv35UNmutqlN7Nh8L16CoTG1EfbVYwmgPv0dJY7lmXBznYeFtepfBuZeHL9bpX3o6_0DJFpbtBtXQh0sN9JcWaAvAkSJyWCFWOXiyJJcXHh-kt19esjCEkbFXpJw8kcbCx7aLk/s320/IMG_0001+%25282%2529.jpg" width="196" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Nimeä tälle ei valitettavasti löytynyt....</td></tr>
</tbody></table>
Tuohon aikaan eli 1920- luvulla Suomessa elettiin teollistumisen aikaa heti itsenäistymisen jälkeen. Hyvinkää kasvoi mm. VR:n konepajalla (lakkautettiin 2018), verkatehtaalla ja villakehräämöllä. Juopottelu oli jo silloin hyvin suosittua puuhaa ja saattaa olla, että Elsa, ujo ja vaatimaton tyttö, halusi karttaa humalikkaita. Vaikka poika on komea, ei oikein uskalla hänen matkaansa lähteä, jos viina maistuu jo nuorena.<br />
<br />
Toinen, parempi harrastus oli urheilukilpailut, joihin Elsa siskoineen ( Lydia , Impi ja Elin ainakin) innokkaasti osallistuivat. Urheilukentällä saattoi tutustua raittiimpiin ja myös kunnollisemman oloisiin ( ja komeampiin) poikiin. Elsa ehti nuorena käydä Tampereella talouskoulun ja käsityökoulunkin, koska hänen tavoitteensa oli päästä Rouvaksi.<br />
<br />
Mutta Hyvinkäällä vaikutti voimakkaampia voimia. Sisällis- / vapaus- / veljessodasta oli vasta muutama vuosi. Hyvinkäällä, kuten muillakin teollisuuspaikkakunnilla oli ajoittain kiihkeätä punaisten toimintaa. Elsan suvussa on ollut useita punaisia aktiiveja, upseereita tai muita voimahahmoja, jopa hänen sisarensa Lydia. Vanhimmat veljet ( jotka olivat velipuolia) sen sijaan sukelsivat käpykartiin, eivät halunneet asettua punaisten eikä valkoisten puolelle, vaan katosivat pöpelikköön. Vanhin aitoveli Bernhard, (myös käpykaartissa isoveljiensä kanssa) hellusteli Lempi Olinin kanssa, jonka vanhemmat olivat vahvasti punaisia, ja uhkailivat ampua kuulan kalloon, jos Bernhard vielä näyttäytyy tytön seurassa.<br />
<br />
Ei muu hänelle auttanut kuin lähteä Lempi-neidon kanssa Amerikkaan, Kanadaan metsätöihin. Sieltä laiva vuosia myöhemmin veikin avioparin suoraan Venäjälle metsä- ja rakennustöihin, ja myöhemmin joutuivat Stalinin määräyksestä karkoitetuksi Siperiaan, jossa Bernhard täytti 50 vuotta toisen maailmansodan aikana. Mutta hengissä selvisivät ja päätyivät Petroskoihin. Sieltä leskimies 1986 vihdoin takaisin Suomeen.<br />
Hauta on Janakkalassa, hieno risti on siskoni Ullan suunnittelema uniikki teos ja mielestämme kuvaa hyvin Bernhardin elämää. Tänä vuonna hän täyttäisi 126 vuotta, jos edelleen eläisi. Syntymäpäivä sattui kuten Helenalla, 13 04!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgiKrBKxd8QaV9VzhKV-tH09RqgTlCdiOyRXzkJLgqdhShzek-3wxwhdpbh-iy85Rq1QJhHTprX2LV4WpP1aBDWZaDoTPHYmeb_xnM8aIuad8WVe2X0iTHmcG0gLQa9AXDlxaNk1FVBq3s/s1600/IMG_4748+%25282%2529.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1284" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgiKrBKxd8QaV9VzhKV-tH09RqgTlCdiOyRXzkJLgqdhShzek-3wxwhdpbh-iy85Rq1QJhHTprX2LV4WpP1aBDWZaDoTPHYmeb_xnM8aIuad8WVe2X0iTHmcG0gLQa9AXDlxaNk1FVBq3s/s320/IMG_4748+%25282%2529.JPG" width="256" /></a></div>
<br />
Tatu oli varsin luotettava ja järkevä sulhasehdokas: Maatalousteknikoksi ( = nyk. agrologiksi) opiskeleva, kunnollinen, kiharatukkainen, laulutaitoinen ja huilua soittava, lukemista harrastava. Toki vastapainona oli äärimmäinen vähäpuheisuus, noin 1 sana tunnissa. Tiettävästi Tatu on kerran elämässään nauranut ääneen.<br />
<br />
Helpolla ei Elsa kyllä suostunut, useamman kerran sai Tatu kosia tositarkoituksella ennenkuin Elsa sitten 28-vuotiaana vanhapiikana suostui vihille. Myrkkystruumaam sairastuminen vauhditti ratkaisun tekoa. Tatulta olemme perineet viehtymyksen dekkareihin ja salapoliisitarinoihin sekä paljon hyviä luonteen ominaisuuksia. Onneksi tuo vähäpuheisuus on minussa korvautunut isäni Mauri Haapasen suvun täysin vastakkaisilla piirteillä!<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUXOdaDF_WJF779cS71bxu-E0AmvAoC8qfUrxbCBU5CisPmQRZv7MHLh-gWj8fq8vvYjQbupVAiavTq2HVFYFf77-1KY2Hw7oQ2odQwvT0ERyoQFw58msKAcSr6Yl_KKKRGahyphenhyphene-CbD0c/s1600/IMG+%25282%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1168" data-original-width="1535" height="243" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUXOdaDF_WJF779cS71bxu-E0AmvAoC8qfUrxbCBU5CisPmQRZv7MHLh-gWj8fq8vvYjQbupVAiavTq2HVFYFf77-1KY2Hw7oQ2odQwvT0ERyoQFw58msKAcSr6Yl_KKKRGahyphenhyphene-CbD0c/s320/IMG+%25282%2529.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Elsa alle 20- vuotiaana, mutta Tatu eri aikaan, ehkä 1932-33: Hän lienee valmistunut Kurkijoelta juuri, koska on noita prenikoita takinkäänteellä ja kovin juhlava pukeutuminen muutenkin.</td></tr>
</tbody></table>
Jäin pohtimaan, miten sukumme tarina olisi mennyt, jos Elsa Maria Jansson olisi päätynytkin jonkin komean, urheilevan, juopottelevan ja punaisten puolella aktiivisesti toimineen nuorukaisen vaimoksi. Ei olisi elämä silloinkaan helppoa ollut Hyvinkäällä Uudenkartanon alusmailla. Punaisille löytyi hyvin töitä tehtaista, mutta käpykaartilaiset eivät kelvanneet kunnon työpaikkoihin millään ja suunta oli sitten siirtolaisuus meren taakse, esim Visconsiniin, jossa sukulaisiamme nykyään runsaasti asuu. Tehdastyöläiset saivat Hangosta päin Virosta salakuljetettua pirtua ja muuta viinaa, mikä takasi alueella varman juopottelukulttuurin.<br />
<br />
Jos Elsa olisi tällaisen miehen vaimona ollut, olisi iäkkään äiti- Henriikan tuki ollut paitsi lähempänä, myös suurempana turvana. Henriikahan kuoli vasta 50- luvun alussa noin 90- vuotiaana. Hän hoiti loppuun asti kasvimaata ja eläimiä, mm pässiä, joka sitten kerran ikävästi pukkasi Henriikaa takamukseen, niin että lonkka murtui ja terveys romahti elämän lopulla. Elsan isä Mikko oli puutarhuri ja saanut tähän koulutustakin, vaikka alunperin oli huutolaispoika. Hyvät ja toimeliaat perintötekijät siis oli vanhemmilta saatu.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEguMoPfcOdOF_2v2c0g0cfVtR1kXrTyvOHJNHh7hcnI-wLITs5MeCT7Vm7ReC-t42K-HQpelpwJvu5Hs3gCCdyGZ83dFhB5FrR-WtnmVMtye1RfOojUzYYCAlcny54FO32AeI2ccNUC8yE/s1600/IMG_5786.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEguMoPfcOdOF_2v2c0g0cfVtR1kXrTyvOHJNHh7hcnI-wLITs5MeCT7Vm7ReC-t42K-HQpelpwJvu5Hs3gCCdyGZ83dFhB5FrR-WtnmVMtye1RfOojUzYYCAlcny54FO32AeI2ccNUC8yE/s320/IMG_5786.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Henriika Sofia os. Hakala ja Mikko Vihtori Jansson</td></tr>
</tbody></table>
Elsa olisi kyllä erilaisissa oloissakin onnistunut kasvattamaan lapsistaan ahkeria, säästäväisiä ja kilttejä lapsia, jotka mieluusti tarttuivat myös koulukirjoihin, olen tästä vakuuttunut. Ehkä minullakin olisi luomukanala, alpakoita tai kasvihuonebisneksiä! Impi- sisko olisi koulinut Elsan tyttärien käsityötaitoja jo pienestä pitäen.<br />
<br />
Eräs mielenkiintoinen elämän vaihtoehto olisi ollut rouva Elsa Vatasena Pohjois- Karjalassa. Vatanen (etunimi jäänyt hämärän peittoon) oli ennen Tatua esiintynyt sulhasehdokas, joka opiskeli myös Hyvinkään pienviljelysneuvojaopistossa. Hän oli ison karjatilan poika jostain Pielisen Karjalasta. Muistikuvien mukaan iso, tumma, ilmeisen hyväkäytöksinen nuorimies. Ei siis kovin huono ehdokas hänkään! Sieltä olisimme saaneet värikästä ja huomattavasti vilkkaampaa luonteenlaatua koko perheelle.<br />
<br />
Tärkein syy Vatasen kosintojen torjumiseen oli kyllä järki- Elsan ymmärrys siitä, että hän joutuisi karjakon hommiin loppuiäkseen satojen kilometrien päähän omista sukulaisistaan. Hän kun jostain syystä inhosi karjanhoitoa, olihan se hyvin raskasta ja likaistakin hommaa. Vatanen ei rukkasista huolimatta Elsaa pystynyt täysin unohtamaan, vaan sodan aikana kävi häntä tapaamassa täällä Iitissä. Kun mies on sodassa, aina on mahdollista että venäläisen kranaatti koituu kohtaloksi ja kohta olisi tuore leski ihmeissään ja perheen elättäjän tarpeessa. No, Vatas-ressukka sai uudet tiukemmat rukkaset eikä hänestä sen jälkeen kuultu mitään.<br />
<br />
Mutta jos näin ei olisi käynyt, olisimme koko perhe piirakkamestareita, laulaisimme ortodoksikuoroissa, kaikki puhuisivat aamusta iltaan yhteen ääneen, itkisimme ja nauraisimme ... ja koko nuorempi polvi asuisi lähinnä Vantaalla radanvarressa. Ei toki huono elämä sekään!<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYn8pT1ofUZwtFbul4K2Ni9l8jx3uPgb1R0h-my7_2iDHoyzGt5izARF6Dl1XQlu19-I8ZyKSn1BMX6GluwDbmxj0oG8CtUc-nL_rfCiHsHob8LJLd1VHRQVYusyF2utRorsP1v5Qpj-w/s1600/IMG_5790.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYn8pT1ofUZwtFbul4K2Ni9l8jx3uPgb1R0h-my7_2iDHoyzGt5izARF6Dl1XQlu19-I8ZyKSn1BMX6GluwDbmxj0oG8CtUc-nL_rfCiHsHob8LJLd1VHRQVYusyF2utRorsP1v5Qpj-w/s320/IMG_5790.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Toisena pääsiäispäivänä suoritettu vierailu haudalla tuotti tulokseksi kassillisen kulottuneita kanervia, joiden jäinen side multaan oli viimein hellittänyt ja narsissiruukut sai sijoitetuksi luotettavampiin kohtiin kuin aiemmin. Pantiin muistokynttilätkin palamaan tämän blogipostauksen juhlistamiseksi.</td></tr>
</tbody></table>
THhttp://www.blogger.com/profile/05610824204133011480noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3438065345258954906.post-52555352451958487692019-04-18T10:11:00.002+03:002019-04-18T12:33:01.412+03:00Kiirastorstain aamua<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjpBu9bRgVEkrZWtljXYoKGOwyQrqvmEx5hnABcie-EJLrwVgDu68hsesYcDB5AtsWJAGyxbNTdK9aqDn8f2wfBJVg2yjMltkg8UsE8Cz6SxRyg-jw5a3RdmJifqsrM_nudepNrtnSOUoM/s1600/IMG_5755.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjpBu9bRgVEkrZWtljXYoKGOwyQrqvmEx5hnABcie-EJLrwVgDu68hsesYcDB5AtsWJAGyxbNTdK9aqDn8f2wfBJVg2yjMltkg8UsE8Cz6SxRyg-jw5a3RdmJifqsrM_nudepNrtnSOUoM/s320/IMG_5755.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pation laajennus etupihalla sai tällä viikolla uudet asukkaat eli pari istuskelupaikkaa, jos sattuisi tarkenemaan. No tänä aamuna ne kelpasivat kuitenkin tyynyjen tuuletukseen sopiviksi alustoiksi. Isoihin ruukkuihin löytyi sypressien seuraksi pikkunarsisseja ja tallin hyllystä amerikantuliaisina joskus muinoin tulleita kestokukkia.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Aamu valkeni hieman vaaleanpunaisissa pilviharsoissa. Päädyin tekemään vuodevaatteiden tuuletusta jo seitsemältä, että ehtisi kiireettä kaikki päivän antamat virikkeet toimitella. Sitten lakanapyykit pyörimään. Eivät ne kovin kauan kuivu, kun lattialämmitys antaa hieman puhtia ilman liikkeelle, ja ovi tietysti auki. Huoneilma saa hiukan lisää vesihöyryä. Se onkin nyt ollut aika kuivaa, sen huomaa, kun kaikki vaatteet kantavat pinnassaan koristeina hiuksia ja koirankarvoja, jotka eivät sitten helpolla irtoakaan. Ja tunnin päästä on uusi kuorrutus, jos entiset saa jotenkin siirrettyä roskis-osastolle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYUSJE17GC-ZvasMc4FghyphenhyphenqllMPEpvvpjP9M6s5_nexNDqU6NslawWtRW6ldPP_7LNH179TWr89hNKUQMe-v0Z9A9EL0djLctzDSKWG7qpZAcTaM44zf2-ielXCFKkBImaiGOiwF8mmqo/s1600/IMG_5757.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYUSJE17GC-ZvasMc4FghyphenhyphenqllMPEpvvpjP9M6s5_nexNDqU6NslawWtRW6ldPP_7LNH179TWr89hNKUQMe-v0Z9A9EL0djLctzDSKWG7qpZAcTaM44zf2-ielXCFKkBImaiGOiwF8mmqo/s320/IMG_5757.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Luulin jo, että yöpakkaset olisivat päättyneet, mutta niin vaan meidän mittarissa kuitenkin aamulla komeili -1C. Pääsiäisen symboli täyskuu pilkotti vielä viiden aikaan puunlatvojen rajassa, oli oikein juhlakasta mennä Tellan kanssa aamukäppäilylle kuuntelemaan mustarastaiden haikeita lauluharjoituksia. Eivät ne vielä oikein tosissaan kevättä julista nekään. Peippoja olen nähnyt jo parisen viikkoa ruokailemassa, mutta vaisua on vielä niiden ääntely.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiC3TaLxiWlnqs4lMIalH2StlUYAdZP9VWYFDHDVJV5sOKTW2rvfIUT9gPegHBF2f22qlgEMBOEpOGYZslsCpnRcGV8H_J5P_-OEqF2sQADsQwPZLlxjhkwSk18vtzxzapNArglOM6NL7o/s1600/IMG_5759.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiC3TaLxiWlnqs4lMIalH2StlUYAdZP9VWYFDHDVJV5sOKTW2rvfIUT9gPegHBF2f22qlgEMBOEpOGYZslsCpnRcGV8H_J5P_-OEqF2sQADsQwPZLlxjhkwSk18vtzxzapNArglOM6NL7o/s320/IMG_5759.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tieltä meidän puutarhaan päin</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6MMxLc6IdiY01A93uisAOLVwQzt1SYVPD90hFyqLbpNiQRPeT-sP__dt6R0Z-R_5OVd5KkGBd7VeUngU4i32W3oR42TtumhUmFwPLf6PUHIIy2IC4qalNgZk8xs-RjTGuAMrtv3tvCcw/s1600/IMG_5760.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6MMxLc6IdiY01A93uisAOLVwQzt1SYVPD90hFyqLbpNiQRPeT-sP__dt6R0Z-R_5OVd5KkGBd7VeUngU4i32W3oR42TtumhUmFwPLf6PUHIIy2IC4qalNgZk8xs-RjTGuAMrtv3tvCcw/s320/IMG_5760.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ja maantielle. Reilu puoli metriä on kovaa kinosta jäljellä aurauspuolella.</td></tr>
</tbody></table>
Kuitenkin eilen päästiin päivällä pitkäksi aikaa jopa +16C lukemiin, ja olisi luullut, että lumet tuosta sujahtavat maanrakoihin moisella hekotuksella, mutta sitkasta on kinosten häviäminen, kun ei yhtään satele. Niissä paikoin, joihin aurinko varastoi lämpöä, kuten tiet ja seinustat, ovat tietysti hanget hävinneet, mutta pohjoiseen kääntyvillä rinteillä jopa aukeillakin on ihan talvista.<br />
<br />
Kuvia eiliseltä reisulta kirkkomaalta ja sen lähistöltä seuraavaksi. Vain muutamalle haudalle oli tuotu narsisseja, ei ole vielä elävien kukkien aika, kun maa on roudassa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiv87i5_wgqdMx9QrQULw8c7vGxzyJlQqHo9yDWW18FLa5L1iXxZu8mxt3ElM6s0TEu3YLohMpcXzi_gZgo6jNxC3nupRR6AyCjk4kTKuzo6J8dSzsg7WUY17LJKafk_EmWhVWjHtJ4MU0/s1600/IMG_5752.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiv87i5_wgqdMx9QrQULw8c7vGxzyJlQqHo9yDWW18FLa5L1iXxZu8mxt3ElM6s0TEu3YLohMpcXzi_gZgo6jNxC3nupRR6AyCjk4kTKuzo6J8dSzsg7WUY17LJKafk_EmWhVWjHtJ4MU0/s320/IMG_5752.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Näyttää jo hyvin sulalta seurakuntatalon puoleiselta portilta tullessa.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhESLvAFelI1GPLuA5X9jaZIpAiPoocmtcWAmfknbUByl8Sb4W-qF81oF6EPEAkVruxExz5mVwtj7LLY62OIrPeF76iniw-H6bhZXMZW9ce5ugm4pYpGD4CSY7MzH0nvF4oU21jezEJboE/s1600/IMG_5753.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhESLvAFelI1GPLuA5X9jaZIpAiPoocmtcWAmfknbUByl8Sb4W-qF81oF6EPEAkVruxExz5mVwtj7LLY62OIrPeF76iniw-H6bhZXMZW9ce5ugm4pYpGD4CSY7MzH0nvF4oU21jezEJboE/s320/IMG_5753.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Mutta etelälaita on hangen alla, kun viereinen metsikkö varjostaa.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiyfkrEKWoEzxtrvK1mxQUCSapKosCt8hYzRjlT8r8iqd9LixXpd-MBzbtVycWpqkqrd8zoWvILAnVIOm2_-9mgaQXvrOop6MMFNZGkPBQo8fQi9c11vJVJD7XVV4g8DxePc0CwOf0Sgw/s1600/IMG_5754.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiyfkrEKWoEzxtrvK1mxQUCSapKosCt8hYzRjlT8r8iqd9LixXpd-MBzbtVycWpqkqrd8zoWvILAnVIOm2_-9mgaQXvrOop6MMFNZGkPBQo8fQi9c11vJVJD7XVV4g8DxePc0CwOf0Sgw/s320/IMG_5754.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Seurakuntatalon nurkalta Kymelle päin on talvista. On toki joessa jo sula kohta siellä jossain joutsenille uima-altaaksi.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5cmxI3gy6QXqa7MEFdOB3yLkKmru1kw6ki6qXb_YdCC8QkfgfuyLX3I8LoIndCdvr7gpWi0q4t2yXZgvtJMTvm190O49AJ7pFJNVvZmQAZEuixa8kIw81o5TiGgNY4UC3berMDx63Amc/s1600/IMG_5749.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5cmxI3gy6QXqa7MEFdOB3yLkKmru1kw6ki6qXb_YdCC8QkfgfuyLX3I8LoIndCdvr7gpWi0q4t2yXZgvtJMTvm190O49AJ7pFJNVvZmQAZEuixa8kIw81o5TiGgNY4UC3berMDx63Amc/s320/IMG_5749.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Kun on tapana, että haudalle viedään narsisseja ennen pääsiäistä, päädyin eilen illan suussa tekemään "helle"päivän päätteeksi tätä askaretta. Mutta jään valtaa oli vielä liikaa. Iso kakku odotteli sulamistaan. Toiselta puolelta en saanut yhtäkään kulottunutta kanervaruukkua irti alustastaan, vaikka miten kiskoin. No tein sitten sellaisia ratkaisuja, jotka olivat mahdollisia. Laitoin ruukut jääpuolelle odottelukoloihin, ehkä viikon päästä saattaa olla mahdollista tehdä enemmän.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKLkkToavHG6jG9RTr2-1ALQK_dnO5AIW1mMKT4Lo5cQaZchTRaSKz_bigB2HoWk6Bnzlrc_Z8eNLfi6hwiulvt9DRpX9L6Mw3aAh9hrDVqG4Tm_OBQY9fhiqZOl047VTtcmqMpqMtUhc/s1600/IMG_5750.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKLkkToavHG6jG9RTr2-1ALQK_dnO5AIW1mMKT4Lo5cQaZchTRaSKz_bigB2HoWk6Bnzlrc_Z8eNLfi6hwiulvt9DRpX9L6Mw3aAh9hrDVqG4Tm_OBQY9fhiqZOl047VTtcmqMpqMtUhc/s320/IMG_5750.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Sain sentään harakuokalla koivuista varisseet oksat irti nurmikosta. niitä oli melko lailla, että kukkakassi tuli ihan pullolleen silppua. Eipä ollut vielä biojätteen laatikkoakaan vielä tuotu hautausmaan jätepisteille. Isommat karahkat olivat kuokkani kanssa samassa kädessä, kun menin jätelaatikolle, ja poistuttuani autolle ihmettelin tyhjiä käsiäni, kun kuokkaa ei sitten ollutkaan missään. No, olinkin pudottanut sen loppujätelaatikkoon.<br />
<br />
Onneksi se ei ollut ihan tyhjä, että yletin onkimaan aarteeni takaisin. Sehän olikin ainoa, jota ei olisikaan voinut panna biojätteeseen? Mutta ei se mitään jäteluokkaa vielä ole, sillä on vuosien ura vielä edessä. Kuokka saa asua autossa, jos tulee reisua vielä joskus Janakkalan haudoille, siellähän seurakunnan osuus haudan hoitoon alkaa vasta kesäkuussa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghxlbbTMfKZEKrMBTqLNH7ZPfzvN5tVsCnyF-9maBxDC7LtcJWDGesh1J6qr0iQtE1bOVAkqN7AgAuMejr5UqeEhtyIBd04WYHV_mq_ARGUSSohqY-ERh7pn4xyp9ueFDAzrGkPhctfyU/s1600/IMG_5751.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghxlbbTMfKZEKrMBTqLNH7ZPfzvN5tVsCnyF-9maBxDC7LtcJWDGesh1J6qr0iQtE1bOVAkqN7AgAuMejr5UqeEhtyIBd04WYHV_mq_ARGUSSohqY-ERh7pn4xyp9ueFDAzrGkPhctfyU/s320/IMG_5751.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
Hautasin tuon kassin sisältöineen kuitenkin loppujätelootaan, nehän menee yleensä polttoon. Kyllä risu siinä palaa kuin muovikin.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHjlxeGmkYu8vEFlIFbChjJqAE3RJcPzA2WtBs8xyCBIgANHTtXO90B16ZwLXP1KJv2NkpAZV7JlyGfNy3cjUrkB8m2aPMvZ85yDywelJDfrNtgGpJ1elq8j10RxMW-91S4VATCcChmGM/s1600/IMG_5758.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHjlxeGmkYu8vEFlIFbChjJqAE3RJcPzA2WtBs8xyCBIgANHTtXO90B16ZwLXP1KJv2NkpAZV7JlyGfNy3cjUrkB8m2aPMvZ85yDywelJDfrNtgGpJ1elq8j10RxMW-91S4VATCcChmGM/s320/IMG_5758.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vierashuoneen ikkunasta kurkattuna näkyy kuukaudessa tekeytynyt polun alku. Urakkaa on noin 60% jäljellä polun koko mitasta.</td></tr>
</tbody></table>
Meidän pation laatoilla on kuukausi sitten alettu tehdä polun tapaista nuohoojan homman kulun luistamiseksi, mutta melkein samassa jamassa ollaan vieläkin. Nuohoojan työkin on siirtynyt, nyt on arvio, että pääsiäisen jälkeen menee. Tänään on varmaan haettava taas perunakuokka ja lapio tallista lopun polun tekemiseksi. Pohja tuntuu olevan umpijäätä, sen päällä tiukkaa hankikantoa reilut parikymmentä senttiä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxXXSs-z-8dyY8ETbxL-B0r9UGT5kEeMLmtx3-wYL12GRPp-j4EnCxGAVKRdv5o_HnaIIs7CCtLcI2kQz1jjd7FT_VYEZMUVwdNAMEmhnvZ9mxdtbmpq_qiP2xNyU9SDsFV66RVpjcgOQ/s1600/IMG_5737.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxXXSs-z-8dyY8ETbxL-B0r9UGT5kEeMLmtx3-wYL12GRPp-j4EnCxGAVKRdv5o_HnaIIs7CCtLcI2kQz1jjd7FT_VYEZMUVwdNAMEmhnvZ9mxdtbmpq_qiP2xNyU9SDsFV66RVpjcgOQ/s320/IMG_5737.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr>
</tbody></table>
Etupihan kukka"loisto" perustuu nyt ruukkuihin. Niissä on etupäässä kestokukkia, vaikka ovat jo kyllä sulaneet niin, että kanervat sai irrotettua. Orvokkiamppeleitakin jo oli eilen myynnissä, jos vaikka rohkenisi.<br />
<div>
<br /></div>
<div>
Näin kyllä hiljattain piharemonttiohjelmassa sellaisesta innovaatiosta, että laattoja voi myös maalata. Mutta se vaatii aika hyvät pesut alle. Luulenpa, että avotaivaan alle se ei sovi, siinä on liikaa vuotuista rasitetta lumen, jään ja hiekoitusten takia. Meillä ei ole painepesuriakaan, ja tuskin sekään irroittaisi kaikkea historiaa ja ennenkaikkea sammalta.</div>
THhttp://www.blogger.com/profile/05610824204133011480noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3438065345258954906.post-89878303884395899962019-04-13T11:37:00.003+03:002023-01-15T08:26:24.262+02:00Viikko pääsiäiseen<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnXU6t0yG35PL2SKU4OCkUG7f7tSTlnlAcRAXdYyKEdthyphenhyphen8e-zJbCwIkSiQOESB5l-nWaF2AcrVDlXsnWuIQVzZuvIykeQUs7ddaKkyO94Dm3o1juzK2zReipX-S5r_devqrJILDHrDuI/s1600/IMG_5733.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnXU6t0yG35PL2SKU4OCkUG7f7tSTlnlAcRAXdYyKEdthyphenhyphen8e-zJbCwIkSiQOESB5l-nWaF2AcrVDlXsnWuIQVzZuvIykeQUs7ddaKkyO94Dm3o1juzK2zReipX-S5r_devqrJILDHrDuI/s320/IMG_5733.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pääsiäisruohoksi on tänä vuonna kylvetty hyvin itäviä ohranjyviä, jotka ovat viiden päivän jälkeen ihan kelpo katseltavaa.</td></tr>
</tbody></table>
No ensin tietysti on huominen palmusunnuntai virpojineen ja suklaamunineen. Ja samalle päivälle osuva eduskuntavaalien virallinen ja nykyisin ainoa äänestyspäivä kerrassaan. Toki kiireisemmät ovat voineet äänestää ennakkoon viime viikon aikana, joka homma on niin suosittu, että tavallisesti reilu kolmannes käyttää sitä vaihtoehtoa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLK6nLSp3mKJFGc1ltIR2dBjn4YdJKaA7iEcqfT8Gts4V-BavwI5t10Q-nyxUac9iRpwfzHb8SmoyMP6pqH0RBc1alXNQ-F7iCwVALZToo0Y9KV4x4kYj7H8tQc0S1j3s4wWfeOP8Pjb8/s1600/IMG_5710.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLK6nLSp3mKJFGc1ltIR2dBjn4YdJKaA7iEcqfT8Gts4V-BavwI5t10Q-nyxUac9iRpwfzHb8SmoyMP6pqH0RBc1alXNQ-F7iCwVALZToo0Y9KV4x4kYj7H8tQc0S1j3s4wWfeOP8Pjb8/s320/IMG_5710.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lunta on vielä maassa, sillä yöpakkaset jatkuvat vielä ensi viikollakin.</td></tr>
</tbody></table>
Voihan sitä huomenna silti mennä äänestyspaikalle, vaikka olisi jo äänestänytkin, sillä oma kyläyhdistyksemme keittelee palmusunnuntain ja äänestyspäivän iloksi kahveja kylätalon kahvilan puolella. Tänä vuonna ulkomailla asuville on myös uutuutta äänestämisessä, kun voi tilata lomakkeen netissä ja lähettää postitse äänestyskuorensa.<br />
<br />
Sukutietämyksessä on kääntymässä uusi lehti! Mikko on saanut kontaktin ihan muinaisuuteen, sillä isäni Tatun (1902-1977) isän Tuomaan (joka kuoli isäni ollessa vasta alle 10-vuotias) serkku on elossa (!!!) (ja vieläpä minua nuorempi henkilö!!!). Hän on selvitellyt omalla tahollaan sukuaan Sysmän Leppäkorvesta, ja nyt tiedot voidaan saada yhteen. Ollaan tässä äimistelty, kun minä olen jo kolmas polvi Tuomaasta. Mutta ennen vanhaan lapsia tuli perheeseen paljon. Molemmat tämän Tuomaan serkun esi-isät ovat saaneet poikansa vasta 50-vuotiaina, ja ovat ison sisarusparven viimeisiä lapsia. Silloin kahteen sukupolveen saa kulumaan sata vuotta. Sadassa vuodessa voi olla 4-5 sukupolvea, jos on kyse sisarussarjan ensimmäisistä lapsista. Meidän perheessä lasten välinen ikähaitari oli vain 13 vuotta, Pertti 1935 ja Raija 1948. Mutta isoissa perheissä lastenikäväli voi olla yli 20 vuotta, eli ns. sukupolvihyppäys.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEL4a7S80c9KQl66zS6VkHKLvr0-3heIGOQZpu7hrxLEiVX2usQwKeAWijsVFl1peXNhCm2H8HxLMz0epPWxljmib6E4Z6aSgMIwyQk6TZq1sxCom9Xch7N7raku4yhZFKrSlaW8jBae0/s1600/IMG_5728.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEL4a7S80c9KQl66zS6VkHKLvr0-3heIGOQZpu7hrxLEiVX2usQwKeAWijsVFl1peXNhCm2H8HxLMz0epPWxljmib6E4Z6aSgMIwyQk6TZq1sxCom9Xch7N7raku4yhZFKrSlaW8jBae0/s320/IMG_5728.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Taulukierrätyksen tuloksia... Marja-Leenan työ Syysmetsä siirtyi makuuhuoneesta vaihteeksi eteisen oleiluryhmään. </td></tr>
</tbody></table>
Olen alkanut jo kunnon kevätsiivot, siitähän tuli esimakua jo aiemmassa postauksessa, kun pääsin pitkään muhineen toiveen täytyttyä tekemään halliin istuskeluryhmää. Nyt ollaan hissuksiin edetty asuinkerroksen puolelle, sillä eilen löytyi Kausalan kangaskaupasta (on meillä sellainen!) sopiva keväinen kappale palalaarin valikoimasta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBykOtWhx5k2xmaPR5bfa-VzKqDRoLvAlIRpGm-rU0WrxTmA3l_ptDNUIP7yM7Lzcf_an2EOSUjqzjGa1jC2haq_pa2rg6cDwnU2MuQpUe6bFT_fKzpQXe40N94CIhBzPh6x-2xGVSwic/s1600/IMG_5727.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBykOtWhx5k2xmaPR5bfa-VzKqDRoLvAlIRpGm-rU0WrxTmA3l_ptDNUIP7yM7Lzcf_an2EOSUjqzjGa1jC2haq_pa2rg6cDwnU2MuQpUe6bFT_fKzpQXe40N94CIhBzPh6x-2xGVSwic/s320/IMG_5727.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Kohde on hieman epätavallinen, sillä vieraskamarin sängystä on pitänyt ottaa toinen kahdesta peruspatjasta pois. Syynä on, että vanha madame Tella ei enää jaksa hypätä sänkyyn sille korkeudelle, yhden patjan korkeuteen se voi sensijaan mennä astumalla helposti. Patja oli hankittu vieraan tai omaa nukkumamukavuutta ajatellen, koska korkeammasta sängystä löytyy vähemmän vetoinen makuupaikka, josta on lisäksi helpompi nousta pois.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDQYpHDzh34lxrzQLbWQTzu-fKVOojCo-zpXzgw5zFDBF3KnOYg-8N1cTJg6_qY2a4fm4cjPca7PS5rGKlf4KXlteX_9CLxQndKHsojJLr9DNd7Rip43p6LWUceilGYV8HhOnNrhDTRBQ/s1600/IMG_5726.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDQYpHDzh34lxrzQLbWQTzu-fKVOojCo-zpXzgw5zFDBF3KnOYg-8N1cTJg6_qY2a4fm4cjPca7PS5rGKlf4KXlteX_9CLxQndKHsojJLr9DNd7Rip43p6LWUceilGYV8HhOnNrhDTRBQ/s320/IMG_5726.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vauvan pinnasängyn tila on nyt tätä laatua. Seinältä piti ottaa pois vaaleanpunainen ryijy, koska se peittyi patjan taakse puoliksi. Tilalle tuli toiselta seinältä Ahti Haapaniemen nuorna miesnä 1980-luvulla maalaama pellonpiennar, jonka ostin omien 50-vuotispäivieni merkeissä, koska aihe sivusi niin kovasti paljon silloin työn alla ollutta kasviston tutkimustani. Ryijy meni varastoon.</td></tr>
</tbody></table><br /><div>
Mitä tehdä patjalle, oli sitten toinen juttu, koska meillä on vain yksi 120 cm levyinen sänky. Voisihan sen tietysti roudata vintin tiloihin, mutta toisaalta sieltä hakeminen on ohjelmointia vaativa toimi, joten päätin nostaa sen vain seinää vasten odottelemaan. Patjan peitoksi tuli löytyneestä kankaasta sopiva verhoilu, joka sitten toisaalta voi olla myös päiväpeittokin myöhemmin. Tietysti patja voisi matkustaa suvun toiseenkin kotiin...<br />
<br />
Kangaskappaleen toisesta reunasta sai irrotettua sen kokoisen osan, että pöytäkin sai oman liinansa. Niitäpä eilen illalla ompelin ja tänään silittelin sitten suoremmaksi. Kangas rapisee hieman käsitellessä, joten se on varmaan tarkoitettu ulkoiluvaatekankaaksi ja on vettä hylkivää. Sekin on hyvä ominaisuus koiran tassuille.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEitfzx5U8dSXBFdKXMh95FHYKiJg72T_zMqAnJZdsuw6nS1LTeEM5InA9EX3psUG_LIqmSdElJEHuoPcREKNGtUAJe9DDsDdPUmZK6jpEDwXmmsN30OZ1VRiCveIvEL64sSWOw3sJpUswA/s1600/IMG_5729.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEitfzx5U8dSXBFdKXMh95FHYKiJg72T_zMqAnJZdsuw6nS1LTeEM5InA9EX3psUG_LIqmSdElJEHuoPcREKNGtUAJe9DDsDdPUmZK6jpEDwXmmsN30OZ1VRiCveIvEL64sSWOw3sJpUswA/s320/IMG_5729.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Makuuhuoneeseen tupsahti yläkerrasta damastityöni Kirkonkylä, joka kuvaa tyypillistä suomalaista kirkonkylää, jossa on erilaisia rakentamisen tyylejä, puistoja unohtamatta. Tuossakin työssä langat ovat itsevärjättyjä, ja kehykset valmisti Turengissa Hevonojan Jari.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Yhden taulun siirtäminen poikii aika muutoksia jäljellä seinällä tai varastoissa oleviin tauluihin, joten vasaralla on ollut askaretta tänä aamuna kummassakin kerroksessa. En muistanutkaan enää joitakin tauluja, jotka olivat Ullanhuoneen piirongin ja seinän välisessä tilassa, joten sieltä sai vähällä vaivalla vaihtelua.<br />
<br />
Sain muuten oikein ahaa- elämyksen siivouksiin, sillä eteisessä on nyt vuoden ollut ns. vaaleanharmaa terassimatto. Sen pintaan oli tullut jokin likaläimäre tuvan oven lähelle, ja ajattelin sitä koettaa siistiä suihkepullolla ja talouspaperilla. Yllätykseksi kaikki, mikä lähti irti, olikin koirankarvaa, joka jäi paksuina lepereinä talouspaperiin. Matto tuli ihan entisenlaiseksi, ei siinä muuta likaa ollutkaan!<br />
<br />
No, tuostahan innostuin, ja samanlaisia tuloksia tuli eräistä muistakin lattian kohteista, mm. tiskipöydän vierellä olevasta amerikoista raahatusta pikkuisesta pehmikematosta. Kumpikaan ei ollut puhdistunut uudella pölynimurilla tarpeeksi, koska karva kietoutuu maton nukkaan kiinni.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLkCZJygJC0hN1OnNozDFhSr6h9JOdpeow1yiun7OjP3FtGguoYNsRX5YmWise-btXxEv9SN-6xM_S24YxQb0PQHHHwSGuG5hpDjwRPueDXjiS_B7t1U1UtA_Y2k9XlHQnGwc_7MmblkM/s1600/IMG_5731.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLkCZJygJC0hN1OnNozDFhSr6h9JOdpeow1yiun7OjP3FtGguoYNsRX5YmWise-btXxEv9SN-6xM_S24YxQb0PQHHHwSGuG5hpDjwRPueDXjiS_B7t1U1UtA_Y2k9XlHQnGwc_7MmblkM/s320/IMG_5731.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tellan kanssa vietetään aikaa vielä joitakin viikkoja. Kun tämä ihmismummo etsii pirteyttä polveensa Voltaren Forte-voiteella, niin koira haistaa siinä kiinnostavan tuoksun ja pyrkisi nuolemaan. Pitää aina varmistaa, milloin hän on muualla...</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAgglzI9EgclifhFGmnCh3Xu64ecxKaW2BLatCiQslQ6K5HowuwJ0iZ6E31-C22GIoIY1CNvL1j51kOGJ5zudKaJEQGSEvYEdixPWyukWHHHprOPXRHBHgeR33b0v9Nxv1L4JpxEALnoM/s1600/IMG_5730.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAgglzI9EgclifhFGmnCh3Xu64ecxKaW2BLatCiQslQ6K5HowuwJ0iZ6E31-C22GIoIY1CNvL1j51kOGJ5zudKaJEQGSEvYEdixPWyukWHHHprOPXRHBHgeR33b0v9Nxv1L4JpxEALnoM/s320/IMG_5730.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Autuas pusu housunpolveen nyt kumminkin lipaistaan.</td></tr>
</tbody></table><br /></div><div>
Tänään on vanhimman lapseni Helenan syntymäpäivä. Hänkin on jo aikaa sitten saanut lapsensa aikuisiksi ja päässyt nauttimaan lapsenlapsien ihanasta energiasta. Vanhin hänen katraastaan elää jo ns. keski-iän vuosia, kohta muutkin. Parhaat onnittelut hänen uudelle elämälleen korjatun polven kanssa! Varmaan vaivaton kävely tulee olemaan elämän parhaita anteja, pitäisihän päivittäin ottaa tuhansia askeleita.<br />
<br />
Kunhan kuntoutuminen vielä etenee, niin mukavat maastossa tallustelut ovat taas totta. Eipä metsiin muutenkaan vielä olisi asiaa, mutta viikon päästä voi olla jo aihetta mennä tuijottelemaan sinivuokkojen silmiä. Näin on ensi viikolla ennustettu käyvän, että yöpakkaset aikanaan vaimenevat. Tellan kanssa edetään vähin erin, koirakin on jo vanhempana helpompi kuljetettava.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhje-pjU0OOMcpjFRN5gEOw2Uusiy_-7jC7upARLtvHYBYyJcISf5bzBi1LQy8PMP5bbDRnwF8SA6IzyQHhEBKgalc7duA4xBFcWP9MBNRhevFBVPL3-JJXlu8jG1-yOuHNZ52BRuTQ2-w/s1600/IMG_5734.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhje-pjU0OOMcpjFRN5gEOw2Uusiy_-7jC7upARLtvHYBYyJcISf5bzBi1LQy8PMP5bbDRnwF8SA6IzyQHhEBKgalc7duA4xBFcWP9MBNRhevFBVPL3-JJXlu8jG1-yOuHNZ52BRuTQ2-w/s320/IMG_5734.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Onnitteluun on nyt vain yksi kukkiva vaihtoehto, kuparilehti avasi juuri ensimmäiset tämän kevään versiot.</td></tr>
</tbody></table>
Helena syntyi samanlaisiin ilmoihin kuin nytkin on tarjolla, lunta oli reilusti ja muuttolinnuille piti etsiskellä ruokaa. Tosin silloinen asuinkyläni Sysmän Rapala oli eri maata, siellä oli lunta aina vähemmän kuin muualla. Mutta koska ensisynnyttäjää ei edes silloin enää luvattu lastaan pyöräyttämään muualla kuin sairaalassa, olin tullut vanhempieni luo Iittiin viimeisiksi päiviksi, koska Kausalaan oli hiljattain saatu uusi ja hyvä kunnansairaala.<br />
<br />
Nykyisin se on nimeltään terveysasema, jossain välissä oli terveyskeskuskin nimenä, ja rakennuksella on ollut mittavia lisärakentamisia ja kunnostuskorjaamisia ajan kuluessa. Siellä asioidessa muistuu aina tuo ensi käyntini mieleen!<br />
<br />
Hääpäivämme osui edellisvuonna näihin aikoihin, se oli juuri palmusunnuntaina. Silloin asuttiin Lehtimäellä etelä-Pohjanmaalla, jossa elin luokanopettajan vuosia. Sinä vuonna lumet olivat jo kadonneet huhtikuun alussa. Häämatkalle kyllä mentiin vasta pääsiäiseksi, kohteena olivat molempien lapsuuskodit. Olin hyvin tyytyväinen tiilenpunaiseen kevättakkiini, jonka olin kyllä ostanut vaaleankeltaisena, mutta käytössä osoittautui, että sitä olisi pitänyt aika usein pestä, joten päädyin värjäyttämään sen tummemmaksi. Tulos oli erittäin hyvä.<br />
<br />
Perheessä oli silloin kolmaskin jäsen, nimittäin karkeakarvainen terrieri Piki, joka oli noin puolivuotias. Kauan Piki ei kuitenkaan meillä asunut, koska miehen vanhemmilta oli juuri kuollut koira, ja kun meillä oli heinäkuun lopulla muutto Sysmään tehtävänä, koira meni appelaan. Ja sille tielle se jäikin, moneksi vuodeksi ensin Juurikorpeen ja heidän eläkkeelle menonsa jälkeen uuteen kotiin Sysmän kirkolle. Mauri alkoi opintonsa Heinolan seminaarissa sinä syksynä, joten hän oli yhteisessä kodissamme vain muutamia hetkiä sunnuntaisin, joten koiran ulkoilutus olisi ollut jatkossa hankalaa, kun Helena alkoi ilmoitella tulostaan.<br />
<br />
Piki oli ensimmäisenä vuonnaan aktiivisesti mukana, kun oltiin pihaleikeissä välitunneilla tai voimistelun merkeissä pelattiin pesäpalloa. Koira norkoili syöttölautasen vieressä, ja jos lyöjälle sattui huti, koira nappasi pallon suuhunsa ja vei kauas kolmospesälle asti. Siinäpä riemua riitti, kun koko ulkovuorossa olevien ryhmä etsi koiraa ja sen suussa olevaa palloa.<br />
<br /></div>THhttp://www.blogger.com/profile/05610824204133011480noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3438065345258954906.post-80217090868113076262019-04-07T16:56:00.002+03:002019-04-07T17:59:59.975+03:00Kevätpuuhia riittää!<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwmNNfk2TZL4SMWjMg9PJOVvjyjsygebPNSOILMVmDs7N6h9u5E9AtORs_75pJD4grB1WuXAp-wKaY5SivoTV0cn5Q7AF7RCpOjMx0gD78pc4pQSDuDQtR5l5m7ncxbn4_3kHeL5WcY2M/s1600/IMG_5676.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwmNNfk2TZL4SMWjMg9PJOVvjyjsygebPNSOILMVmDs7N6h9u5E9AtORs_75pJD4grB1WuXAp-wKaY5SivoTV0cn5Q7AF7RCpOjMx0gD78pc4pQSDuDQtR5l5m7ncxbn4_3kHeL5WcY2M/s320/IMG_5676.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Parkkipaikalla ja etupihalla on lunta enää kasausrippeinä, kuva talletettu tänään iltapäivällä.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDLq7l6zO6XLtG_uzlhtZUGhhNCpGfdI4utK0WrraZOCurEQh-XrA2qw6mF0N0BNNZ-TsxrlKvyu9aoDZBxvx4beW3-mDOlXuo7MQS5MfN6efxtwo4sgpQ3startLLuMV40ZuKcSDCyEo/s1600/IMG_5678.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDLq7l6zO6XLtG_uzlhtZUGhhNCpGfdI4utK0WrraZOCurEQh-XrA2qw6mF0N0BNNZ-TsxrlKvyu9aoDZBxvx4beW3-mDOlXuo7MQS5MfN6efxtwo4sgpQ3startLLuMV40ZuKcSDCyEo/s320/IMG_5678.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Havupuiden aluset ovat vähiten lumiset, tässä seison kuvaa ottaessa Elsa-kuusen lähellä ja katselen "Rhodosaliin" päin eli pohjoiseen. </td></tr>
</tbody></table>
Kevät on jatkanut etenemistään hitaasti, mutta varmasti. Kuivien ja kirkkaiden ilmojen keskeen on tulossa parin päivän sisään matalapaine, joka saattaa pudotella uutta lunta ja räntää paikoin runsaastikin, joten nyt on mukana muutama ulkokuva ajalta ennen lumisateita.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgG4LqHWJ2oY5-UyYiwr-oVp1JmBtHxjR11oS9_357TH3JOrWYY4p86EoU5p2pEs7oZ5YoBkfrVcY6DleEuQg5doluShkE-uPhMRHZTJO4Vhiv79uhveTE5hqB7J8EA-ODq99OHKlqVa_A/s1600/IMG_5683.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgG4LqHWJ2oY5-UyYiwr-oVp1JmBtHxjR11oS9_357TH3JOrWYY4p86EoU5p2pEs7oZ5YoBkfrVcY6DleEuQg5doluShkE-uPhMRHZTJO4Vhiv79uhveTE5hqB7J8EA-ODq99OHKlqVa_A/s320/IMG_5683.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Autotallin nurkalta alapellon suuntaan...</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzuxA-wFjRrZgHZeE16o835KxfCza4FBhv3Guviu3K4XPEFzdemuNyo7E2KwIb28g6cWb25XJ3izjt5E2MzkFWCKa9AQFjQP0oilAaLgWXE1NvmBS9Cho_yTvj-qHzqNo8PaMVaSxCtKs/s1600/IMG_5682.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzuxA-wFjRrZgHZeE16o835KxfCza4FBhv3Guviu3K4XPEFzdemuNyo7E2KwIb28g6cWb25XJ3izjt5E2MzkFWCKa9AQFjQP0oilAaLgWXE1NvmBS9Cho_yTvj-qHzqNo8PaMVaSxCtKs/s320/IMG_5682.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Autotallin koilliskulmalta alapellon suuntaan.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Toista viikkoa oli aikaa miettiä, miten järjestelisin huoneita entisillä kalusteilla, kun yläkerran hallista 28 03 oli saatettu maailmalle siellä jo pitkään asuneet sijoituskangaspuut. Puuhaamista ennen oli kuitenkin vielä noin viikon mittainen Lohjan reisu, joten asiaa piti pohtia vain teoriassa. Hyvä niin, sillä vanhemmiten ei kannata lahoavan selän kanssa tehdä turhia kalujen siirtoja varsinkaan yläkerran ja alakerran välillä.<br />
<br />
Ryhdyin hommiin vasta torstaina, vaikka keskiviikkona jo kotiuduttiin, varovasti sittenkin. Päädyin siihen, että viipurilaisena ostoksena 1935 talouteen tullut Hessu eli melkein mustaksi petsattu lasten pinnasänky sai lähteä autotalliin, nykyajan vauvat ovat hieman eri kokoa kuin 1930-40-lukujen tuotokset... Se olikin palvellut täällä asuinkerroksessa lähinnä ylimääräisten vuodevaatteiden sijoituspaikkana, kuten ennen vanhaan (yläkaappien puuttuessa) moni pikkusänky, joista saatiin peti sitten penkille tai lattialle sijoittuvalle yöpyjälle.<br />
<br />
Hessun väistyttyä vierashuoneen nurkasta jäljelle jäi käyttökelpoisia kappaleita, joiden kanssa sitten aika kului torstaina. Jo aikaa sitten yläkertaan oli viety makuuhuoneiden istuimiksi sohvakaluston sinkkusohvat, mutta kun kaikki vanhat vintiltä löytyneet muut istuinsohvat olivat tulleet kunnostetuiksi, niin jälleen oli ylimäräisiä kulun esteitä. Lopulta päädyin siihen, että kannan yläkertaan niistä vain keveimmän parin, ns. Elsa-Tatu-tuolit, jotka oli hankittu varhain 1950-luvulla, sen asian Pahalahden Marja totesi katsellessaan niiden täytteeksi pantuja pehmikkeitä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Eteisen oleilusopessa oli sinne keväällä 2018 pantu Pertti-veljeni seminaarityönä valmistama istuin, joka umpipuisena rungoltaan ei varmaan koskaan petä, mutta on turhan painava. Se sai jäädä paikoilleen, ja torstaipäivä kului sitten tuon sopen ja alakerran vierashuoneen kalustamisessa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2nX3ZdKHQptY2V9_MknMvkQQ5iMYrNuCVI8ZDpCgqugLY9hF_fqS0CP_uhii6HnpwQ-F-YfsqC3O_aZSGIo7niGFdBJ4HXgryGaU3GtMD0HJskbxOH0f7QzORKDyOcOVIvW818lT3kXc/s1600/IMG_5670.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2nX3ZdKHQptY2V9_MknMvkQQ5iMYrNuCVI8ZDpCgqugLY9hF_fqS0CP_uhii6HnpwQ-F-YfsqC3O_aZSGIo7niGFdBJ4HXgryGaU3GtMD0HJskbxOH0f7QzORKDyOcOVIvW818lT3kXc/s320/IMG_5670.JPG" width="320" /></a></div>
Pieni tietokonepöydän sivuun hankittu apupöytä ei nykyisin mahdu paikkaansa tuvassa, joten se sai ottaa tilan Hessusta vapautuneesta makuuhuoneesta. Sen alle saa tulija panna kassinsa tai laukkunsa, ja pöytä tarjoaa hieman vapaata laskutilaa, etteivät mukaan otetut kamppeet katoa näkyvistä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDtWtHEP3iooOLeo_N3IGslaPsfw0XD6bX6B1R7N6GPNIUbiNSZBLRIPKUjKCaevliinc6WkFLTsEnkUYyRGFzm-eVkjmOC44JOlebHM6jTCOOdv2eVaibrT0qecKX5VmadnAIRWxmQrs/s1600/IMG_5669.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDtWtHEP3iooOLeo_N3IGslaPsfw0XD6bX6B1R7N6GPNIUbiNSZBLRIPKUjKCaevliinc6WkFLTsEnkUYyRGFzm-eVkjmOC44JOlebHM6jTCOOdv2eVaibrT0qecKX5VmadnAIRWxmQrs/s320/IMG_5669.JPG" width="320" /></a></div>
Vuosi sitten olin kehitellyt eteisen soppeen kukkapöydän entisistä kirjahyllyn osista, mutta sen sivuina ja jalkoina olleita osia (60 cm leveät) tarvittiinkin jo syksyllä, sillä tuulikaapin syvennyksen koko ei muuta saatavilla olevaa sallinut. Ja sehän tarvitsi kipeästi jotain kalustetta linnunruokia yms. varten.<br />
<br />
Hyllyjen pinnat menivät odotuslistalle jo syksyllä. Ne tarvittiinkin sitten yläkerrassa. Nyt kehittelin tilalle kukkapöydiksi kolme erilaista pikkukalustetta, jotka ovat kyllä erikorkuisia keskenään, mutta toisaalta ovat kasvitkin: Makuuhuoneessani ollut pikkupöytä, korkea talousjakkara ja Päivin muuttokuormasta meille tipahtanut pienempi sarjapöytä, jonka sai kohtalaisen hyvin kantavaksi jalkojen ruuveja kiristämällä.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlquKR1iuTbKFOcDutE0I8n-6P1rOKrvEc_CH5MVxDFHKtasjTXL2Xa9bowZv41hCgbulsoko6vencnDFx1UonS-iz3VLAVNf1HlgCh5G6FnGfsEpfoiV5l4_DGKIuHZDq3cNJSCn7zQM/s1600/IMG_5691.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlquKR1iuTbKFOcDutE0I8n-6P1rOKrvEc_CH5MVxDFHKtasjTXL2Xa9bowZv41hCgbulsoko6vencnDFx1UonS-iz3VLAVNf1HlgCh5G6FnGfsEpfoiV5l4_DGKIuHZDq3cNJSCn7zQM/s320/IMG_5691.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vuosi sitten vaaleiksi maalatut kirjahyllyn osat asuvat nyt yläkerrassa, hallin ikkunan edessä aputasona tai kukkapöytänä, kumpaa nyt kulloinkin sattuu tarvitsemaan.</td></tr>
</tbody></table>
Perjantaina olinkin jo valmis yläkerran siivoukseen, koska sehän nyt pitää joka tapauksessa keväisin toimittaa. Tarkemmin ajatellen tein ensin siivouksen tyhjimmässä osassa eli kangaspuiden paikassa, jossa ei ollut mattojakaan pudisteltavaksi. Kuitenkin kaikki nurkat tyhjenivät omien kangaspuiden varaosista, ne mahtuivat vaatekomeron takakulmiin. Rakentelin saatavilla olevista osista myös kukkapöydän ikkunan eteen, joskin kudonta-aikana se kyllä tarvitaan kerien ja sukkuloiden tilapäiseksi laskutilaksi. Jalkaosat jatkavat vanhaan malliin kirjahyllyn apuosina, sillä mm. lastenkirjoja ei kannata panna kovin ylös huterahkoihin vanhoihin hyllyihin...<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1yjYQmega1HeiNPdqq5I-fw_tiNj-JCgsa5-Ug8ykHJpD-wiUidZnQaJ3y9MTJZC3GtQOPraSlqZU0Z-BvGLlfOzTdCq2aWrHy1fIrlY06eIld_OiK6QEPlF-59uw8JiMyhVB_oJoMiA/s1600/IMG_5687.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1yjYQmega1HeiNPdqq5I-fw_tiNj-JCgsa5-Ug8ykHJpD-wiUidZnQaJ3y9MTJZC3GtQOPraSlqZU0Z-BvGLlfOzTdCq2aWrHy1fIrlY06eIld_OiK6QEPlF-59uw8JiMyhVB_oJoMiA/s320/IMG_5687.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Lopulta olin saanut puhtaalle lattialle sopivan kokoisia mattoja, joten kalustamaan! Molemmissa yläkerran huoneissa piti käydä, sillä niissä oli vaalean sohvakaluston sinkkusohvat, kummassakin yksi. Niiden siirtäminen on mahdollista, kun ovat keveitä painoltaan ja jalat saa irrotetuksi oviaukkojen ohituksen ajaksi. Sohvapöydän virkaa toimittaa Ullan huoneessa ollut viipurilainen Musta kistu (= kirstu), jonka joskus olen maalannut valkoiseksi. Siinä on hupaisa naftaliinin haju, sillä Elsa säilytti siinä kesäisin villakamppeita, kuten pipoja, huiveja ym.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgj6Sey_H0KtTHbxGNtQ70obhVtgaunkTn60igk7dyQ3aj1KzsJVsLoz7K1f5wFt4EhoodFPFJpzCMNjfel7P05AZkNHVvBOZqbIyJGRPZ1vMEZns-UecblnmmPnyiBg2hGf2hcDhK1Xkg/s1600/IMG_5690.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgj6Sey_H0KtTHbxGNtQ70obhVtgaunkTn60igk7dyQ3aj1KzsJVsLoz7K1f5wFt4EhoodFPFJpzCMNjfel7P05AZkNHVvBOZqbIyJGRPZ1vMEZns-UecblnmmPnyiBg2hGf2hcDhK1Xkg/s320/IMG_5690.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Poikien huoneena ollut makuukamari sai tuolikseen viereisestä huoneesta Tatun mustan nahkaisen tuolin, joka oli hankittu 1970-luvulla. Sinne ei muuta mahdukaan, koska se on pienempi ja parisänky on siellä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEIqytBG7XYxOvq3i12kpWjw9TJi4cTqKn_xINqy9tK4idWf8Bvk9a_OkLK3DSmwtoKHo5vbEDOsF_wCUx6RrL9kWh-YbE6NUajXr1czR4cbqqUrFGIssmPbPShrc4dlIqhIluwg9cSsw/s1600/IMG_5692.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEIqytBG7XYxOvq3i12kpWjw9TJi4cTqKn_xINqy9tK4idWf8Bvk9a_OkLK3DSmwtoKHo5vbEDOsF_wCUx6RrL9kWh-YbE6NUajXr1czR4cbqqUrFGIssmPbPShrc4dlIqhIluwg9cSsw/s320/IMG_5692.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Niinpä Tyttöjen huone eli Kirjasto sai ottaa vastaan aiemmin mainitut asuinkerroksen siirtolaiset eli Elsa-Tatu-tuolit, jotka ovat kooltaan pienemmät kuin siellä ennen olleet nahka- ja sinkkusohva. Vaatenaulakon virkaa toimittava kaluste siirtyi nyt oviseinälle, kun tilaa oli enemmän.<br />
<br />
Ullanhuone jatkaa nyt hieman vähemmillä kaluilla, kun se Musta kistu sieltä muutti halliin. Se toimi aiemmin yöpöytänä sängyn vieressä, sen tilan otti Elsalla ennen tv-aikaa ollut radiopöytä, joka oli ollut nurkkaan ahdettuna ja kirjoja täynnä. Hyvin paljon siellä vieläkin on kalustetta, joten jotakin harkintaa pitänee tehdä. Sitten joskus.<br />
<br />
Lauantaipäivä sujui projektin osalta pyykkäysten merkeissä, sillä liuta verhoja ja päällyksiä ym piti saattaa tuoreempaan kuntoon. Eihän tuossa kerroksessa muuten asuta paitsi satunnaisesti, ja vaikka pölyä on suhteellisen vähän ilmassa, niin jotain kumminkin kertyy.<br />
<br />
Tänä aamuna sain sitten vielä silitetyt tekstiilit paikoilleen suurimpaan osaan kohteista. Raija Sundholmin virkkaamat simpukkamalliset koruliinat menivät nyt hallin sinkkusohvien selkänojia koristamaan, siksi etsiskelin pienet vihreät koristetyynytkin samoille maisemille.THhttp://www.blogger.com/profile/05610824204133011480noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3438065345258954906.post-12075384600890392992019-04-04T09:13:00.000+03:002019-04-04T21:09:45.384+03:00Hankikelien huhtikuuta<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhr1BBYWN9VDAKehuBDGdrhmc3istPyhKEjLnuQCtQL7xjFGodeNerHvKqN5xZCv4xmAYv5J2-UMHD1mtkvMz_Ny85vBz25kHxkYTmYhQGX3HN9PR6Qjpb4ojXcLQrKn0Mp0-fo-RsVGL8/s1600/IMG_5668.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhr1BBYWN9VDAKehuBDGdrhmc3istPyhKEjLnuQCtQL7xjFGodeNerHvKqN5xZCv4xmAYv5J2-UMHD1mtkvMz_Ny85vBz25kHxkYTmYhQGX3HN9PR6Qjpb4ojXcLQrKn0Mp0-fo-RsVGL8/s320/IMG_5668.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Raikas kukko kalenterissa kuvaa oikein hyvin tämän vuoden huhtikuisia sävyjä! Päivä alkaa noin puoli seitsemän, ja ilta muuttuu hämäräksi vasta klo 20:n maissa. Kesän kellonajalle on siirrytty viime viikonvaihteessa</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-SAmkzJmDIRNkNXTSqOtgW6ILyFmRn8-sypxFooA_drJ8uWDsweahzMCRRm-hztxqSzJ4xuGeyMJJFsey8vaQ5nHnh01YKKnaDoqL2oSaO-lnXeKUWq2OP-0e8hIyS1hvM9V4dZ3F9Tc/s1600/IMG_5652.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-SAmkzJmDIRNkNXTSqOtgW6ILyFmRn8-sypxFooA_drJ8uWDsweahzMCRRm-hztxqSzJ4xuGeyMJJFsey8vaQ5nHnh01YKKnaDoqL2oSaO-lnXeKUWq2OP-0e8hIyS1hvM9V4dZ3F9Tc/s320/IMG_5652.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Ollaan jo reippaasti kevätkuun puolella, mutta ainakaan sääennusteiden mukaan ei ole lähiviikkoina tapahtumassa mitään "huhtikuu humahuttaa"- ilmiötä, että lumet häviäisivät. Pikemminkin lumet siirtyvät hankien pinnoista molekyylin kokoisina ilmaan, kun melko vähäpilvisiä ja viileäöisiä aikoja on odotettavissa entisten lukuisten samanlaisten jatkoksi. Tällaistahan se kevät meillä on melko usein, kuukausikaupalla odotellaan, josko joku vihreä kevään airut pilkistäisi esille, mutta ei vaan näy. Vaikka päivät ovat jo parhaimmillaan yli +10C asteen, niin kylmä kahmaisee tienoot yöksi haltuunsa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7xikBHNE26m960YNKtoHzqUgKdKWWKWgwWrlKQ4hKWxBpvoetYY_DIkBLjcrAJvvpJ1nHMKdXZLUuGDdFyHlC4PbyKzYzHOixxIFiSfI5mcYI5qyCQUXiIEamTcFhVrfF7bATgNbKIaA/s1600/IMG_5648.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7xikBHNE26m960YNKtoHzqUgKdKWWKWgwWrlKQ4hKWxBpvoetYY_DIkBLjcrAJvvpJ1nHMKdXZLUuGDdFyHlC4PbyKzYzHOixxIFiSfI5mcYI5qyCQUXiIEamTcFhVrfF7bATgNbKIaA/s320/IMG_5648.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Viikonloppuna hankittiin tyttären pariin pihapolun varren ruukkuun Lohjalla jo kevättä: perunanarsisseja ja valkoisia helmililjoja paikallisesta puutarhasta.</td></tr>
</tbody></table>
Tulin eilen kotiin Lohjalta, kun arveltiin, että tytär jo pärjäilee jotenkuten ilman apujalkoja ja -käsiä. Polvileikkauksesta oli kulunut viisi viikkoa, ja oman auton rattiin pääsy helpottaa kovasti mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. Tella tuli vielä tänne mukaani, sen ulkoilureisut vaativat parempaa kävelykuntoa kuin tyttärellä on tarjolla. Punakylkirastaan ääniä kuunneltiin siellä mustarastaiden ohella alkuviikosta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9MdsNvezaOMHf-1_b4ETMpQjYEcXMXVu6vaj1BGPutkke9I5JxguoS31k28Hu97Rz7fBlKxH1lb62qIJlMtc2Xt-g9shzLzSKw-oO8tsaGLX3nonCm073sCd8AQxySkzFKwCLF-BWaF4/s1600/IMG_5663.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9MdsNvezaOMHf-1_b4ETMpQjYEcXMXVu6vaj1BGPutkke9I5JxguoS31k28Hu97Rz7fBlKxH1lb62qIJlMtc2Xt-g9shzLzSKw-oO8tsaGLX3nonCm073sCd8AQxySkzFKwCLF-BWaF4/s320/IMG_5663.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Onneksi täälläkin tie on jo jäätön, ettei tule pahoja yllätyksiä jalan alla. On tosi riemukasta, kun pääsee taivaltamaan lenkkarissa kuomasaappaan asemasta! Hankea kyllä piisaa, joten en mene kahluutilanteisiin, vaan pysyn sulilla kohdilla. Kävellessä iltapäivällä tuossa tiellä tuntui siltä, että routa on alkanut sulaa, kun maa oli joustavaa.<br />
<br />
Vihdin-Nurmijärven alueella tienvarret olivat jo lumettomia, jossakin pellonkulmalla oli tuotu jo hallaharsokääryleitä asemiin odottamaan varhaisperunan lähiaikoina tapahtuvaa istutusta, kunhan pakkasyöt väistyisivät. Eihän ohut harso paljon yökylmää vähennä, itse asiassa routa sulaa peiton alla hitaammin kuin ilman, ja harsot onkin tarkoitettu esiin tulevien lehtien suojaksi.<br />
<br />
Meidän peltoaukeat ovat vielä lumisia, joskin Radansuun vanhoilla kevättulvan järvillä oli jo näkyvissä vetisiä kohtia, aika runsaan kokoisia olivatkin. Muuttolintuja niissä ei näkynyt yhtään, joten ovat varmaan ainakin yön ajat jääkannessa. Omalla pihalla linnun ruokintapaikalla on pääasiassa muutamia mustarastaita, mutta jokunen räkättirastaskin jo näytti lentelevän. Kuorettomat kaurat kelpaavat myös oravalle, joka aamu- ja iltahämärissä käy reippaalla tahdilla pyyhkäisten ruokintapaikan eväillä.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUF3HoCFHLB01kcGx9h4knmnjltawKtyF08xP47LEWuZz0SHZaM0aFaOp9l1bRVdPQLuhavcMHcQlaIPFWriJTRNRmQnMRbCUI79-eM8AknAv4EHPZ9gJXLNTUT-_H5k6-RWh7NkfWf0I/s1600/IMG_5661.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUF3HoCFHLB01kcGx9h4knmnjltawKtyF08xP47LEWuZz0SHZaM0aFaOp9l1bRVdPQLuhavcMHcQlaIPFWriJTRNRmQnMRbCUI79-eM8AknAv4EHPZ9gJXLNTUT-_H5k6-RWh7NkfWf0I/s320/IMG_5661.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Talon katolla on enää hitusen lunta itäpuolella eli siellä sivulla, mistä kiipeäminen piipulle tapahtuu. Saatoinkin soitella nuohoojalle jo äsken, mutta kuulemma vasta loppukuulle ehtii tänä vuonna, sillä vastuksia on ollut muuallakin kunnan kulmilla. No, hyvä niin, sillä tuo hanki kiipeämiskohdan tyvelle on vielä paksu ja kova, kun en ole sitä kaikkea vielä lapioinut poluksi..<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEja4g9IuNz4PXTEmBE38w6DpJs2Z6vRiuWGNSFaXMM03vvrPqFLtR4Uzc_W1lcbhp7u2RP5cKK8hbn9bNj_k_Se7G2UMfRNsTIy0B6IHkUKF0oBfRGQF5ZcTMNWUOwFe7XafUG0tuiNX7w/s1600/IMG_5664.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEja4g9IuNz4PXTEmBE38w6DpJs2Z6vRiuWGNSFaXMM03vvrPqFLtR4Uzc_W1lcbhp7u2RP5cKK8hbn9bNj_k_Se7G2UMfRNsTIy0B6IHkUKF0oBfRGQF5ZcTMNWUOwFe7XafUG0tuiNX7w/s320/IMG_5664.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Lakaisin eilen viime syksynä valmistuneen pihalaatoituksen tyhjemmäksi lecasorasta, ettei kaikki kantaudu sisään. Kokeilin myös, että ainakin punaiset tekokukat eli joulutähdet lähtevät irti, ehkäpä myös ruskettuneet kanervaruukut. Kumma kyllä, nietosten alla taipuilleet katajaoksat ovat vastoin odotuksia suoristuneet ihan itsekseen! Olin jo elätellyt mielessäni jäähyväisiä niille sahan soidessa. Aiemmin taipuneita on saanut poistaa, kun ne ovat sojottaneet mikä mihinkin hulluun suuntaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGbzE5EXfQhdcI47LGgAcWBQhGHAMRd1miSyzdVvPA4UmarQwqmk0Sr2IaDzPoddiqNGafgMyblb8OmRPV_ODlr6cpGCW4FBjHcNuRe9uoUg6tn_l066EqSqOx5AKfpROwd6jPOsF5PZg/s1600/IMG_5662.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGbzE5EXfQhdcI47LGgAcWBQhGHAMRd1miSyzdVvPA4UmarQwqmk0Sr2IaDzPoddiqNGafgMyblb8OmRPV_ODlr6cpGCW4FBjHcNuRe9uoUg6tn_l066EqSqOx5AKfpROwd6jPOsF5PZg/s320/IMG_5662.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Viimein eilen pystyin jotenkuten sijoittamaan roskisastiankin paikoilleen tallin nurkalle, vaikka jäätähän siinä alla on vielä monta senttiä, ja iltapäivällä se oli tosi kovaa, eipä lapiolla paljonkaan saanut tasatuksi. Se, mikä kuvassa nyt kovasti ilahduttaa, onkin puuttuva allikko tallinoven edustassa!<br />
<br />
Kylvin siihen viime viikolla edellisvuonna tehdyn uran kohtaan Cooperin lumensulatusrakeita, toivoen, että tehoaisi myös routaan, ja niinpä olikin tepsinyt. Piha on nyt siitä kohtaa ihan kuiva. Tähän kohtaan, vaikka on eteläseinää, paistaa aurinko vain aamupäivällä, muun ajan se on puiden varjossa. Lumikellojen kasvupaikka kuvan takaosassa on vielä paksun aurauspakan alla, ei mitään toivoa viikkokausiin niiden näkemisestä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjSVE8EsJvLgP3cTJwEL5OXPYRFz41aZ7dPdgrZ_G2ko0COB_2P4ArOohyHEZlWkhMElyiwf2Zu_NGw3hbaUXm6JRqxfdpGZXlkWvt790gSzNka_A0lAwS3w_0gB55MtMYCrgUmRrKu5Qo/s1600/IMG_5658.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjSVE8EsJvLgP3cTJwEL5OXPYRFz41aZ7dPdgrZ_G2ko0COB_2P4ArOohyHEZlWkhMElyiwf2Zu_NGw3hbaUXm6JRqxfdpGZXlkWvt790gSzNka_A0lAwS3w_0gB55MtMYCrgUmRrKu5Qo/s320/IMG_5658.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Tämän aamuinen näkymä lintujen ruokintapaikalta löytää vain kolme neljä mustarastasta. Niiden määrä on vähemmän kuin viikko sitten, liekö syy ilmoissa vai paikkaa hallinnoivissa naakoissa, jotka ilmaantuvat kymmenpäisenä parvena hieman myöhemmin määrittämään nokkimisluvat muille.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8BMyuRRul1Cln29vzZ3_oa7R_yi4OW911385Fl7uOZynaOQU8j_27LWb27mSU0tLVLMotK-MC3m7sgOTfAvFpAZp7Z5EYz2Anpe5OL3EARFLbLRqvWCJLBZhYJ2Q6v9-loR9dKTy1ujo/s1600/IMG_5665.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8BMyuRRul1Cln29vzZ3_oa7R_yi4OW911385Fl7uOZynaOQU8j_27LWb27mSU0tLVLMotK-MC3m7sgOTfAvFpAZp7Z5EYz2Anpe5OL3EARFLbLRqvWCJLBZhYJ2Q6v9-loR9dKTy1ujo/s320/IMG_5665.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Sisällä kevätkukat ovat aika kuivaa laatua edelleen, ties kuinka monen vuoden takaa olevia silkkikukkia ja uusia villasukan tekeleitä. Sekä porkkana- että veriappelsiinisukkia on tehtynä yksi kappale, toista puolikastaan odottamassa, kukkavaasia täyttävä vaalea pari jo menossa loppuaan kohti, kun sen toistakin sukkaa on tehty yli kantapään.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhK3M93xmZ3Dcdooh4P5TCAEfIQnTuTwCsTfRGBq61mi6JbklVwaCiBecKV2BfnCjS7HK6_DHTn7DEgHOHymguD_hGZQRD7pVQH8ZGCLHwQKtxCLg3pooTwxMSKoceaUR0Rw9mqWGN6jRg/s1600/IMG_5666.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhK3M93xmZ3Dcdooh4P5TCAEfIQnTuTwCsTfRGBq61mi6JbklVwaCiBecKV2BfnCjS7HK6_DHTn7DEgHOHymguD_hGZQRD7pVQH8ZGCLHwQKtxCLg3pooTwxMSKoceaUR0Rw9mqWGN6jRg/s320/IMG_5666.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Viikko sitten tehtiin lähtöä Lohjalle näihin aikoihin, ja juuri sen aamun täyttikin yllättäen pitkään odotettu toiminta, nimittäin viimein oli TaitoKymenlaakson onnistunut tulla noutamaan tarvitsemiaan kangaspuitaan, jotka olivat olleet hätäsijoituksessa meidän yläkerran hallissa. Kunhan päivä tästä lämpiää, mennään siivoilemaan ja uudelleen kalustamaan tuo 2 x 2 m kohta oleilualueeksi, kun makuuhuoneissa on niin vaatimattomat istuskelutilat. Sellainen kohta tässä oli aiemminkin, joten palataan vanhaan ja hyväksi havaittuun. Lattiaa pitäisi ehkä hieman ehostaakin, mutta kylmänä aikana se ei onnistu, vaikka lateksimaaleja käyttäisikin.<br />
<br />
Kangaspuut eivät olleet alunperinkään toivotut, ne olivat samankokoiset kuin omani, ja olin anellut leveämpiä, peittojen kutomiseen sopivia, mutta nuo sieltä sitten putkahtivat. Käytin siis edelleen omiani, kun niillä sai muutaman sentin leveämpää tulosta kuin lainapuilla. Useita vuosia siis odottivat uutta sijoituspaikkaa. Meidän yläkerta ei ollut sopiva puiden tarjoamiseen muillekaan, kun talvisin on liian kylmää kutomiseen, kun siellä ei ole lämmitystä, ja mahdolliset puiden tarvitsijat puolestaan olisivat olleet juuri talvella joutavampia kudonnan oppimiseen.<br />
<br />
Autotalliin sijoitetuista luomapuista sain sen sijaan tehtyä samalla kaupat. Ne ovat nyt omat, joten perikunnalla ei ole huolia niiden palautusten suhteen. Ja nehän ovatkin olleet koko ajan tarpeelliset! Kohta alankin uutta lointa suunnitella, kun tarkenee. Tallikaan ei ole talvityöpaikka, kun ilmanvaihto on oven alla olevan aukon kautta, eikä ole lämmitystä.THhttp://www.blogger.com/profile/05610824204133011480noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3438065345258954906.post-88148076767635132792019-03-25T23:07:00.000+02:002019-03-27T07:04:58.536+02:00Kevättalvella riittää erilaisia aikoja<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgseNQoFby58x8DkBDef4bI_ytCS9ibCOfjL8RYlgK3rZPU25oCg1RFFTaL-j1uPTBaZn-HIhupaJSt7oZbsgnRdHffFf_ddocoN-0aistfV5H37EWIPhs2cF9mpwuObecY_RX5jF34Yxc/s1600/IMG_5635.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgseNQoFby58x8DkBDef4bI_ytCS9ibCOfjL8RYlgK3rZPU25oCg1RFFTaL-j1uPTBaZn-HIhupaJSt7oZbsgnRdHffFf_ddocoN-0aistfV5H37EWIPhs2cF9mpwuObecY_RX5jF34Yxc/s320/IMG_5635.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vielä on huopakatolla vähän lunta jäljellä. Monena vuonna nuohooja on käynyt jo maaliskuun alussa, silloin katto on ollut paljaana. Soittelinkin tuohon aikaan, että ei vielä kannattaisi tulla, kun silloin oli paksu kerros. Siihen nähden ollaan nyt aika mukavassa jamassa, mutta kyllä tuolla vielä koipi lipeää. Tänään taas sovittiin toimenpiteen lykkäämisestä parilla viikolla.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><div style="text-align: left;">
Tänä vuonna ollaan pääsiäisen suhteen melkein viimeisessä junassa, kun sinne on vielä lähes neljä viikkoa. Kesäaika koittaa sekin myöhässä, vasta maaliskuun viimeisenä ehkä viimeistä kertaa kellonajan siirto tähän suuntaan tehdään.<br />
<br />
PS. No tuon kun olin saanut sanotuksi ja julkaistuksi, jo luin uutisista, että EU on päättänyt, että vuonna 2021 siirrytään pysyvään aikaan. Siis ensi vuosi vielä menee tässä harrastuksessa.<br />
<br />
Toki päivä on pidennyt jo selvästi yöpuolikasta pidemmäksi, Helsingin horisontin mukaan ollaan 46 minuuttia valopuolen hyväksi.</div>
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiVha6SKdHebl7NoveShXErdp0Q_5D6XUvTMjTorNhG7qJwN5Z9RYItYmVXjiS125i0fqPiN7ix4kxrFzaaE2D2P9Ml92KyZzh8GEYc1VaQeL1lLoZytU7_T9mkYRcAY2sthfIFIQdBOs/s1600/IMG_5632.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiVha6SKdHebl7NoveShXErdp0Q_5D6XUvTMjTorNhG7qJwN5Z9RYItYmVXjiS125i0fqPiN7ix4kxrFzaaE2D2P9Ml92KyZzh8GEYc1VaQeL1lLoZytU7_T9mkYRcAY2sthfIFIQdBOs/s320/IMG_5632.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Piti raahata kattolumien pelossa roskis tallin etupuolelle, ja ihan oikein olikin. Alas tippuneet lohkareet olivat isoja ja painoltaan enemmän irronneita jäävuoria muistuttavia.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_ZJAi1-Qh1JWjagN_uA9h4IrEdfQOLzgr-AP6tiWogzD-3PZiaYTAvw0V1WdSMqtO6ZjtOgbVnxN6Y1TTMNyco2EXfghu-LfTw9Yg0_3OMepwy-plwaHpQWO7-iuNXpJOPXZ6A0P5bBM/s1600/IMG_5628.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_ZJAi1-Qh1JWjagN_uA9h4IrEdfQOLzgr-AP6tiWogzD-3PZiaYTAvw0V1WdSMqtO6ZjtOgbVnxN6Y1TTMNyco2EXfghu-LfTw9Yg0_3OMepwy-plwaHpQWO7-iuNXpJOPXZ6A0P5bBM/s320/IMG_5628.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
On päästy maaliskuun loppupuolelle. Talvi pitää vielä otettaan, yöpakkaset jatkuvat. Kävin juuri viimeisen iltakierroksen Tellan seurana, taivas tähtikirkkaana ja revontulia enteillen. Meillä niitä ei juuri pääse näkemään, kun katuvalot ja kirkkomaan valaistus tuottavat valoa omien lamppujen lisäksi, mutta pohjoisen taivaalla voi arvailla joistain haamuista, että muut revontulia näkevät.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1U4lYLmX518iVUqXuLLSpeQm1JEa8PCOLw54L1tdc5VppEH7XWgSxVGydYp-Un2blMcyftNLEhHfUKZkhXS-k4mpCsFKvnvmXNSqlttUw8V7008W0A0uNfP2V85Zr9OM2V937HgGDADM/s1600/IMG_5636.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1U4lYLmX518iVUqXuLLSpeQm1JEa8PCOLw54L1tdc5VppEH7XWgSxVGydYp-Un2blMcyftNLEhHfUKZkhXS-k4mpCsFKvnvmXNSqlttUw8V7008W0A0uNfP2V85Zr9OM2V937HgGDADM/s320/IMG_5636.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Parkkipaikkaa on murskeella hiekoitettu muutamia kertoja, joten se on parhaiten sulaa, mutta muualta valuu siihen vesiä seuraavaksi yöksi jäätymään. Ennusteissa on, että pakkasyöt kestävät melkein koko tämän viikon, vasta perjantai antaa parempaa toivoa.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_9eLMfMk53dn21fm7k3XGLp3RbC6bJPHVK0NfeSU_Hkhtg-sJtvakZ5UPE2MnxcpRAXDjF1OxOGnCFFqZ9FIdm1xsXijfiRPMGm097bzC8hJWCVEfxAyyMxwuQSvaCv7SEPBgcD9v-Hk/s1600/IMG_5629.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_9eLMfMk53dn21fm7k3XGLp3RbC6bJPHVK0NfeSU_Hkhtg-sJtvakZ5UPE2MnxcpRAXDjF1OxOGnCFFqZ9FIdm1xsXijfiRPMGm097bzC8hJWCVEfxAyyMxwuQSvaCv7SEPBgcD9v-Hk/s320/IMG_5629.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Aivan seinänvieri ja rappu ovat lumesta vapaat, mutta paksua jääkakkua saa hiekoittaa ja sulatella vielä kauan.</td></tr>
</tbody></table>
Meidän piha on mahtavaa jäätikköä, samoin kuin tiemmekin. Sellaisetkin kohdat, jotka kertaalleen ovat sulaneet pohjaan asti, kuten parkkipaikka, ovat jääkuorien alla, jotka ovat jopa irti alustastaan. Kaikki meidän tontin polut ovat jään peittämiä. Autonpyörät ovat jättäneet uransa ajotielle, mutta ne vetäytyvät jääksi yön aikana.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLDRPW6mBIWQxgKjkVBHmuTVBzCoAZQuLAcCSEC4shIANy3qtKb40blD0a9fKPaKkWJVP_hjRgrGIXtkvzRUlTUtaPB_KtF2bcnFXnuOoY2RK4QGFICiM4_rgm3_2nCSQFZE6YzeI-wzQ/s1600/IMG_5630.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLDRPW6mBIWQxgKjkVBHmuTVBzCoAZQuLAcCSEC4shIANy3qtKb40blD0a9fKPaKkWJVP_hjRgrGIXtkvzRUlTUtaPB_KtF2bcnFXnuOoY2RK4QGFICiM4_rgm3_2nCSQFZE6YzeI-wzQ/s320/IMG_5630.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vielä menee aikaa lumen poistumiseen.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg19Ncp5MErGD1y9cSALblkX71Hj5ae-ow6XJMAOESbp3rUeNcOk9ttvirrW3lUe0bNmmXkl_TGQp_Avg1Idzp1mPrSlKyIownNXCUyN1kE6YA-f9CJCTLNdZ0SJS0yqugEErbwrlyIj3M/s1600/IMG_5637.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg19Ncp5MErGD1y9cSALblkX71Hj5ae-ow6XJMAOESbp3rUeNcOk9ttvirrW3lUe0bNmmXkl_TGQp_Avg1Idzp1mPrSlKyIownNXCUyN1kE6YA-f9CJCTLNdZ0SJS0yqugEErbwrlyIj3M/s320/IMG_5637.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Mongolian vaahteroiden viereen olen lapioinut alkukuussa viimeksi polkua, puun rungoista saa pitää onneksi kiinni, kun tästä menee linnun ruokintapaikalle.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijlwlu3VcsVuzIUOTDAQDEr-kC-9gkcsyNu7k67JqUNTG4xhz34swgnwl510UchEzfQtxYFEGGa288Jc2q-Cn0OuLaZ5D-kKPhaqk0_YUq2kRWLsWJOOsq8JUZJFUbBnQzAgARWevuHkk/s1600/IMG_5640.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijlwlu3VcsVuzIUOTDAQDEr-kC-9gkcsyNu7k67JqUNTG4xhz34swgnwl510UchEzfQtxYFEGGa288Jc2q-Cn0OuLaZ5D-kKPhaqk0_YUq2kRWLsWJOOsq8JUZJFUbBnQzAgARWevuHkk/s320/IMG_5640.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Patiolaattojen kohdalle ei ole lapioitu koko talvena mitään, siinä siis vain sataneita kertymiä. Ensin monta kerrosta lunta, lopuksi viime viikkoina vesi- ja räntäsateita, jotka ovat sitten jäätyneet</td></tr>
</tbody></table>
Kun odottelen lähiaikoina vieraaksi nuohoojaa, aloin tehdä polkua tikapuille, mutta enpä tiedä, tuleeko tehtyä loppuun. Kämmeneen tuli kahden ponnistelutovin jälkeen iso rakko, joka nyt haittaa. Olin saanut tehtyä vain parisen metriä.... Hanki on niin kovaa, että se on ensin parinkymmenen sentin paksuudelta rikottava palasiksi, jotka sitten lapiolla kippautuvat ulommas. Piti hakea autotallista teräväkärkinen kuokka, jolla sitä rikkomista teen, kun rautalapio tuntui käteen liian painavalta.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGitd34b5g53k80LW7rfgY1kKu4L1tzGPvRS0yMFbM0hNsBYqApGr1xNQwm3oJsKsP3wYxvJR5oBuptwmfUg_GeUV-cufCYWCZzwg_-7bbLjTjBKU7lyizwr_ZPqesRiLDlG7kkyeUaaE/s1600/IMG_5638.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGitd34b5g53k80LW7rfgY1kKu4L1tzGPvRS0yMFbM0hNsBYqApGr1xNQwm3oJsKsP3wYxvJR5oBuptwmfUg_GeUV-cufCYWCZzwg_-7bbLjTjBKU7lyizwr_ZPqesRiLDlG7kkyeUaaE/s320/IMG_5638.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Murskekasan päälle pantu pressunhelman pidike on jo näkyvillä. Enää 80 cm:n keko lunta päällä.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNnd5jbivqkheIvidmotv-Qku6M5pRToTMLrOe8UPYKS1DAxTbA1FyM8sda9_lomsD1-VpovKiY9taewa2nfPcxMVWDd9TW5OYyxcLdho-vo_OQg5FtrLONdYA-IzyWOpFa72FgWtfgYk/s1600/IMG_5627.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNnd5jbivqkheIvidmotv-Qku6M5pRToTMLrOe8UPYKS1DAxTbA1FyM8sda9_lomsD1-VpovKiY9taewa2nfPcxMVWDd9TW5OYyxcLdho-vo_OQg5FtrLONdYA-IzyWOpFa72FgWtfgYk/s320/IMG_5627.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Muuttolintuja on alkanut saapua. Yleisin nähtävä on nykyisin mustarastas, joita on pieninä parvina etsimässä jyviä ruokintapaikalla. Pientä livertelyäkin jo vaimeana kuuluu. Toki tiukkana ruokavuorojen jakajana ovat varikset ja naakat. Lisäksi olen nähnyt eilen viherpeipon ja tavallisen peipon tänään. Käytiinkin lisäämässä jyviä, että on mistä nahistella.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJJsNht6itfjurBp0CDRxJInieE5pkyn8HDDycqSDsxPGSbW-tfBqYifNWibD1ranVceVmhxkuY6dJlNI08aKXtf6owpL4v6MfRLHKkkNIe74CtEZ64G8KSZsmdAqGi7TgWSEniuxqFAA/s1600/IMG_5639.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJJsNht6itfjurBp0CDRxJInieE5pkyn8HDDycqSDsxPGSbW-tfBqYifNWibD1ranVceVmhxkuY6dJlNI08aKXtf6owpL4v6MfRLHKkkNIe74CtEZ64G8KSZsmdAqGi7TgWSEniuxqFAA/s320/IMG_5639.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tässä etualan luminietoksessa viettää talvenloppua papulanruusupensas...</td></tr>
</tbody></table>
Puiden tyvet ovat aika paljaina jo, löytyipä Elsa-kuusen alta yksi rusakolta unohtunut talvion versokin. Kaupoissa ei ole vielä narsisseja, eipä niitä raaskisi pihalle kuitenkaan. Olin kotiapuna joitakin päiviä tyttärellä, nyt ollaan vuorostaan täällä molemmat sekä koiruli.<br />
<br />
Kiva laitella erilaisia ruokia, kun on kaveri syömässä. Aamupäivällä toteutettiin pinaattikohokas lounaaksi, iltapalaksi askarreltiin täytettyjä paprikoita. Eilen herkuteltiin naapurin jääkaapista löytyneellä kuhafileellä, joten ihan juhliksihan tässä on päädytty. Eikä se ole ihme, kun tyttären polven korjausta on odotettu jo toistakymmentä vuotta. Nyt on edessä taas toivottavasti mittaamaton aika peruskäppäilyä ulkona eli tervettä liikuntaa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_IAC9GSDkVsUTplsdlX-rRQuXXV1NziQgjIJl7j_xvtjXNDmnikOKezsKvpS6sJbt4v9A8LfPn1Ni9A-ifQx54LOGYqUfq-ujUrVra41SiJN-nbuYKWo7wPix6Ot8_5kG50eS8AMwkVk/s1600/IMG_5623.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_IAC9GSDkVsUTplsdlX-rRQuXXV1NziQgjIJl7j_xvtjXNDmnikOKezsKvpS6sJbt4v9A8LfPn1Ni9A-ifQx54LOGYqUfq-ujUrVra41SiJN-nbuYKWo7wPix6Ot8_5kG50eS8AMwkVk/s320/IMG_5623.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tella hoitajana: paimentaa yläkuvassa toipilaan sukatkin saataville ja lämmittää alakuvassa sohvan valmiiksi istua.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_7_scZNY8zkvOAG5uDPR6W5T94HIzvpt9Nh3m5OWrFipT3yvEqX4HwTYcf7w7yxKD_XMytyjVIoTABxdz5UEvcwtoC1bjn8-dvObMaoPk01BQ8vvN3qTxQcXUF-IItd2-7VczLEUt_I4/s1600/IMG_5622.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_7_scZNY8zkvOAG5uDPR6W5T94HIzvpt9Nh3m5OWrFipT3yvEqX4HwTYcf7w7yxKD_XMytyjVIoTABxdz5UEvcwtoC1bjn8-dvObMaoPk01BQ8vvN3qTxQcXUF-IItd2-7VczLEUt_I4/s320/IMG_5622.JPG" width="320" /></a></div>
<br />THhttp://www.blogger.com/profile/05610824204133011480noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3438065345258954906.post-41163327719251796602019-03-02T09:29:00.000+02:002019-03-02T09:38:04.598+02:00Maaliskuu maata näyttää...<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjG2QQY-6LyyM-F4a2ycYQNRPSVnb7yLfSO_6O_mYDM0l92_ARnNL9jLHlzN3v54cuhgPXjKP20K1JT0q_BG_WcMe0cKdZkTJZsFrTO7AGhJDwSoGajf1SRiv3q2lhR0Po0t2ctmJ7Y9RE/s1600/IMG_5588.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjG2QQY-6LyyM-F4a2ycYQNRPSVnb7yLfSO_6O_mYDM0l92_ARnNL9jLHlzN3v54cuhgPXjKP20K1JT0q_BG_WcMe0cKdZkTJZsFrTO7AGhJDwSoGajf1SRiv3q2lhR0Po0t2ctmJ7Y9RE/s320/IMG_5588.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ystävänpäivän saintpauliat ovat vielä voimissaan, en ole kastellut liikaa! Torstaina hain apteekista uudet aurinkorasvat, koska UV-säteilyn välttely on se perusasia ainakin maaliskuusta alkaen. Päivää valaisee ilahduttava tämän viikon uutinen, että tyttären jalkaleikkaus viimein on toteutunut ja eilen on kotiuduttu omaisten hoiviin. Parhaimmat paranemistoivotukset hänelle!</td></tr>
</tbody></table>
Vuosi on kulunut jo kevättalven puolelle! Postauksen kuvat ovat tältä aamulta. Eilen käännettiin kalenterin maaliskuu-sivu katseltavaksi. Kyllähän tämä iloksi kohta ehkä muuttuu, tuumaillaan.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgtUxIdymIHpf78b2m9u_4dpcHqU5gL-ZFpp53QYRkgfJXTJ-gLJJRZdR_QkQebMFdrCgHCcM_gLTLIfmhhFUJv9IP_h_AB-o0shWhkGg4jwJwGEs6bm0Dk8lcINPsXXnX_HbFklwbm_-E/s1600/IMG_5585.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgtUxIdymIHpf78b2m9u_4dpcHqU5gL-ZFpp53QYRkgfJXTJ-gLJJRZdR_QkQebMFdrCgHCcM_gLTLIfmhhFUJv9IP_h_AB-o0shWhkGg4jwJwGEs6bm0Dk8lcINPsXXnX_HbFklwbm_-E/s320/IMG_5585.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Raija-siskoni joulutervehdys on päässyt sivulle kolme. Vieressä on samaan aikaan talouteen muuttanut Lohjan Raijan puikoilla tehty patalappu Pöllö, ilmankos on ulkonakin kuultu pöllöjen ääniä enemmän kuin aikoihin...</td></tr>
</tbody></table>
Tosin pohjoisnavan ilmamassat lähettävät pakkasterveisiä alkukuun ennusteen mukaan melko tiuhaan. Ennustetaan reipasta lumipyryäkin lähitunteina keski-Suomea myöten, meidän kohdalla näyttäisi olevan vain vähät tulossa. Jotain saatiin viime yönäkin, vajaa sentti valkoista murua tummien jäätiköiden pintaan. Aamulla oli pakkasta -7C, nyt enää -4C ja sateen aikana pitäis olla +1C, kohta nähdään.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjav8lEUDI0aHQFIi5aJ4rLrqMzEttWhUcWgIMFen6x4tlx_fMEdGFpWABJ6XMiEPxEL5FLYhnFvRINfPZbWL8IdVW6zfWxIesWXxWTujsghBlIXZDL8rQAebhgBePS-IwBXDguYtBrt4Q/s1600/IMG_5595.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjav8lEUDI0aHQFIi5aJ4rLrqMzEttWhUcWgIMFen6x4tlx_fMEdGFpWABJ6XMiEPxEL5FLYhnFvRINfPZbWL8IdVW6zfWxIesWXxWTujsghBlIXZDL8rQAebhgBePS-IwBXDguYtBrt4Q/s320/IMG_5595.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Autotallin katto on nyt selvästi vähälumisempi kuin talon katto, kun se on mustaa peltiä. Paksu hanki peittää vielä alimmat mäntyjen ja kuusien oksat vangeiksi alleen. Hiekoitushommia on ollut tehtäväksi.</td></tr>
</tbody></table>
Maaliskuun maan näyttämisestä on saatu jo pikku viitteitä. Kiertelin eilen talojen ympäryspolkuja ja huomasin, että lännen puolen seinustalle oli tullut n. 20 cm leveä sula kaista viimeisten helmikuun viikkojen ja föhn-tuulien voimasta. Etupuolella tietysti laattojen ja lapiointien takia alue on leveämpi. Räystästipusta on kuulunut ääntä jo monen viikon ajan, eilenkin, vaikka ilma oli pakkasella.<br />
<br />
Kanjonikäytävien leveys oli myös aurinkopuolelta kasvanut, sielläkin sammalet jo vihersivät. Sinne voi jalkansa osoittaa, jos keskipolulta ei löytynyt jään seasta sopivaa varmuutta. Puiden alustatkin ovat melko vähälumisia, useiden runkojen kohdissa on vajaan puolen metrin lumeton kuppi. Hangen paksuus on katoilla jo alle 20 cm, mutta puutarhalla on vielä enemmän.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCcc8adB8REewW8jx0FxYUpOXVDw_2tErVCypf8J4ANICmYloKE9EARTHhiq86mDYEsn8O9HmAbqdJ1HQvZ5rh9W3iLbLKa9SkVpUbf2nTAgevtPxx3EbeFdLG8qH05HguCVoOmtSyudw/s1600/IMG_5589.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCcc8adB8REewW8jx0FxYUpOXVDw_2tErVCypf8J4ANICmYloKE9EARTHhiq86mDYEsn8O9HmAbqdJ1HQvZ5rh9W3iLbLKa9SkVpUbf2nTAgevtPxx3EbeFdLG8qH05HguCVoOmtSyudw/s320/IMG_5589.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kaivonkoppikin jo näkyy! Kompostoria ei ole enää pariin viikkoon tarvinnut kaivaa esille, kun se on tumma ja alkaa sulattaa myös kehää ympärilleen.</td></tr>
</tbody></table>
Tikat pärryttävät puhelintolpan päiden suojuspeltejä ja pöllöt huhuilevat aamuyön aikaan, kun ollaan koiran kanssa hankikantolenkeillä omalla tontilla. Maantietä en viitsi lähteä yrittämään, melkein aina on päätyö väistellä autoja, ja nythän ei jalankulkijalle ole piennartilaa vielä yhtään, joten valitaan nämä ikiomat pikkukierrokset talon ympärillä. Ei ole pelkoa vastaantulevista koiristakaan, Tella kun ei tykkää muista, niin saattaisi kiskaista huonolla hetkellä narun pitelijän väärään kohtaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVaMQaqfJOnKckOuHIMCD4npAd5QUCqK_Yk-xH8XK1jC46j8p5L76Dw4RWCeVbjKZNEzeb1bIVibddyLNdIofB_KmiXCr9Yh4qMMdeXU5fwRolJApQw_G4WppiEFfMREM3P5hokF8krj4/s1600/IMG_5590.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVaMQaqfJOnKckOuHIMCD4npAd5QUCqK_Yk-xH8XK1jC46j8p5L76Dw4RWCeVbjKZNEzeb1bIVibddyLNdIofB_KmiXCr9Yh4qMMdeXU5fwRolJApQw_G4WppiEFfMREM3P5hokF8krj4/s320/IMG_5590.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Katselin facebook- päivityksistä, että maaliskuu on tällä vuosikymmenellä yleensä alkanut pakkaskaudella. Viime vuonna tähän aikaan meillä oli pesuhuoneprojekti seisoksissa, kun putkimies ei ehtinyt monien pakkasvauriokorjauksien takia asennuksiin. No, ehtivätpä valut ja laatat hyvin kuivua, kun lattialämmitys oli päällä.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3o2rBQHuFbVI1qSN91hLPltFb5Ov86apHbhtRZluQpy2vNCaspktFyCV1AGh1G-6VyBo4ZT6vEQAsyW4DsFMUMr-mB6m1uuf5WBaLLX8Q0-FN0DQ0vxz6Zkcs6cB_KteYxQdpQ2fgcIU/s1600/IMG_5596.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3o2rBQHuFbVI1qSN91hLPltFb5Ov86apHbhtRZluQpy2vNCaspktFyCV1AGh1G-6VyBo4ZT6vEQAsyW4DsFMUMr-mB6m1uuf5WBaLLX8Q0-FN0DQ0vxz6Zkcs6cB_KteYxQdpQ2fgcIU/s320/IMG_5596.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Hankin kuukausi sitten Gjestedalin Maija-nimistä ohuehkoa kirjavaa lankaa,, josta tuli mieleen, että nytpä teen porkkanasukkia! Toiset ovat nyt meneillään. Kun oli ennestään tummaa punaliilaa Nalle-lankaa, niin tein myös punajuurisukat. Niitä tehdessä on ollut aikaa pohtia ilmastonmuutoksen antamaa käskyä myös elintapamuutoksiin eli siirtyä yhä enemmän kasvisravinnon varaan. Mikäpä on siirtyessä, kun kaapista löytyy porkkana, peruna ja sipuli, perusaines, jonka varaan saa mahtavan uunijuurespaistoksen! Sitähän meillä on tänään taas suunnitteilla...</td></tr>
</tbody></table>
Ihan pitkälle syksyyn kuivumista kyllä hajusta päätellen tapahtui. Jos uusi ovi oli joitain aikoja kokonaan kiinni, niin avattaessa haju oli selvästi erilainen kuin eteisenpuolisessa ilmassa. Ilma oli kuitenkin niin vähän vesihöyryä sisältävä, ettei pesuhuoneen tuuletin alkanut pyöriä, se kun sisältää kosteusanturin ja pyörähtää työntämään ilmaa pihalle heti, kun tietty alhainen raja ylittyy. Nyt, kun olen käynyt suihkussa talvikaudella melkein aina tässä uudessa tilassa, olen voinut huomata, ettei siellä kovin montaa minuuttia vettä juoksuteta, kun jo moottori alkaa poistaa kosteaa ilmaa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEimv3-95XIpMG8IP_LmTUrlVkZC3ZZQ1hb-yM9KWF4yq8BBi-qKC9lhlFVDPlmVeJqUIJDkRudoCZ5Weh8lQKrPgv5ezbUSOCNYUYHVLNspeQkUz6bLz0sB3GYL2t8saXu3lsRKxT-S0a0/s1600/IMG_5593.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEimv3-95XIpMG8IP_LmTUrlVkZC3ZZQ1hb-yM9KWF4yq8BBi-qKC9lhlFVDPlmVeJqUIJDkRudoCZ5Weh8lQKrPgv5ezbUSOCNYUYHVLNspeQkUz6bLz0sB3GYL2t8saXu3lsRKxT-S0a0/s320/IMG_5593.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pensasaita pihatien varressa alkaa vähitellen tulla esiin linkolumien alta. Naapurin isojen kuusten alus on jo lähes vapaa, keinun istuimellekin voisi jo mennä, se on kuiva.</td></tr>
</tbody></table>
Niin siinä on käynyt, että saunan käyttö pesutilana on melkein unohtunut uuden tilan myötä. Pyykkitoiminnotkin vähitellen, koska tämän vuoden puolella en ole yhtäkään koneellista sinne pohjakerrokseen kuskannut. Uusi edullinen pikku Rosenlew (Puolassa tehty, päältä täytettävä) pesee nyt ainakin niin kauan, kun pyykkejä ei viedä ulos narukuivamaan. Täällä asuinkerroksessa kuivatusta hoitaa lämpöpumpun toiminta, se on aina ohi yhdessä yössä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsnxuSOSNYcfIyXn3xUIHZeWFTHk2IzOPUc1sSCqd5rdEZpLAfEtd7qK10clzrtiYaRLh7m8SCjbq6HUV3wAS-LAKycuyWcr4GxQGNjrlUE7x-ceBX_1ipCA0NmPwNw8Rnpr16UXO4E0E/s1600/IMG_5594.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsnxuSOSNYcfIyXn3xUIHZeWFTHk2IzOPUc1sSCqd5rdEZpLAfEtd7qK10clzrtiYaRLh7m8SCjbq6HUV3wAS-LAKycuyWcr4GxQGNjrlUE7x-ceBX_1ipCA0NmPwNw8Rnpr16UXO4E0E/s320/IMG_5594.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Hevoskastanjan takaa maantien länsipuolelta istutusmännikön punaisia kylkiä aamuvalossa kuvanoton aikaan klo 8.30.</td></tr>
</tbody></table>
Olisi luullut, että oksista tehdyt kalikat jo olisivat jääneet muistojen osastoon polttopuina, mutta vielä niitä on pari laatikollista pohjakerroksessa auttamassa uunien sytyttämisessä. Aloin helmikuun puolivälin tienoilla jo panna lämmityspesiin koivuhalkoakin. Se varasto, jonka tein pohjakerroksen liiteriosastoon, riittää kyllä kevääseen, koska läheskään joka viikko ei ole tarvinnut edes kahta lämmityskertaa.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhEtTog-DllAQ1fCB9pNdds7nYiP5X7d56nkq1r6tSiYW_mqWCB_NLXKcWjPyH-62CObzKJ5VTxJYRb33tvc2Jg-GHeoO9IRwUktqGIN1fov2zmQDJuvOqTHXvishUf9B-9ub8OR35pMoU/s1600/IMG_5597.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhEtTog-DllAQ1fCB9pNdds7nYiP5X7d56nkq1r6tSiYW_mqWCB_NLXKcWjPyH-62CObzKJ5VTxJYRb33tvc2Jg-GHeoO9IRwUktqGIN1fov2zmQDJuvOqTHXvishUf9B-9ub8OR35pMoU/s320/IMG_5597.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Nämä sukat on tehty teemalla helmikuun lumi. Sinertävissä kohdin on vuorokerroksina harmaata ja sinikirjavaa Nalle Pelto-lankaa, joka punaisessa osassa on korvattuna punakirjavalla NallePelto-langalla.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghbgldQUAwAIhhVhirvFX7buE02uAWKCSH6cZ58G-CVHCorsf5XvRVJxYYBO-KJO8UCngdNPXYDQXWhcvlBHycfi4-fi4VT6BUYoBQBWQn2gicw-kFpNzwm3kHLwpfbsMj7hpxRIO9qso/s1600/IMG_5598.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghbgldQUAwAIhhVhirvFX7buE02uAWKCSH6cZ58G-CVHCorsf5XvRVJxYYBO-KJO8UCngdNPXYDQXWhcvlBHycfi4-fi4VT6BUYoBQBWQn2gicw-kFpNzwm3kHLwpfbsMj7hpxRIO9qso/s320/IMG_5598.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Näissä sukissa on mielessä ollut maaliskuun aika. Langat ovat Nallea, tuo punakirjava Nalle Pelto toisena ja raitaiset osat tulevat Nalle Puna-apilalangasta.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Tella on nyt viettänyt aikaa kanssani koko alkavan vuoden. Hyvin on opittu toimimaan yhdessä! Koira tietää aikatauluni ja puuhani, minä taas hänen ruoka-aikansa... Päivät kuluvat toisiamme tarkkaillen ja arvellen. Tella valitsee eteisen lattian makuupaikakseen mieluusti, koska siihen saa mukavasti ilmalämpöpumpun tuulahdukset.<br />
<br />
Monta kertaa päivässä sonnustaudutaan pihakierroksille tarkistamaan jäniksen kulkureitit ja lumen kantokyky. Yritän pitää koiran poissa ruusupensaista, kun en ole yhtään varma, onnistuisinko piikin kiskonnassa. Siksi valitsen kuitenkin valjaat, vaikka koira omalla tontilla aika hyvin kulkeekin juuri perässäni.<br />
<br />
Lisäksi hän viestii minulle, koska on aika sängyn aamu- ja iltapetaukselle menemällä eteiseen ja luomalla silmäyksen minuun, että huomaan. Tulee ihan mieleen se laulu Suhmuran Santrasta, joka silimäyksen perräänsä loi... Se tarkoittaa aamulla, että nousepas nyt ja laita päiväpeitot paikoilleen, että pääsen lintuja katselemaan sängyltä, tai illalla, että avaa vuode, kohta alkaa yöaika.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEggp_LyTfBHYK4gFiN3Ht8O_IedXV6WaAw4b_C_syedusKeWZf-0K4SyziUMyVsC2nlJ22mE8J9iiuMlbyncXQ_LayCns05CnWzmKETGUPwsA1bYw73-H-banCMvRe8DQT7KNVfMduJm6k/s1600/IMG_5599.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEggp_LyTfBHYK4gFiN3Ht8O_IedXV6WaAw4b_C_syedusKeWZf-0K4SyziUMyVsC2nlJ22mE8J9iiuMlbyncXQ_LayCns05CnWzmKETGUPwsA1bYw73-H-banCMvRe8DQT7KNVfMduJm6k/s320/IMG_5599.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Saatiin eilen naapurista laskiaispullia, mutta pakkohan tuliaista oli hieman vajuttaa, kun päiväkahvin aika oli juuri käsillä... Olipa maittavaa! Huomenna olis ohjelmana klo 12 kyläyhdistyksen päivätapahtuma: kohteena on Radansuun uimarannan lähelle talven alkaessa tehty Areena eli luistinrata, jossa on tarkoitus sekä pelata joitain haasteita ja maistella ulkoilmassa kahveja, makkaroita ym. Silloin on pakkaspäivä, lämpimimmillään -5C, mutta tuuli on vähenemässä miedoksi huomiselle tapahtumalle.</td></tr>
</tbody></table>
THhttp://www.blogger.com/profile/05610824204133011480noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3438065345258954906.post-75106940030339581212019-02-06T14:11:00.001+02:002019-02-06T14:11:44.758+02:00Runeberginpäivänä valkoiset kuorrutukset<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKl8zzz758bSNpFTTMGC5gn934Bi-C9hZA56aVAzCM9UVmhLG4P-dlUtCyqSziQOiqwTUyAnOVclYykbvsvT8OIelO5jIoFGEWi0uqpxXfug3W-aRXUhyphenhyphenEaqhLsAh42NFNN770R0fr4Ns/s1600/IMG_5517.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKl8zzz758bSNpFTTMGC5gn934Bi-C9hZA56aVAzCM9UVmhLG4P-dlUtCyqSziQOiqwTUyAnOVclYykbvsvT8OIelO5jIoFGEWi0uqpxXfug3W-aRXUhyphenhyphenEaqhLsAh42NFNN770R0fr4Ns/s320/IMG_5517.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Huoltotien varren tuijaryhmä osoittaa polun paikkaa. Kuva on otettu tänään keskipäivällä. Rusakkokin hyppii tehtyjä polkuja, jos niitä löytää. Eniten sillä on nyt ollut asiaa syksyllä kaadetun koivun kohdalle, jossa riittää oksankärkiä purtavaksi. Ja välipalaksi viereiseltä lintulaudalta jyviä.</td></tr>
</tbody></table>
Tälläkään kertaa ei leivonnaisia, vaan sitä talven tavallista. Saatiin nimittäin yli vuorokauden kestänyt tarjoilu, joka päättyi tänään aamupäivällä hieman ennen yhtätoista. 15 cm paksusti tuli taas, ollaan jo yli 70 cm syvissä hangissa, Utin mittarissa nimittäin on tänään lukema 72 cm.<br />
<br />
Auringon tultua näkyville lämpötila alkoi nopeasti laskea, kello 14:n maissa ollaan jo -8C asteessa. Taidetaan saada tälle paikalle ainakin lumen paksuusennätyksiä, joten siksi kannattaa nyt tehdä lisäpostaus. Onhan lähimuistissa myös vähälumisia vuosia.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhI7IEiNZIDOek8TcbmgglSQL9PU6AFI5RAlOTX2L4L2uykcNIT6-hnfgbSrXeW0UGDcMlr-F-sHDA2HqGnw_8ONJks5JPLltl02_RoY4XhX88oXLQI6WsLIujfK6qJYTrwNmOjw7vOImE/s1600/IMG_5499.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhI7IEiNZIDOek8TcbmgglSQL9PU6AFI5RAlOTX2L4L2uykcNIT6-hnfgbSrXeW0UGDcMlr-F-sHDA2HqGnw_8ONJks5JPLltl02_RoY4XhX88oXLQI6WsLIujfK6qJYTrwNmOjw7vOImE/s320/IMG_5499.JPG" width="320" /></a></div>
Koko päivän satoi eilen melko kohtuullista vauhtia, mutta iltaa kohti hiutaleet suurenivat ja anti sakeni. Kävin eilen iltapäivällä asioimassa Kausalassa, ja sain auton siivotuksi ihan puhtaaksi, kun lämpötila oli suojan puolella monia tunteja. Tämä kuva on tältä aamulta noin yhdeksältä.<br />
<br />
Tein eilen kolme kertaa rappujen lakaisun, kun kerrytti lunta ovien eteen, ja tälle päivälle ehdin vielä kahdet siivoukset, kun oli tarpeen. Lunta on nyt tallautuneena niin paljon, että se viimeinenkin askelma alkaa olla vain muisto.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhb4kmAZGYWHZ8LGz8idlFL-cu8EOIjHtwLTkBbH9pDNWG2aYJBcat8pzM_YefFpHioLi9YkujVGpdjakLJ9u0dH1U7Nb4WknLdbpqo4CjT2nPblq1xFQ-mvKVKTJcOa-evL9JhdxzXA9c/s1600/IMG_5498.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhb4kmAZGYWHZ8LGz8idlFL-cu8EOIjHtwLTkBbH9pDNWG2aYJBcat8pzM_YefFpHioLi9YkujVGpdjakLJ9u0dH1U7Nb4WknLdbpqo4CjT2nPblq1xFQ-mvKVKTJcOa-evL9JhdxzXA9c/s320/IMG_5498.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZdoeN_IaP9dlAftHgopW1mXF74inCP_jsExWNANnywQS17zN2Xu441hibvcpU7LATpUQwoYh4Rqw3SKaLanrGfQuO626G0mv64gkFRLlHgR0W5VixftfOM6E5ScmtGe8KkWDzcsjGZGQ/s1600/IMG_5500.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZdoeN_IaP9dlAftHgopW1mXF74inCP_jsExWNANnywQS17zN2Xu441hibvcpU7LATpUQwoYh4Rqw3SKaLanrGfQuO626G0mv64gkFRLlHgR0W5VixftfOM6E5ScmtGe8KkWDzcsjGZGQ/s320/IMG_5500.JPG" width="320" /></a></div>
Teemu kävi aamusta valoisan ajan alkajaisiksi suuret lumityöt. Sataneen vuorokausisaaliin lisäksi oli nimittäin entistäkin reilut viitisen senttiä, kun edellinen auraus oli ollut sunnuntain illansuussa.. Autotallin katolla lumilippa jo alkaa kehittyä rännikourun varaan.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidQfGrMqVd2q9-3eorejMueZWHMvXMpiRy5KFXyOS9PkD2M3JGIe_OWzHfHX89UmM4xkIwJPrc7zxj9Pk3JWjhClnn86QfG-P4yELI6-fdmPjcj_2pn9fA4DvJ6oJdQTa0egrTluk3f9g/s1600/IMG_5503.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidQfGrMqVd2q9-3eorejMueZWHMvXMpiRy5KFXyOS9PkD2M3JGIe_OWzHfHX89UmM4xkIwJPrc7zxj9Pk3JWjhClnn86QfG-P4yELI6-fdmPjcj_2pn9fA4DvJ6oJdQTa0egrTluk3f9g/s320/IMG_5503.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lintulaudan polku tuli ensin tehtyä sateen loputtua. Tella odotteli tallissa, ettei varpaat jäädy.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgpyBXXeRDvbpzOH_rG-qfClFwKP2mevlXk1_aJvNoSC3mFdhSQWl9XziqJu7hZWaIZ1QBvtJWRjGtad_ipAd8hzTwT1JdX5WqXkJEBqaCXEJCi58gTdBOYsKfMbKFuPKyN0bGW5fJY9BU/s1600/IMG_5504.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgpyBXXeRDvbpzOH_rG-qfClFwKP2mevlXk1_aJvNoSC3mFdhSQWl9XziqJu7hZWaIZ1QBvtJWRjGtad_ipAd8hzTwT1JdX5WqXkJEBqaCXEJCi58gTdBOYsKfMbKFuPKyN0bGW5fJY9BU/s320/IMG_5504.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Toiselta suunnalta saman polun alkupää. Tiedossa on kohta katolta lumiköntti niskaan... Autotallin katolla on enemmän lunta kuin muissa rakennuksissa, kun siinä puhdistetaan isoja alueita parkkipaikaksi, niin pöllyävä lumi kertyy myös katon lisäksi.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJRHHdMgqYw7jmk4B7L2aJBPVD0OU1NtjMpwARPc5FpRqgsa9dANvfP1kFwQfabT7tDb9YB2SjvjqcqHmkf-9qRGCp-Wbh8nAM9Lmmgr5WZmk_Wvb7VGqRK4Isj6agie5bdDBq2B7bubY/s1600/IMG_5505.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJRHHdMgqYw7jmk4B7L2aJBPVD0OU1NtjMpwARPc5FpRqgsa9dANvfP1kFwQfabT7tDb9YB2SjvjqcqHmkf-9qRGCp-Wbh8nAM9Lmmgr5WZmk_Wvb7VGqRK4Isj6agie5bdDBq2B7bubY/s320/IMG_5505.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ylämäen pikku lenkki päättyy tähän vaahteroiden alle. Elsa-kuusen oksia oikealla.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhEAZZcY0FdjaThhIs3oPl8IlOsqSmNcuGhuDvIOh4BuWGKMOf8wctCWv7livGeSsSozMNBE1hzk6rGXjLX19m0EQNwLg6kE5Rfk-NtVCiqGkUFwGLL26L3MQC_b9-sPvFfKW4smfDKCy4/s1600/IMG_5506.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhEAZZcY0FdjaThhIs3oPl8IlOsqSmNcuGhuDvIOh4BuWGKMOf8wctCWv7livGeSsSozMNBE1hzk6rGXjLX19m0EQNwLg6kE5Rfk-NtVCiqGkUFwGLL26L3MQC_b9-sPvFfKW4smfDKCy4/s320/IMG_5506.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Roskiksen nurkalla on myös mahdollisuus saada lumia niskaan...</td></tr>
</tbody></table>
Tänään puhdistan käytäviä vain etupihasta ja rinnepolulta, nyt ei ole niin painavaa lapioida kuin eilen, kun tein sunnuntain jäljeltä ummessa ollutta alatien polkua.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHxuw3hwnqcvTW_nNX8fgu5nBzdkm3w1vrX8ACFtAq7Y1z841lvy7Vz4i3c76vCYoWWdmEqbu4bRNfaUN-cOaDeARKymjd7z9SAHWRvwiVMJJVtfgxZRTK33mNVfCpXsVlyjDy4DOP1LU/s1600/IMG_5509.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHxuw3hwnqcvTW_nNX8fgu5nBzdkm3w1vrX8ACFtAq7Y1z841lvy7Vz4i3c76vCYoWWdmEqbu4bRNfaUN-cOaDeARKymjd7z9SAHWRvwiVMJJVtfgxZRTK33mNVfCpXsVlyjDy4DOP1LU/s320/IMG_5509.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Aidan takaa pilkottaa naapurin ulkorakennusryhmästä vain yläosia, vaikuttaa ihan sveitsiläismaisemalta...</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhsqKfr7PCzipIotTUOj45b_jSsK1UN8c7RyRC46PzEMB1DdSC7jm4qocT8Aek0lFVw5zG2D0x-Ezpn-ViMtB3JHe9On3K8_iKXDwux63E8-juEBnCC_TRcgQNKQ5vzXq5V3rqrOd4FTJ0/s1600/IMG_5515.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhsqKfr7PCzipIotTUOj45b_jSsK1UN8c7RyRC46PzEMB1DdSC7jm4qocT8Aek0lFVw5zG2D0x-Ezpn-ViMtB3JHe9On3K8_iKXDwux63E8-juEBnCC_TRcgQNKQ5vzXq5V3rqrOd4FTJ0/s320/IMG_5515.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Komeaa kanjonia on vastassa heti kohta maantieltä tullessa, punaiselta aurausviitalta alkaa naapurin ruusupenkki...<br />
<br />
Iltapäivän puhdetyötä on alakerran lämmitystä, sitä ei olekaan nyt puuhattu moneen päivään, viime perjantaina viimeksi, kun on ollut aika leutoja ilmoja sateiden takia.<br />
Huomenna tiedossa on lähellä nollaa olevia aikoja, suojakeliäkin, se kestänee yli viikonlopun. Ja tietysti tulee myös kuorrutuslisäystä, kun pilvimassat valtaavat seudut.THhttp://www.blogger.com/profile/05610824204133011480noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3438065345258954906.post-15450963442036389092019-02-04T15:13:00.003+02:002019-02-04T18:50:36.331+02:00Helmikuun alkua, umpitalvea<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1KvKwPYHvnSoxUxeZwwPKIuxdJaHN1e5gCxQ_VEx3kLDFeD9I4Ngh3xvpvanjnX-93dLPxh9B2t3Cd5DJO4F2VDExZ_BQW0cVa_1l8y_BePaXG0B4oQlc6SykiXXDWMEFF8bSEdsV7m0/s1600/IMG_5489.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1KvKwPYHvnSoxUxeZwwPKIuxdJaHN1e5gCxQ_VEx3kLDFeD9I4Ngh3xvpvanjnX-93dLPxh9B2t3Cd5DJO4F2VDExZ_BQW0cVa_1l8y_BePaXG0B4oQlc6SykiXXDWMEFF8bSEdsV7m0/s320/IMG_5489.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Alkajaisiksi etupihan nietokset, jotka ovat kohonneet jo yli 1,5m puun varassa. Nyt on ihan pakko heitellä lumia myös seinän viereen, kun ylöspäin ei kohta pysty.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilhSzzg6MOmUyeh39aX4VtOY7uP2tkawgLKpUlBhAh0Mn1OraNNAHTzJvyODVGTEBxkjIDq94dizPLZTVyCpe_7kgNreXa_UKLMJ-eiZn6km3ds8bsBv1XGlVr8PEWdA4Uarhkga9Q6zA/s1600/IMG_5487.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilhSzzg6MOmUyeh39aX4VtOY7uP2tkawgLKpUlBhAh0Mn1OraNNAHTzJvyODVGTEBxkjIDq94dizPLZTVyCpe_7kgNreXa_UKLMJ-eiZn6km3ds8bsBv1XGlVr8PEWdA4Uarhkga9Q6zA/s320/IMG_5487.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Monena vuonna on ollut niin vähän lunta, että tämän seinustan on voinut pitää lähes puhtaana, mutta nyt ei ole haavettakaan enää sellaisesta...</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Ollaan saatu nauttia tosi valkoisista ja tosi isoista lumimassoista jo viikkoja. Ei olisi heti uskonut, että sellaista hellekesää seuraa näinkin hulppea kunnon talvi. Mutta toisaalta jos ilma on lämmintä, niin siihen mahtuu enemmän vesimolekyylejä kuin viileämpään, joten nyt on mistä ottaa.<br />
<br />
Uusia kerroksia saadaan vähintään yksi viikossa, mutta näyttää tahti tihenevän, kun en ehdi entisiäkään noilta muutamilta poluilta pois heittelemään, kun jo uutta rapisee. Viimeinen satsi saatiin eilen, mutta se sade jatkui vielä tällekin aamulle hieman, ja taidettiin saada kertatulokseksi talven ennätykset. Uusi lisäys on tiedossa huomiseksi...<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjk1PABQ1RE8IHilS_lTqEYI56ThFe1uJzX_VxUk4lf41ZdC_OdR2e7pAG0lIcC_iKvmECQTVPDBhToTXjOy9pfMBhPs0VNq3uNJxiLpgBcz_af82f1z_vqtQyyMjnRfDOdpdtuGBQcjuc/s1600/IMG_5486.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjk1PABQ1RE8IHilS_lTqEYI56ThFe1uJzX_VxUk4lf41ZdC_OdR2e7pAG0lIcC_iKvmECQTVPDBhToTXjOy9pfMBhPs0VNq3uNJxiLpgBcz_af82f1z_vqtQyyMjnRfDOdpdtuGBQcjuc/s320/IMG_5486.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Seison etupihan laatoilla, ja talon nurkka jää juuri vasemmalle.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9j7eTkc4JSDOwlpazblb0yEgTXEs34vxaxLxBKL3USvFRbM9CnK_eXxh7QE1IhcMPm54OxOJGfTS19eZ4Tnac8W-_WyFrxP3ka9WHpZl95Bzgk75PPOBq9S7X8Eox_1W1lrzDhxeDAzI/s1600/IMG_5492.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9j7eTkc4JSDOwlpazblb0yEgTXEs34vxaxLxBKL3USvFRbM9CnK_eXxh7QE1IhcMPm54OxOJGfTS19eZ4Tnac8W-_WyFrxP3ka9WHpZl95Bzgk75PPOBq9S7X8Eox_1W1lrzDhxeDAzI/s320/IMG_5492.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sen verran on ollut tuulenpoikasta, että tuijista on jo tullut hieman paakkuja alas. Mutta kattolumet tarvitsevat suojakeliä pidemmän aikaa. Eilisen aikana lämpötila nousi nollaan ja vähän yli, mutta pikku pakkanen on taas palannut. Viimeisen vuorokauden aikana on tullut jonkinverran myös alijäähtynyttä vettä, koska lumen pintaan oli syntynyt vajaan sentin paksuinen kova lumikuori.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgeKbjZZb6-gFVBmbhLotKY0gVfZCasWrH9d2b6DiNVyXBSU-yVI2tAieW2lqUQa3FKm4POtedsqFjNjkyfSmmqnL92iZmMHeKixXj0c8mT-WjEDqfG03oiHweFS8wYoZXAfRig8CHMX9o/s1600/IMG_5490.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgeKbjZZb6-gFVBmbhLotKY0gVfZCasWrH9d2b6DiNVyXBSU-yVI2tAieW2lqUQa3FKm4POtedsqFjNjkyfSmmqnL92iZmMHeKixXj0c8mT-WjEDqfG03oiHweFS8wYoZXAfRig8CHMX9o/s320/IMG_5490.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ajotien piennar on saanut myös yli metriset seinät. Pensasaidan latvoja ei juuri näy!</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Taloa kiertävät polut ovat muuttuneet kanjoneiksi, seinät melkein metrissä. Kun sateet ovat olleet aika antoisia tullessaan, on pitänyt mennä lumitöihin keskimäärin 3 kertaa, ennenkuin urakka on käyty läpi. Luulenpa, että tällä kertaa pitää ottaa useampia yrityksiä. Yläpihaan tarvittiin nyt kaksi kertaa, kun ennen olen selvinnyt yhdellä. Tänään tein rinnepolun, enkä yhtään enempää olisi jaksanut, kun lumi oli jonkinverran painavampaa kuin aiemmilla kerroilla.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWHj_sTvpVZ4Zvz_grhXY13okrOK3bpwhFLVRC2fJOg4QfTUFOoiJYCkPaMEisDh08BIc-vrLQkadjU4C1L4799cu-mDMUvIY3TuthZuzdpigS5ryvxCLbpW8IFfxuv8i7yYpyMglem7Q/s1600/IMG_5491.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWHj_sTvpVZ4Zvz_grhXY13okrOK3bpwhFLVRC2fJOg4QfTUFOoiJYCkPaMEisDh08BIc-vrLQkadjU4C1L4799cu-mDMUvIY3TuthZuzdpigS5ryvxCLbpW8IFfxuv8i7yYpyMglem7Q/s320/IMG_5491.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Parvekkeen kaiteen laudoille keräytyy määränsä lunta, mutta pian ne tipahtelevat köntteinä rapuille.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidxbGXmxKVGCp3DIq59tOVt8ZoLxJvJoYC3vnZI5bqvkGbyShUQr0kYVU6cWg_Cur4dcXNfEdJaIa6NKMouwr5lbEjWOXmQ7pgzd2Qg69mzCB5t6fSlgeGV31KXuCwpeHA64b8x3hlq14/s1600/IMG_5484.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidxbGXmxKVGCp3DIq59tOVt8ZoLxJvJoYC3vnZI5bqvkGbyShUQr0kYVU6cWg_Cur4dcXNfEdJaIa6NKMouwr5lbEjWOXmQ7pgzd2Qg69mzCB5t6fSlgeGV31KXuCwpeHA64b8x3hlq14/s320/IMG_5484.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sisällä on lämmintä! Eteiseen puhaltaa ilmalämpöpumppu, eteisessä on myös patteri. Viime kevättalven uutuus on eteisen lattialle viritetty kokolattiamaton tapaan solumuovipohjainen noin sentin paksuinen matto, joka on suunniteltu lasitetuille parvekkeille lämpimän tunteen luojaksi, mutta hyvin pelaa eteisessäkin, kun siitä puuttuu nykyaikainen eristekerros lattian alta. Tella on mielipaikassaan. Kävelyväylillä on likaatumisen suojaksi tavallisia mattoja.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4R9XoJrV-8kqB2FULiEhyphenhyphenr559AvGrM8BC9qWEbU4RRbGX62hwmXs0JLLLBs648OJ_UDDsgZr16NEu8us1t8k61oHyICAiDKm4KF2mNu8gTQM8stkTBTsEcS2Jk0lDTDWX7GLU57iqCmo/s1600/IMG_5493.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4R9XoJrV-8kqB2FULiEhyphenhyphenr559AvGrM8BC9qWEbU4RRbGX62hwmXs0JLLLBs648OJ_UDDsgZr16NEu8us1t8k61oHyICAiDKm4KF2mNu8gTQM8stkTBTsEcS2Jk0lDTDWX7GLU57iqCmo/s320/IMG_5493.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Iltapäivän iloksi paksu pilvikerros on antanut tilaa siniselle taivaalle. Tuvassa Tellan mielipaikka on sohvankulmassa. Varsinkin, jos minulla on paikka toisessa kulmassa, johon lupauksen antaa se, että sukankudin ja ainekset on asemoitu siihen lähistölle.</td></tr>
</tbody></table>
Lopuksi muutama kuva tuvan ikkunoista, kun aurinko pilkahti esille. Sinistä taivasta ei kyllä juuri näy, mutta hyvä, kun on edes aukkoja, lähinnä etelän suunnalla.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQ2UF8kX_VNt-tchWkfdu-16K9iqflcbgf8CSG4kyl3QWDjLk3KtKynQ7-69JQfL1gWlso8J_2XyxvPxDfJKGWHfxQgBgHBAsYdZ5ABewgWrfATKaTy56I29mQvgDJStvq6IZitO8W_ic/s1600/IMG_5496.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQ2UF8kX_VNt-tchWkfdu-16K9iqflcbgf8CSG4kyl3QWDjLk3KtKynQ7-69JQfL1gWlso8J_2XyxvPxDfJKGWHfxQgBgHBAsYdZ5ABewgWrfATKaTy56I29mQvgDJStvq6IZitO8W_ic/s320/IMG_5496.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: left;"><br /></td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_bjzvmCOd8BBnn_a2MQA2GAmlUxlW_l2Uyxrt3K25pAnrd1O2J1Z9lKWenqQukA0DSPvwvV1FFRh6_NTpMF5SXU6MrX8Zey1Gb1uLpw4Utb2MjPtOtDDFu0NAYnReeYCNPY1cScFcO44/s1600/IMG_5495.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_bjzvmCOd8BBnn_a2MQA2GAmlUxlW_l2Uyxrt3K25pAnrd1O2J1Z9lKWenqQukA0DSPvwvV1FFRh6_NTpMF5SXU6MrX8Zey1Gb1uLpw4Utb2MjPtOtDDFu0NAYnReeYCNPY1cScFcO44/s320/IMG_5495.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuvan valkoisessa massassa on tumma piste, ainoa mitä alakaivon kopista on näkösällä. Osin se on hautautunut lumeen ja loppu on kuoreutunut ylhäältä päin. Tuota polkua kompostorille en ole vielä lapioinut, mutta tuoreet rusakonjäljet kyllä löytyy, että tietää tien paikan.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiH4Dy1P2NAT57x0_aA3jiZlb20mvTSfblho-IHam0sbMXPrZFqDcavCQct3kmNIgogDQiH2dHbHPQyUChAFLC8q7xtKYhhB4w504TGz-H1B7iBFyn7MQjxDAZFyN34k6svfhLM70tgLf8/s1600/IMG_5494.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiH4Dy1P2NAT57x0_aA3jiZlb20mvTSfblho-IHam0sbMXPrZFqDcavCQct3kmNIgogDQiH2dHbHPQyUChAFLC8q7xtKYhhB4w504TGz-H1B7iBFyn7MQjxDAZFyN34k6svfhLM70tgLf8/s320/IMG_5494.JPG" width="320" /></a></div>
Alatien polku tulee lapioitua yleensä viimeksi, kun se on vain käppäilyjä varten talvisin. En ole varma, tuleeko tänään tehtyä vielä.<br />
<br />THhttp://www.blogger.com/profile/05610824204133011480noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3438065345258954906.post-27770495189219703062019-01-23T10:57:00.001+02:002019-03-25T08:43:10.668+02:00Talviaikaa ja muisteluita, mitäs muuta tammikuussa?<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5gpVMjStCPfeRaGmchwzRaCDacTe5T-yv0Et6H1nnx7LSTWwUtnBVFJIlw-xL23n40xet1kl5Vr0AnH9htatoGHxthTvEDqrsxbjaZnKrt6nFvie7QYbpjFZjveWW4ACLisVDaYh5eCA/s1600/IMG_5470.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5gpVMjStCPfeRaGmchwzRaCDacTe5T-yv0Et6H1nnx7LSTWwUtnBVFJIlw-xL23n40xet1kl5Vr0AnH9htatoGHxthTvEDqrsxbjaZnKrt6nFvie7QYbpjFZjveWW4ACLisVDaYh5eCA/s320/IMG_5470.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tämän aamun kuva klo 10 20. Kaikki muutkin postaukset kuvat on otettu tänään.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Vuoden kylmin kuukausi meneillään, rapiat viikon päivät enää jäljellä. Arktinen polaaripyörre hajosi, jonka seurauksena meille on tullut toistuvasti Grönlannin päällä jäähtynyttä ilmaa. Matalapaineet kyllä yrittävät parhaansa lämpimien tuomiseksi, mutta tuloksena on ollut vain pakkaslumen sateita, joista lumipeite on kovasti paksuuntunut, nyt jo lähellä 60 cm meilläkin. Lumi on kuohkeata ja hyvä kylmäneriste, joten routa ei syvene. Paitsi tietysti kolatuilta kohdilta, poluilla, joiden reunat ovat kohonneet kanjoneita muistuttaviksi törmiksi.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHBhEOBpYO9EWktmrjuXlmwnX3Xmie7pNaBJTdcv8-j81WuZS0XzKA4bQO0j6nSQoSyzPpEO6s1lYIOTYmmX73leGCCw-6_9id-XcWIaDwxi_4R9yol5-xXozaSITx6_SkoiQ1bRZEQZw/s1600/IMG_5464.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHBhEOBpYO9EWktmrjuXlmwnX3Xmie7pNaBJTdcv8-j81WuZS0XzKA4bQO0j6nSQoSyzPpEO6s1lYIOTYmmX73leGCCw-6_9id-XcWIaDwxi_4R9yol5-xXozaSITx6_SkoiQ1bRZEQZw/s320/IMG_5464.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Hevoskastanjan oksat kannattelevat nekin lunta, kun ei ole pariin päivään tuullut.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Maanantaina oli täysikuu, ja sattui harvinainen täydellinen kuunpimennys, jota päästiin Suomessa laajalti ihailemaan varhaisina aamun tunteina, kun taivas vetäytyi selkeäksi viime viikonlopulle sattuneiden mahtisateiden jäljiltä. Eilenkin illasta oli pilvipeite niin ohut, että kuutamolla oltiin, mutta ilma oli jo taas kääntymässä lämpimämpään suuntaan, sillä kuussa oli hyvä kehä. Tänä aamuna on mittarissa vain -6C. Plussalle ei sisämaassa päästä, se on korkeintaan ihan lounaisen rannikon asia.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKliPb-6JsLecZ6VQuATqHcClLzti-Q2JCAttA-cflSIE21Dil69ucncPw7YKGx4j7vHnECCJOHI52lXQ7EvbzC68w_LyDT3Fke5hMSvRI6L8KMb0PuuqkdLligR4OXuuxgJCvU5swDt4/s1600/IMG_5461.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKliPb-6JsLecZ6VQuATqHcClLzti-Q2JCAttA-cflSIE21Dil69ucncPw7YKGx4j7vHnECCJOHI52lXQ7EvbzC68w_LyDT3Fke5hMSvRI6L8KMb0PuuqkdLligR4OXuuxgJCvU5swDt4/s320/IMG_5461.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tuijat ovat kovin koristeellisia talvisin</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Tulipalopakkasia, yli -25C ei meidän kylällä ole noteerattu toistaiseksi, mutta pari kertaa on mittari käynyt -20C rajan alapuolella. Kuukauden pakkasennätykset on mitattu pohjoisessa, sieltä on löytynyt jo lähelle -40C yltäviä kylmyyksiä!<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiA5TxglWlQhN9bMxC_d_b_ZhGa9_6AVPquLKVA4_abbZlElyIdCTtkxwMmY36YJ0Jq2cNzAYcBzyTFDMhCn37kJom0f6abVuPQyBvLJx754Li96PkR1G6XM4Ne-daZEFfSB8XuF-RKv9Q/s1600/IMG_5463.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiA5TxglWlQhN9bMxC_d_b_ZhGa9_6AVPquLKVA4_abbZlElyIdCTtkxwMmY36YJ0Jq2cNzAYcBzyTFDMhCn37kJom0f6abVuPQyBvLJx754Li96PkR1G6XM4Ne-daZEFfSB8XuF-RKv9Q/s320/IMG_5463.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lumipenkka ikkunan alla on kasvanut kohisten ja on jo metrissä, kuten ajotien toisella puolen oleva aurausvallikin pensaiden varassa.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Tänään on taas tiedossa sadepäivä. Itse asiassa koko yönkin satoi jo, mutta sateen eteläreuna pysytteli hieman pohjoisempana, vasta päivän puolella syklonin toisen siiven ennustetaan kunnolla osuvan tälle kohdalle. Lapiokeikkaa siis pukkaa! Edellisen sateen jäljiltä kanjonien pohjalla oli paikoin jopa 35 cm:n nietokset, niitä olen selvitellyt muutamana päivänä ja alapihalta kaksi huoltopolkua on vielä avaamattakin puutarhalle.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjik-LPwA8MBl7JtOi3T3cHSQIqCQZZTooAILUoItBfAuNmVvANWk0cgwOa0qRiI2MmpGLhPVrTmUHc4ecKqBqfQ6noSky-JkGH9K60B8NeXwOWDsAG0-Yc_8tszod57KBxL2nropKvueA/s1600/IMG_5462.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjik-LPwA8MBl7JtOi3T3cHSQIqCQZZTooAILUoItBfAuNmVvANWk0cgwOa0qRiI2MmpGLhPVrTmUHc4ecKqBqfQ6noSky-JkGH9K60B8NeXwOWDsAG0-Yc_8tszod57KBxL2nropKvueA/s320/IMG_5462.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Urpiaisparvi, parisenkymmentä yksilöä, pöllähti tänään lintulaudan antimille. Niillä on etappipaikka tässä pohjoisikkunan alla olevassa syreenipensaassa, josta puikahdetaan hakemaan makupala siilosta, ja sitten palataan tähän tai muuhun latvaan syömään.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Eipä paremmin ole asiat USA:n ja Kanadan rajalla Niagaran putouksillakaan, tämän päivän uutisissa on kerrottu sieltäkin löytyvän -25C ilmamassaa, josta on seurannut runsaasti upeita kuvia jäätyneistä virtauspaikoista. Niagara Falls:lla on oma Face Book-sivu, josta pääsee näkemään reaaliaikaisia kuvia.<br />
<br />
Tämä päivä muistuttaa viime vuonna näihin aikoihin alkaneesta pesuhuoneen teon alkamisesta, kun vanhan purku osui sen vuoden kylmimmälle viikolle. Viime vuonna olen tehnyt aiheesta postauksen juuri 23 01! (Postauksen otsikko on Kurkistus menneeseen) Ulko-ovea piti pitää ahkerasti auki, suurin osa materiaalista piti siirtää sen kautta "paremmille markkinoille", mutta oven auki pitoon oli syynä myös ilman vaihto, että purkajat saivat puhtaampaa ilmaa keuhkoihinsa. Vanha ulkoseinän eriste oli ollut littaan painunutta ja osin kovin hienojakoista sahanpurua, ja se piti korvata nykyaikaisella villalla. Eipä käynyt kateeksi Villen ja oppipoika Tuukan hommat siinä pikkukomerossa, jota työstettiin. Mutta aika pian se vaihe oli ohitettu, päästiin etenemään vähemmän pölyäviin vaiheisiin.<br />
<br />
Noihin aikoihin osuivat myös myös ongelmat auton kanssa, kun moottorin esilämmitys ei toiminutkaan odotetulla tavalla, ja varsinkaan ei sisälämpöpuhallin. Sitä lohkolämmitintä olikin vaikeampi todeta, tässä autossa nimittäin etukonepelti ei lämpiä moottorinlämmityksen yhteydessä, siitä ei siis voi päätellä, koska pääsee starttaamaan. Vasta sitten tiesi, ettei se saanut virtaa, kun startatessa kuului vain oijoijoi. Lopulta niistäkin harmeista selvittiin!<br />
<br />
Viime vuonna pakkaskausi koetteli helmikuun alkupuolellakin näitä seutuja, ja pesuhuoneeni viimeistely jäi seisomaan, kun putkimiehellä riitti työsarkaa jäätyneiden vesijohtojen kanssa lukuisissa asutuissa kodeissa. Meidän remontilla ei ollut kiire, kun taloudessa oli ennestään kunnossa oleva vesiputkisto. Selviteltiin ensin ne, joissa ei ollut vaihtoehtoa, mutta pianhan se aika helmikuusta kului! Meni ihan maaliskuun puoliväliin, ennenkuin päästiin uuden tilan vesihuolto hoitelemaan.<br />
<br />
Mutta eipä ole tullut murheita sen jälkeen, kun putki-Pasi mietti tehdessään, eikä vesiputkia sijoitettu ihan ulkoseinän rajaan, jossa oli tuuletusventtiilin paikka. Pasi arveli, että vaikka olikin tehty lattialämmitys, niin aina on otettava huomioon mahdollinen pidempi sähkökatko, jolloin liian lähellä tuuletusreikää ei passaisi olla vesiputkea. Nyt olen tyytyväinen! Kun lattialämmitys on säädetty jalalle sopivaksi, ei lämpötila huoneessa ole kuitenkaan pään tasolla noussut kuin +16C asteeseen, jos ovi on kiinni. Jos haluan peseytyä, tilan saa ovea auki pitäen kyllä hetkessä asuinlämpöiseksi ja suihkutteluun sopivaksi.<br />
<br />
Pesuhuoneen lämmössä viihtyvät myös kukat. Molemmat vanhemmat lehtikaktukset ovat taas alkaneet tehdä nuppuja, viimeksi kukkivat syyspuolella, kun olivat kotiutuneet ulkoilmasta sisätiloihin.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0q7he4QXVo-91TocV516-eIe3SU5kJ6-ttiDqxNhlTwgwuvcM-L4EqceyPalesPuBvDMQmUgegaZZ3-W9V244xxae4Xn9i0GzriLNfZs7BV2kFQhGJ2OYofLspwmgM4ynq2ENW380bIc/s1600/IMG_5465.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0q7he4QXVo-91TocV516-eIe3SU5kJ6-ttiDqxNhlTwgwuvcM-L4EqceyPalesPuBvDMQmUgegaZZ3-W9V244xxae4Xn9i0GzriLNfZs7BV2kFQhGJ2OYofLspwmgM4ynq2ENW380bIc/s320/IMG_5465.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj72D2fGEdiMPgfl3tQNud7Y8lHMW6JEIy1cLRh7aAVOyHE8l_sQN7vCtmsG9VhJgGbvC7DT5XIUwQVlNaP4H8o9usNEAt-g-4fPCXXUQR0Ehhji8VkusTsqivjX_-OeeXv1QPNgHJstHA/s1600/IMG_5466.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj72D2fGEdiMPgfl3tQNud7Y8lHMW6JEIy1cLRh7aAVOyHE8l_sQN7vCtmsG9VhJgGbvC7DT5XIUwQVlNaP4H8o9usNEAt-g-4fPCXXUQR0Ehhji8VkusTsqivjX_-OeeXv1QPNgHJstHA/s320/IMG_5466.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Kuten kaikki muistamme, viime kesä oli ennätyslämmin. Siitä olen saanut iloita nyt monta kuukautta jälkeenpäin, kun kevätkesällä katkotut oksanrangat ehtivät ihan superkuiviksi lämmityspuiksi. Kohta on tämän päivän tulentekoaika. Ja oksaklapeja riittää vieläkin useammaksi viikoksi. Ilmaista puuta, kuten niitä itse nimitän, vaikka toki niissä oli paljon hommaa, ensin puista irrotettaessa, raahattaessa tontilta kekoihin ja karsittaessa pilkkomispaikallaan. Ja sitten vielä katkomiset moottorisahalla. Loppuoksien haketukseen taas tarvittiin haketinta ja sähkövirtaa. Mutta kuivaamisen hoiti kyllä aurinko!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoIfl9-lOcJ_mPRb54dYx_2ou-2FzGTXtGxNvWa0aiuV55dB5-ubNgdvPL81CQkkJjwkBgtCqUXgWLUjCdE0vzWspbI8Do1C1THOpqOodEeBtO7HMT3fsfUG7D9axFayBACrnICJZhz0M/s1600/IMG_5471.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoIfl9-lOcJ_mPRb54dYx_2ou-2FzGTXtGxNvWa0aiuV55dB5-ubNgdvPL81CQkkJjwkBgtCqUXgWLUjCdE0vzWspbI8Do1C1THOpqOodEeBtO7HMT3fsfUG7D9axFayBACrnICJZhz0M/s320/IMG_5471.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Muuten aika on edellisvuosien toisintoa: Elän Tella kainalossa sukkakutimien sävyttämää sohvankulma-aikaa, jossa ajankulu mitataan loppuun kulutettujen kerien määrästä. Talvea vastaan tämä Hamsteri varautuu parilla kassillisella lankaa, toiset ohuempaa, toiset paksumpaa lankaa. Varsinkin sellaisissa huusholleissa, joissa on kylmä lattia, vetoisuus vaatii tiiviin paksulankaisen sukan, että jotenkin selviää! Lopputuloksena saan aikaan keskimäärin 20-30 paria sukkia. Viime talvena määrä kyllä oli yli 40, kun pirttiaikaa oli remontin takia enemmän eikä voinut touhuta juuri muuta, kun ovi eteiseen oli kiinni vedon ja pölyn takia. Taitaa mennä tänäkin vuonna yli tuon keskimäärän.<br />
<br />
Tein tässä kerran laskelmia, että jokaista valmistunutta sukkaa varten joutuu neulomaan tuhansittain silmukoita, kun kerroksellaan on n. 60 silmukkaa, ja varren sekä terän kohdalle pitää kerroksia saada minimissään 60-70. Lisäksi vielä kantapää ja terän kärkikavennusosa. Voidaan mennä 5-numeroisiin lopputuloksiin, varsinkin jos käyttää ohuempaa lankaa, joka tarkoittaa enemmän silmukoita puikoilla ja useampia kerroksia. On tosi hyvä, että koira vaatii tuon tuosta ulkoilua, ettei ihan hyydy istuma-asentoon paikkaansa!<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMF8qAHRhINa14Uq7kvDJm5_Awf3kMvh7bY1uvOl6CUfkZzvyK7VP9ZGcoCMyviz5hGpDRezgh0EkoEB-XZr1PS3jltZNWGi9MB0sGMwk7nV33sTzIGSB8lz2dSbsMX3SiKjHM48GT0Ok/s1600/IMG_5468.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMF8qAHRhINa14Uq7kvDJm5_Awf3kMvh7bY1uvOl6CUfkZzvyK7VP9ZGcoCMyviz5hGpDRezgh0EkoEB-XZr1PS3jltZNWGi9MB0sGMwk7nV33sTzIGSB8lz2dSbsMX3SiKjHM48GT0Ok/s320/IMG_5468.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tellan kolmannet aamutorkut, nyt petissä, kun minulla kirjoittelu vei liikaa aikaa...</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Yläkerran puolella on nyt liian vilpoista kudontatöille, vaikkei sielläkään pakkasen puolelle mennä. Loimiakaan ei nyt tarkene autotallissa tehdä. Kun lämmittää pohjakerrosta, lämpiää palomuuri, joka yläkerrassa on pinnastaan esillä hallissa. Lisäksi lämmin ilma nousee raoista rappujen kohdalla alhaalta uuneista suoraan yläkertaan.<br />
Kun olen asioilla, järjestän niin, että edellispäivänä on alakertaa lämmitetty. Tella haluaa mennä yläkerran sänkyyn odottelemaan, jolloin jätän asuinkerroksen oven auki ja lämmintä siirtyy matkani ajan koiran hyväksi siihen yläkerrokseen. Mutta muuten sitä kerrosta ei lämmitetä. Huhtikuu on jo eri asia, sillä iltapäivän aurinko tuottaa istumiseen sopivaa lämpöä ikkunoiden läpi.<br />
<br />
Suomen kouluruokailu täyttää kuulemma 70 vuotta. Se tarkoittaa, että käytäntö aloitettiin 1949. Tuo tieto koskee vain ns. kansakoululaitosta. Oma opintaipaleeni siinä koulumuodossa oli tuolloin jo ohi, olin siirtynyt oppikoululaiseksi syksystä 1947. Kuitenkin meidän kylän koulussa oli ollut jo kouluruokailu aikaisemmin, koskapa minulla on siitä monia muistoja.<br />
<br />
Kun kävin supistettua koulua, niin varsinainen talviajan koulu tuli koettua vain lukuvuonna 1946-47. Alemmilla luokilla käytiin päiväoppimista hakemassa vain syys- ja kevätaikaan, ja muuna aikana lauantaisin. Koulun oppituntien aikana alakoululaiset kulkivat korjatuilla viljapelloilla keräämässä jääneet tähkät, joista sitten tehtiin kouluruokailun ainesta, ja vanhempiensa kanssa keräämässä puolukoita marjapuuron aineksiksi koulukeittolaan. Luultavaa on, että alkuun toimittiin lahjoitusvaroilla muutenkin, ja vasta 1949 kouluruokailu siirtyi kunnan kustannettavaksi (tietysti valtionapujen turvin) muun koulutoimen tavoin.<br />
<br />
Ainakin tuolta omalta ajalta muistan ruis-, kaura- ja marjapuurot, vellit, herne- ja perunakeiton. Perunakeitossa oli joskus mukana myös jonkinlaisia lihankappaleita, mutta itse en saattanut niitä syödä, joten piilotin vaivihkaa essuntaskuun... Koululaisilla oli yleensä omina eväinä kotoa voileivät.<br />
<br />
Oppikouluissa oltiin kokonaan omien eväiden varassa, joten kuulun ruisleivällä kasvatettuun polveen. Jos kotona ei ollut kanoja, ei yleensä ollut mitään leivänpäällistä, paitsi suolakurkut, joita piisasi joka taloudessa ainakin syysaikaan. Muistan kadehtineeni ekaluokkalaisena jotain luokkatoveriani, jolla oli kokonainen keitetty kanamuna eväänä. Meille tuli aika pian, ehkä jo seuraavana vuonna myös piskuinen kanaparvi ruoka-ainesta lisäämään. Aku Ankka-lehti oli alkanut niihin aikoihin ilmestyä, niinpä Marja-Leena-sisareni nimikkokana oli nimeltään Minni.<br />
<br />
Ei olisi ollut voitakaan leivän päälle, mutta olimme niihin aikoihin myös alkaneet hoitaa lehmää, jonka maidon rasva erotettiin ja tehtiin kerran viikossa voiksi, jolloin sitä tuli vajaa kilo jaettavaksi 7-8-henkiselle perheellemme. Se tarkoittaa, että noin 100g/henkilö/viikko. Margariineja ei vielä ollut kaupoissa, ruoanvalmistuksen rasva oli yleensä siankylkeä. Aamiaisleivän päällä käytettiin omatekoista siirappia, mutta sitä ei kouluun saattanut viedä, kun se valui ja olisi sotannut koulukirjat ja vihkot. Muovia ei niihin aikoihin vielä Suomessa ollut. Kun muoveja sitten tuli, kaikki pestiin ja käytettiin moneen kertaan.<br />
<br />
Kouluruokailu tuli oppikouluihin vasta paljon myöhemmin, ja sekin ensin kannatusyhdistysten aloitteesta ja talkoovaroin. Lukiolaisten ruokailu kulki siitäkin kauempana jälkijunassa. Olisipa ollut niihin aikoihin jo lihaliemi tms. kuutioita mausteeksi! Keittojen maustamiseen kuului vain tavallinen keltasipuli suolan ohella. Lukiolainen joutui ostamaan pitkään ruokalipukkeita koulun kansliasta, kun peruskoulun tulo tuotti kouluruoan oppivelvollisille.<br />
<br />
Kun 1950-luvulla olin kansakoulun opettajana etelä-Pohjanmaalla, Lehtimäen Länsikylässä, niin siellä tuntui suola olevan vielä suositumpi, sitä oli rutkasti myös marjapuurossa ja jopa kahvin kanssa nautituissa kuivakakkuviipaleissa. Lihan käsittely keittoa varten oli jo erilaista, koska keittäjällä oli käytössään myös paistinuuni. Siellä keittoon tarkoitettu liha hautui kypsäksi jo edellispäivänä, joten perunakeitto oli aivan eri makuista ja maittavaa sillä lailla tehtynä. Luultavasti oma elimistöni jo niihin aikoihin ( olin täyttänyt jo 20v) halusi luopua maidosta, muistelen, että varsinkin maitovellit, joita oli joka toinen päivä, olivat vaikeita ruokia ja saivat aikaan mahakipua.<br />
<br />THhttp://www.blogger.com/profile/05610824204133011480noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3438065345258954906.post-84011302704467798132019-01-06T11:05:00.001+02:002019-01-07T09:04:38.617+02:00Loppiaisena 2019<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3sQCQoDKyb-91WSsqudQJ82IS71j9aSmhLBqDnWAGqAuAQ-2Tbbn26Jy9_1yP-muaB7ADyIMLdDohUORxjXmvUTdmW8eaxB5MzBiK1SjZ4-5eJG73-qmbcCA_OqLot9DuDJKvrmtZOMI/s1600/IMG_5394.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3sQCQoDKyb-91WSsqudQJ82IS71j9aSmhLBqDnWAGqAuAQ-2Tbbn26Jy9_1yP-muaB7ADyIMLdDohUORxjXmvUTdmW8eaxB5MzBiK1SjZ4-5eJG73-qmbcCA_OqLot9DuDJKvrmtZOMI/s320/IMG_5394.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vuoden alkajaisiksi saatu Aapeli-myrsky olikin oikein ennätyksiä rikkova, niin kovia tuulia ei ennen oltu mitattu. Meni yli 41 m/sek esim. Kökarissa, ja yleisesti Ahvenanmerellä ja Selkämerellä tuuli lähes yhtä lujaa. Meillä Iitissä sellainen myrsky sai aikaan 7 m/sek tuulet, jotka kyllä nietostivat lunta tiukaksi matoksi. Kaikkiaan nyt on n. 25-30 cm paksu lumikerros.</td></tr>
</tbody></table>
Tänä vuonna on ihan tavanomaista muistuttavat talvikelit, saatiin lunta jouluksi ja pakkasiakin on ollut sen verran, että lämmitysaskareita riittää. Superlämpimän kesän jälkeen kyllä moni, ehkäpä minäkin, uumoili vihreää tammikuuta vuosien 2014 ja 2015 tapaan, mutta toisin kävi. Kuluneella viikolla oli peräti kaksi lämmityskertaa. Kylmää on edelleenkin luvassa, mutta oksaklapien varastossa vielä riittää pesiin syydettävää ainakin helmikuun lopulle asti. Oksat antavat hyvän ja kestävän lämmön leivinuunin isolle kivimassalle.<br />
<br />
Syksyllä nurkille kotiutuneet närhet ovat olleet uskollisesti ruokintapaikan läheisissä puun oksissa tarkkailemassa, ja kun pienemmät linnut saavat jyviä varisemaan maahan, jo kiireesti tullaan niitä nokkimaan. Ruokintasäiliön nokkimisrako on niin pieni, että siinä ei närhi tai naakka pysty istuksimaan. Samoilla apajilla loikkii joka yö rusakko, koska aina on tuoreita jälkiä. Myös lumikon ja kissantassun muistoja siinä esiintyy.<br />
<br />
Nykyisin puhutaan viime vuoden tapaan hajonneesta polaaripyörteestä, korkean ilmanpaineen alueesta pohjoisten napaseutujen yllä. Tuo hajoaminen aiheuttaa kylmien pohjatuulien esiintymisen muuallakin kuin pohjoisen suunnassa ja tuo kireitäkin pakkasia. Se aiheuttaa myös lumisateiden tiheyden kasvua. Tänä vuonna lumisateet ovat runsaampia, kun merikin on vielä niin lämmin. Siksi yläpuolella olevaan ilmaan siirtyy enemmän vesihöyryä antamaan massaa lumihiutaleille. Vuorten rinteet rannikoilla tulevat entistä herkemmiksi lumivyöryille, siitä saatiin juuri järkyttäviä uutisia muutama päivä sitten, kun vyöry pyyhkäisi hiihtäjät sisäänsä, eikä heitä ole vieläkään saatu esiin.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgthBqPprt9czeypMapEgUccJDWXTubeD9eTsBQ15P0omlsI-MR5J66U93jx4uTfTC6gv4NSAp0SuoIfGyQV_q4erZp4pgnpmESHNeKKekHMcX7pKfxcG-orQ4fx6SCLoYPMAqud1d6erM/s1600/IMG_5393.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgthBqPprt9czeypMapEgUccJDWXTubeD9eTsBQ15P0omlsI-MR5J66U93jx4uTfTC6gv4NSAp0SuoIfGyQV_q4erZp4pgnpmESHNeKKekHMcX7pKfxcG-orQ4fx6SCLoYPMAqud1d6erM/s320/IMG_5393.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tänään kävin aamuhämärässä tekemässä auki viimeiset polut, talonnurkalta maantielle ja alapihalta pellon kompostille. Lumi oli tiukkaan pakkautunutta pohjaltaan ja osittain jäässä, kun oli sadellut myrskyn aikana myös alijäähtynyttä vettä. </td></tr>
</tbody></table>
Maat ovat muuttuneet koviksi, mutta vesistöt eivät ole vielä saaneet tarpeeksi kantavaa jääkantta, koska isot vedet saivat pitkän kesän aikana varastoitua enemmän lämpöä syvyyksiinsä kuin keskimäärin. Mikäli olisi mahdollista ottaa tuo lämpö käyttöön maalämmön tekniikan tapaan, olisi nyt mukavaa ja melko ilmaista energiaa käytössä! Ainakin lauhdevesien kohdalla sitä tapaa käytetäänkin, mutta ne vedet voidaan ohjailemalla kätevämmin valjastella.<br />
<br />
Katselin eilen aikani kuluksi TV-lähetystä, joka pohti superhurrikaanien syntymistä ja niiden aikaansaamia tuhoja. Siinähän oleellinen asia ilmiön syntymiseen on tarpeeksi lämmin ja iso vesimassa merellä, jonka päälle pyörrettä alkaa kehittyä. Jostain menneistä opinnoista muistelen, että veden pitäisi olla vähintään +27C -asteista. Mikä valtava määrä auringon säteilemää lämpöenergiaa siihen sisältyykään! Jos sitä voisi talteenottaa edes hieman ja samalla alentaa tuota hurrikaanin synnylle tarpeellista veden lämpöä, niin voitettaisiin sekä energian saamisessa että tuulituhojen torjumisessa.<br />
Enhän toki ole klimatologi, joten voi olla, että tilanne johtaisi muuhun ratkaisemattomaan ja ehkäpä tuntemattomaan ongelmaan. Murphyn laki on edelleen voimassa: Jos ongelma määritellään väärin, niin se myös ratkaistaan väärin...<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiaOnNUZMOJe6Qdw65-vETFIEcCrgubku3mmG-Fs1_Nah0_um4dk3E5BqIBxjbOvd9ExryLNGAJSDCR_Ce3Xs8m5SSBFN2DvqHdqH3GyrrDL6_HovUCwhg6LCnjKLYtVg2PEjSJ1NAlTLc/s1600/IMG_5392.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiaOnNUZMOJe6Qdw65-vETFIEcCrgubku3mmG-Fs1_Nah0_um4dk3E5BqIBxjbOvd9ExryLNGAJSDCR_Ce3Xs8m5SSBFN2DvqHdqH3GyrrDL6_HovUCwhg6LCnjKLYtVg2PEjSJ1NAlTLc/s320/IMG_5392.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Tänään on loppiainen, tulee aika korjata joulua varten tehdyt viritykset ja pyyhkiä pölyt. Seuraava sesonki on vasta 11 kuukauden päässä. Itämaantietäjät olkoot pöydällä vielä. Ennenkin ne ovat olleet Nuutin päivään, joka on viikon päästä. Kun melkein kaikki joululahjat on tehty ja annettu kohteisiinsa, voi siirtyä sukkapuikkojen kanssa valmistelemaan jo seuraavaa vuotta.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjpJJk5lf3F8yQOUSDm_dfE5jTZzVL68IIhR3qqlG-itJx11Zg3hgu46uB_7odmtAawWewMqJ3b1djvTRD4ZtGMqfQ-0pnIFnQOK-VxEZNvqzDesfC58quwKATChtc6XzkrRTKkhoA4M3c/s1600/IMG_5386.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjpJJk5lf3F8yQOUSDm_dfE5jTZzVL68IIhR3qqlG-itJx11Zg3hgu46uB_7odmtAawWewMqJ3b1djvTRD4ZtGMqfQ-0pnIFnQOK-VxEZNvqzDesfC58quwKATChtc6XzkrRTKkhoA4M3c/s320/IMG_5386.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Joulun aikana on tullut tehtyä neljät miesten sukat, näissä on paksumpi lanka Seitsemän veljestä. Huomenna on näiden postituspäivä.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Kävin perjantaina Kouvolassa sekä auton vuosihuollossa että katsastuksessa. Huollot jatkuvat vuosittain, mutta katsastukset tulevat kahden vuoden välein uusien liikenneasetusten mukaan. Auto tulee kuuden vuoden ikään muutaman viikon päästä. Olen nyt siinä iässä, että seuraavan auton hankkiminen mietityttää. Pitäisi uusien ilmastotavoitteiden takia ajatella sähköautoa, mutta kun ajokilometrejä on vähän, niin lieneekö sillä kansantaloudellista merkitystä, millä mummo ajelee?<br />
Nykyinen autoni on pieni ja kevyt, ei se juuri eroa mopoautosta. Pitäisikö vaihtaa leasing-autoon oman asemasta? Ainakin nykyisin niiden kuukausimaksut ovat sitä luokkaa, että hieman kauhistuttaa. Mutta ostoksille pitäisi päästä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdD8Zw0-nGC01Cfx01meUkL33SfvjfSZL_Ks1iMTa5mH3l9LXGWrfh1wIwcyu3fnfaw0Mv0GWgFs5mo7x70f5WquafjBQu9MWJZzGQ_CS_i_vPB8mI-wkX5mzzGOzBhiM56huwr_fhUr4/s1600/IMG_5387.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdD8Zw0-nGC01Cfx01meUkL33SfvjfSZL_Ks1iMTa5mH3l9LXGWrfh1wIwcyu3fnfaw0Mv0GWgFs5mo7x70f5WquafjBQu9MWJZzGQ_CS_i_vPB8mI-wkX5mzzGOzBhiM56huwr_fhUr4/s320/IMG_5387.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Auto seistä tököttää yleensä rappujen edessä, kun ajelen harvemmin. Joka liikkeellelähtö pohjustetaan moottorin ja sisätilan lämmityksellä, joten paikka sopii siihen hyvin, kun johto yltää seinän pistorasiaan. Eri asia on saada johdon pistoketta varten autossa oleva pikkukansi auki, se tuppaa jäätymään. Mutta enää ei lämmitetä tukankuivaajalla, se meni kierrätykseen, parempi on avata se kansi tarpeeksi tiuhin välein, ettei tule isoa jääkertymiä. Autonpeitto ei yletä niin alas asti.</td></tr>
</tbody></table>
Viimeisen vuoden aikana ei ollut tullut matkamittariin kuin murto-osa entisistä vuosikertymistä, runsas 5000 km. Sen jälkeen, kun muutin tähän kuntaan asumaan kohta 14 vuotta sitten, kilometrit ovat oleellisesti vähenneet. Varsinkin viime vuosi oli silmäongelmien takia hankalampi kuin muut vuodet, etenkin pitkillä ajomatkoilla sai olla todella tarkkana. Nythän silmieni mykiöt on vaihdettu, ensi tiistaina on lopputarkastus, jossa myös saan lukulasien uudet arvot.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKThyphenhyphenHYrmHmaJsI-6RbRHTllLLh1DzhRGdHtttmny0JgsO_uGJdumZJCVFF2L5d6uTI03R0y7-dpUeVc8A1rgUIxQUl7mTFsQj3LgMcdQYg9CRsza5JJHRKzPL8dKq4gTi0R6xFI9c68o/s1600/IMG_5397.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKThyphenhyphenHYrmHmaJsI-6RbRHTllLLh1DzhRGdHtttmny0JgsO_uGJdumZJCVFF2L5d6uTI03R0y7-dpUeVc8A1rgUIxQUl7mTFsQj3LgMcdQYg9CRsza5JJHRKzPL8dKq4gTi0R6xFI9c68o/s320/IMG_5397.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Jouluksi hankittu kiinankataja on varsinainen juoppo, sillä pitää olla iso alusastia, josta ruukun pohja kiskoo vettä. Saattaa olla, että siitä kasvaa vielä iso puu, jos saadaan puutarhalta sopivan märkä paikka keksityksi.</td></tr>
</tbody></table>
Kylämme pääsi mukavimman asuinpaikan kilvoittelussa eilisen uutisen mukaan sijalle 26, joka oli melkoinen saavutus. Kaikki siinä listalla edellä olevat kuuluvat Varsinais-Suomi-Uusimaan parhaisiin asuinpaikkoihin. Ilmankos tämä kylä onkin ollut kautta aikojen myös kesäajan asukkaiden mieleen. Lapsuudesta muistan, että sekä itse kylässä että rannoilla oli jo siihen aikaan runsaasti huviloita, joihin asukkaat saapuivat kesäajaksi.<br />
<br />
Nykyinen kylän viehättävyys ei ole palveluissa vaan tulee asukkaiden asenteista, naapurisovun ja -avun myötä. On ihanaa tuntea niin monta kaikinpuolin kivaa ja aikaansaapaa kyläläistä! Oma merkittävä lisänsä on ollut jo kymmenien vuosien ajan jatkunut Iitin Musiikkijuhlien pitäminen kesäkuussa, joka tuo tunnettavuutta yli maakuntarajojen, jopa ulkomaita myöten. Se vaatii itsekultakin tietoista asennetta ylläpitää asuinpaikkaansa ja olemistaan odotusten mukaisena, mutta onhan se toki helppoa, kun naapurit ajattelevat samoin.<br />
<br />
Idylliä ohikulkijan silmiin lisäävät kirkko ja vanhat talot sekä hurmaava ja moni-ilmeinen kesäkahvila. Päällimmäisenä kakussa on jouluvaloissa sykkivä vaaleanpunainen jäätelökioski, jonka edessä seisoo kesäisin eniten autoja virkistystä etsimässä. Minusta tuntuu, että tällaisia kyliä on Iitissä enemmänkin, ainakin saa yhtämittaa vahvistusta, kun seurailee vaikkapa Vuolenkoskelta tai etelä-Iitistä tai Hiisiöstä kuuluvia viestejä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLGAEOaHmoC_39iAXPx_nuTM76RkjCSI4SGRY0I866foDFfkVvNZclC11nHrlGfjciydQsnayQBM46tip6rHTG_Hr6W0AWSftTH4lpw69nIbgCnc0srqAfh4ZowXaAXlf4ipccVmeF6wM/s1600/IMG_5398.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLGAEOaHmoC_39iAXPx_nuTM76RkjCSI4SGRY0I866foDFfkVvNZclC11nHrlGfjciydQsnayQBM46tip6rHTG_Hr6W0AWSftTH4lpw69nIbgCnc0srqAfh4ZowXaAXlf4ipccVmeF6wM/s320/IMG_5398.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Joulutuijat voivat myös pulskasti, ja vettä kuluu niillekin runsaasti. Niiden ruukut ovat vain kymmensenttiset, kun kiinankataja on puolet isommassa.</td></tr>
</tbody></table>
Ihan muutama päivä sitten Kirkonkylä-Radansuun kyläyhdistyksen aikamiehet saivat talkoilla häärien valmiiksi luistinradan uimarannan läheisyyteen entisen karavaanarialueen liepeille, jossa on tilaa kesäisinkin leikkitoiminnoille. Hutrin Heikki taisi johtaa tuota hanketta, onpa hienoa, kun oman kylän poika kasvaa niihin saappaisiin. Satakunta henkeä saapui avajaisiin cheerleadereita myöten! Kiitos Radansuun Kaupan tytöille, Irjalle ja Tertulle, jotka asianmukaisesti pukeutuneina paikallislehden jutussa naureskelivat! Kun alueella on valot, niin talvi-iltaisinkin näkee kiitää kaukalossa.THhttp://www.blogger.com/profile/05610824204133011480noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3438065345258954906.post-34602465059613901502018-12-29T20:07:00.000+02:002018-12-29T21:37:14.957+02:00Vuoden vaihtumista odotellessa<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifqnragi5EtyRQMqi6MU0x5BDYepjnbjM7-zbb2zoHVYcenz0zPj2wCrA7f8ixrok6Tybsy4hunss0Dv0xoBd42W5jqaxiJ3i0LYO0_n1wEukm3AoJgPRN6dYHr2N6Yo4l3PSfIsm4mGs/s1600/IMG_5361.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifqnragi5EtyRQMqi6MU0x5BDYepjnbjM7-zbb2zoHVYcenz0zPj2wCrA7f8ixrok6Tybsy4hunss0Dv0xoBd42W5jqaxiJ3i0LYO0_n1wEukm3AoJgPRN6dYHr2N6Yo4l3PSfIsm4mGs/s320/IMG_5361.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Jouluterveisiä oli ovenpielessäkin odottamassa kotiin palaavaa, ja piha oli aurattu. Olipa mukava tulla kotiin! Kiitos kynttilöistä!</td></tr>
</tbody></table>
Kylläpäs aika pimeälläkin menee nopeaan. Juuri äsken olin tekevinään 21 pnä joulumatkaan lähtöä Lohjalle, mutta kohtahan koko joulukuu on kulutettu, pari päivän rippusta enää jäljellä kotiin palatessa. Tänään oli pikkupakkasen päivä, Lohjalla oli useina päivinä suojan puolella, mutta sielläkin oli nyt aamulla nollan alapuolella himpun. Auto ei kyllä ollut yhtään jäässä, kun olin pannut ikkunapeiton yöksi.<br />
<br />
Kotiin päästyä iltapäivällä oli tultu taas +ilmojen puolelle, joten ei tarvinnut ruveta autoa pesemään, kun taivaalta alkoi tippua vettä tai märkiä hiutaleita. Ainakin yhdet sateet vielä odottamassa tämän vuoden puolella, myöhään tulevana maanantaina. Sitten harjataan kurat pois lumiin tarttuneina, siihen on pikkueteisen puolella Elsan aikoinaan 1970-luvulla hankkima pölyharja, jolla on pidempi varsi. Tella tuli mukana seuratytöksi, tämä koira on hyvin helppo matkakaveri, kun ei voi pahoin.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgi-4ze_686tVmloixz0z6dvaiOSjvdguzDSMEwQLhBBK21ZyW5kMwN6aiVMmFENwwwczoMAyadWnQQV0L-dvHRTl5uqgzt8VTkmW5vx0mjQGl8-v5b42e1mT2QlJKEXSm9yrlyo_46zss/s1600/IMG_5362.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgi-4ze_686tVmloixz0z6dvaiOSjvdguzDSMEwQLhBBK21ZyW5kMwN6aiVMmFENwwwczoMAyadWnQQV0L-dvHRTl5uqgzt8VTkmW5vx0mjQGl8-v5b42e1mT2QlJKEXSm9yrlyo_46zss/s320/IMG_5362.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Keskeneräisiä kudottavia jäi istumaan kotisohvaan matkaan lähtiäisiksi, mukana oli eri eväät (lankakasseissa on varaa...) Kun Tella tuli, piti sohva tietysti pian tyhjentää, että makailu onnistuu. Ja kun on tämän vuoden toinen lepopäivärypäs alkamassa, täytyy olla viihdykettä.</td></tr>
</tbody></table>
Lauhat kelit ovat siis jatkuneet koko joulukuun, vaikka näytti täälläkin lumipeite hieman kasvaneen lähdöstäni. No sitähän saatiin jo maistiaisiksi tiistaina 18 päivänä, jolloin sain jouluyllätyksen, kun tyngäksi jäänyt koivu meni nurin ja palasiksi. Sinne jäivät lumien alle hautumaan, palataan sitten asiaan, kun kevät sulattelee työmaat.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj80vXWiZERV8Glrq2huSHV6FAkYHDZ5245XHd1v4AjQcWUnGoObPkg23Df3mPfUqq0_Aw3x6rcVM4rnbeWwqdtV_eQROFxJUrm8wkDO9l5R0ZoPxTtU56TxkJrtINAJ6bQjDtxK-HCEbU/s1600/IMG_5351.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj80vXWiZERV8Glrq2huSHV6FAkYHDZ5245XHd1v4AjQcWUnGoObPkg23Df3mPfUqq0_Aw3x6rcVM4rnbeWwqdtV_eQROFxJUrm8wkDO9l5R0ZoPxTtU56TxkJrtINAJ6bQjDtxK-HCEbU/s320/IMG_5351.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lehtikuusen runko irti oksistaan ja kappaleiksi halkomista varten.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwHB5Sw1OjbjcdZuAVqkJrkazU13xipRLoAFPB7tvTWPAojWpms5nQMjl0-5XL9cgbiJX2QgTWgpcDl0LL97dNExz9w8W1tTneI9pVXDwWYTUfCpfT7HLGi8YHGVPz2Iw0Ie9xqs1lw5Q/s1600/IMG_5354.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwHB5Sw1OjbjcdZuAVqkJrkazU13xipRLoAFPB7tvTWPAojWpms5nQMjl0-5XL9cgbiJX2QgTWgpcDl0LL97dNExz9w8W1tTneI9pVXDwWYTUfCpfT7HLGi8YHGVPz2Iw0Ie9xqs1lw5Q/s320/IMG_5354.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Koivuntynkä piti ensin saada kallistumaan oikeaan suuntaan liinoilla ja tunkilla, ja kun kyseessä on tosi paksu kuusikymppinen puu, niin ei ihan heti suostunut. Lopulta rojahti, niin että jäinen maa otti pienet paineaallot viedäkseen. Sitten oli palastelun aika sillekin.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Joulupäivät menevät tietysti aina monenlaisilla ei-arkipäiväisillä ohjelmilla, mutta tässä joulussa oli enempi väkeä vilkastuttamassa, joten mieleen painuvia muistoja syntyi. Annin konetta Prahasta odotettiin pitkään, kun lentokeli oli tullessa hankala, kiitoradat ja konekin kai jäätyivät, ja ilmoitettu laskeutumisaika venyi koko yön odotteluksi. Heillä loma meni enemmänkin matkaa tehdessä, kun kotimaassakin oli kaksi matkapäivää odottamassa toisella puolella Suomea<br />
<br />
Kaikkiaan tapasin yhdeksän sukulaista. Parhaina pirtelöinä tietysti nuorimmaiset Ben 6v ja Tobias 2v, jotka sirkuttivat kuin joululinnut ainakin, kiltisti ja rakentavasti neuvoen esim. legojen rakentelutekniikoita. Oskulle, joka tänä vuonna viettää joulua amerikoissa, soitettiin videopuhelu, jossa saatiin hänetkin samaan "sukujuhlaan". Oli ilo tavata kaikkia.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwYMHpwUPHhoaqWLzj9TqaSTmp-cw38iB1_d_1lYZTCuxBPBQ6aL9FO6XjKN7T0BONdXQrbR9cairPj-S5CbmU2nK4ZgtrJ3SOWfHBaMY9P92zcmjF4yiBz1D2hKIiV3dejxtW870mnO0/s1600/IMG_5359.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwYMHpwUPHhoaqWLzj9TqaSTmp-cw38iB1_d_1lYZTCuxBPBQ6aL9FO6XjKN7T0BONdXQrbR9cairPj-S5CbmU2nK4ZgtrJ3SOWfHBaMY9P92zcmjF4yiBz1D2hKIiV3dejxtW870mnO0/s320/IMG_5359.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yksi tapaamistani on virkkaustaituri Raija, jonka juuttilankojen varasto ja pilttipurkkien kannet olivat saaneet toisensa ja tuloksena hurmaava soitteleva pannunalus. Purkinkansihan aina hieman naksahtaa, kun sitä käsittelee. Tuo se varmaan jää pitkäksi aikaa pöydälle!</td></tr>
</tbody></table>
Lapset saattavat vanhempiaan nykyaikaan, niinpä minullekin aukeni tämän joulun seurauksena siirtyminen sähköhammasharjan käyttäjäksi. Matkalaukussani onkin jo ennestään laturinjohtoja varten pussukka, joten sekin sai täydennystä. Nyt kun vain hampaani muistaisivat, että heitä tarvitaan!<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpnOL-8BngfJevHWtIWZP4EAgNigKyOvKaIhaRJEWP6Lbv_mejwsbjd5_kOuMlx06z3_Rnme46OFdO6a81GQTq1To-b1QPExb1bX334IDvbWT5cOeBBsjOrJ97V9uKKhzrR6nwBkmhxAI/s1600/IMG_5349.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpnOL-8BngfJevHWtIWZP4EAgNigKyOvKaIhaRJEWP6Lbv_mejwsbjd5_kOuMlx06z3_Rnme46OFdO6a81GQTq1To-b1QPExb1bX334IDvbWT5cOeBBsjOrJ97V9uKKhzrR6nwBkmhxAI/s320/IMG_5349.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sain valmiiksi omista suunnitelmistani vain osan, niin että sukka-ahkerointia pitää jatkaa. Ilokseni kuulin, että sukankuluttajieni rinkiin on liittynyt uusi aikuisjäsen!</td></tr>
</tbody></table>
Joulu ei ole pelkkää hymyä, sain tietää läheisiltäkin vastuksien ilmaantumisesta, ja kotiin palattua kuulin suru-uutisia naapurista, jonka kanssa oli juuri lähdön aikaan vaihdettu joulutervehdys. Toivottavasti joulun aika kuitenkin jättää päällimmäisiksi hyvät tapahtumat ja kiitolliset muistot.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWz051pDXtZ37tEQuN4Pbo45T8vZbBhiVE1CiUCCYsVrAE8YwloEXYZUAEhbY7BTZyZWqZGt86D3dYeNpeZFZCFC6j7KkEaPfxk89U2F6fSC8dp22PSN-G_EAdhLO9qatjXCNCiedoR58/s1600/IMG_5357.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWz051pDXtZ37tEQuN4Pbo45T8vZbBhiVE1CiUCCYsVrAE8YwloEXYZUAEhbY7BTZyZWqZGt86D3dYeNpeZFZCFC6j7KkEaPfxk89U2F6fSC8dp22PSN-G_EAdhLO9qatjXCNCiedoR58/s320/IMG_5357.JPG" width="320" /></a></div>
<br />THhttp://www.blogger.com/profile/05610824204133011480noreply@blogger.com0