perjantai 14. maaliskuuta 2014

Varhaiskevättä vielä tänään

On ennustettu, että huomenissa palataan lumiajan maaliskuulle. Voi olla, että tulee oikein kunnon valkoinen täkki peittelemään jo pitkälti toista kuukautta vallinneen ruskeuden. Eilen katolle kivunnut nuohooja totesi, että näin ihanaa reisua tämän talon katolle hän ei muista, kun missään kohtaa ei ollut lunta eikä siis tarvinnut ajatella liukastumisvaihtoehtoa.

Näkymä on seurakuntatalon mäeltä Pappilanlahdelle.
Kiertelin sunnuntain kunniaksi kylällä katselemassa, josko huomaisin sulassa uiskentelevia joutsenia Kymellä, mutta ei osunut näkyville. Kuulin, että niitä on, mutta uiskentelivat varmaan vanhan lossipaikan virtauksen kohdalla. Pappilanlahti on vielä niin paksussa jäässä, että kylän pilkkijöiden kisatkin oli saatu tehdyksi hiljattain siinä. Samalla tarkistelin valokuidun kaapelin jättämää jälkeä Kesäkahvilan tontin reunalla, siinä pohjoisesta suunnasta tuleva linja kohtaa Pilkanmaan linjan. Tällä hetkellä kaivajat etenevät muualla.

Päädyin lajittelemaan lankavarastoja sunnuntain käppäilyn jälkeen, koska alkoi olla tietoja, että viikko olisi vielä lämpimämpiä aikoja. Tarkoitus oli tehdä saaliloimia varastoon kevään pirttiaskareiden eineeksi, ja niinpä suorinkin maanantaina tekemään luomapuun pyörittelyä autotalliin. Syksyllä saadusta lankaerästä jäi niin paljon tähteitä, että niistä tuli vielä toinenkin lyhyehkö loimi. Sinisävyisten lankakassien sisältöä tarkastelen nyt, ehkä sen saan vielä aikaiseksi tänään.

Kuitenkin piti ensin hoitaa muita hommia, sillä autotallin pinojen suuret kolot ja pullistelu huolettivat. Niinpä alkuviikolla, tarkemmin sanottuna tiistaina olikin keväthommaa meneillään tontilla, kun sain ensi vuoden polttopuutäydennykset keoksi autotallin eteen ja sorakuorman syksyisiä askareita varten parkkipaikan jatkeelle.
Ennen puukuorman tuloa piti autotallia tyhjentää, kesäkalusteet saivat siirtyä viitteellisiin paikkoihinsa ja jätelaatikkoonkin tuli taas uutta ainetta. Vanhat risat rännisaavit saivat kyllä palvella ensin yhden keikan, sillä keräsin niihin lastuaineksen klapien joukosta.

Mutta nyt on tallinedus jo taas entisensä, sain eilen hieman ennen nuohoojan tuloa paikat takaisin järjestykseen. Ihme kyllä, autotallissa on nyt vähemmän pinoja kuin ennen puuvaraston täydennystä...

Jotteivät realiteetit ihan unohtuisi, niin mukana joitain kuvia lähihistoriasta:
Kuva on otettu viime vuonna, 26 03 2013
Tällaiset näkymät 11 03 2012
Wilmalla oli paljon urakkaa lumensyönnille, kuva maaliskuun lopulta 2011.
 Kylmää on piisannut sensijaan maapallon toisella puolella. Eilen näin sisareni kommentin, että siellä on ollut vuosisadan kylmintä viimeisellä vuodenpuoliskolla. Heillä ja meillä onkin nyt ollut samat mittarilukemat, vaikka normaalisti siellä ollaan leveyspiirien takia vähintään parisen kuukautta edellä.

Viikonlopuksi odottelen lumipilven seasta suvun nuorinta äitiä Emmiä perheineen kyläilemään. Toivottavasti matka sujuu hyvin eikä kesärenkailla liikkujia ole tiellä. Tuulee jo kovasti tänään, eilinen +10 astetta on tipahtanut neljään.

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Kevättä kohti mennään

Parhaat onnittelut tänään kaikille naistenpäivää viettäneille! Juhlan kunniaksi valkoinen joulukaktus on tuottanut muutamia kukkia. Ne ovat alkuun hieman vaaleanpunaisia, mutta tulevat valkeammiksi ikääntyessään. Toivottavasti joskus ruvetaan viettämään myös miestenpäivää, tasa-arvo se olla pitää.

Vielä aamulla satoi reippaasti, mutta puoleen päivään tullessa pilvet alkoivat rakoilla, ja klo 13 aikaan jo näkyi sinistä taivasta. Kovaa kyytiä porhaltavia pilviä kyllä on riittänyt senkin jälkeen!
Hädintuskin on selvitty laskiaisesta, sehän oli tämän viikon tiistaina, seuraava päivä oli paastonajan alkava tuhkakeskiviikko. Kevätpäivän tasauskin pukkaa kohta ohjelmaan. Ei se nyt ihan heti ole, mutta puolentoista viikon päässä. Pian onkin sitten maaliskuu kulunut loppuun... Päivän pituus on jo yli 11 tuntia. Aurinko nousee ennen seitsemää ja laskee noin kuuden aikaan. Samoihin aikoihin tasauksen kanssa voidaan juhlia myös Minna Canthia, se on 19.03.

Laskiaisvieraitakin saatiin, kun Ulla ja Jari pyörähtivät viikko sitten flunssiensa välissä kissakyydin ohella täällä. Oli oikein ihanaa, kun taas nähtiin, mutta toisaalta suretti tulijoiden takia, kun hengitysteiden terveys ei ollut ihan ykköstä. Olisi ollut parasta vain kääntää kylkeä kotona...

Keskimäärin kolme tiaista pyörittelee talipalloja...
Muuttolintuja ei taida meidän kylällä vielä olla montaa, kun päivät ovat olleet aika pilvisiä ja ilma noin nollan pinnassa. Varisten ja naakkojen ilmaliikenne on kyllä vilkastunut. Lintulaudalla on näkynyt vain sini- ja talitiaisia ja pikkuvarpusia. Harvinaisena ilmiönä oli tänään aurinkoista, sitä on luvassa huomennakin.

Kevään näköistä on ollut jo pitkään, kun päivä on noin yli yhdentoista tunnin pituinen. Tähän aikaan vuorokausi pitenee reilulla puolella tunnilla viikossa, sillä tasausaikoina piteneminen tai lyheneminen on nopeampaa kuin seisauksien aikoihin. Se johtuu siitä, että maapallon kulku radallaan on hieman hitaampaa silloin, kun se on ratasoikion ääripäissä. Varsinkin se on hidasta silloin, kun eletään meidän kesän aikaa. Onneksi talvipuoli menee nopeammin! Eteläisellä kylmällä vyöhykkeellä se ei murehduta niin montaa taivaalle tuijottajaa, kun alue on pääosiltaan asumatonta ja vielä merta.

Kevättalven tärkein tapahtuma on nuohoojan tulo, se sattuu meidän kylällä helmi-maaliskuun taitteessa, ja tänä vuonna tuo "juhla" on ensi viikolla. Siispä pitää poistaa talven varaksi ladotut mattoeristeet alaoven edestä jo hyllylle, jotta kulku käy vaivattomasti.
Tänä vuonna ei tarvitse mennä lumilapion kanssa katolle, kuten joskus on ollut pakko. Ei ole lunta pation syksyllä ladotuilla laatoillakaan juuri yhtään, hieman nurmikolla sentään. Naapurin Zorro-kissa päätti ehtiä kylään ennen kuin se toinen "mustatakki" ja kävi esittämässä mieltymyksensä tontin polkuihin jo torstaina.

Kevään merkeissä täytyy tietysti järjestellä kaappeja ja nurkkia muutenkin. Liiteri-autotalli-akselilla on aina puun pinnasta irtoavaa jäkälää ja muuta sälää, joten koska tahansa saa rikkalapiollisen syttymassaa hankituksi. Saman tien kyyditsin pohjakerroksen klapivaraston kolot täydeksi, se on tärkeä homma, koska autotallin pinot eivät ole olleet kovin luotettavan tuntuisia. Päädyin nimittäin viime keväänä niitä tehdessä jättämään hieman tyhjää tuuletuksen takia takaseinän ja pinon väliin, ja pinot ovat sen takia pullistelleet. Kun luomapuut ovat siinä liepeillä, on hieman hirvittänyt, kun kohta pitäisi kuitenkin lointa pyöritellä.

Päädyin myös viikolla lankavarastojen tsekkaukseen, koska on suunnitteilla kesäkuun alussa tehdä niistä jonkun osan kanssa ajomatkaa Merenkurkun maisemia katsomaan. Ullalle sopivaa kissalelujen huovutusmateriaalia löytyi helposti puoli kassillista, sillä olen säästänyt kaikki langanpätkätkin. Kylmän vintin puolelle en vielä mennyt, sieltä löytyy lisää lankoja.

Samalla tuli siivottua makuukamarin sängyn vuodevaatelaatikko, ihan tyhjäksi! Se olikin ollut lankavarastona vuosikausia. Jos sinne sitten vaikka vara-vuodevaatteita?