Runeberginpäivänä valkoiset kuorrutukset

Huoltotien varren tuijaryhmä osoittaa polun paikkaa. Kuva on otettu tänään keskipäivällä. Rusakkokin hyppii tehtyjä polkuja, jos niitä löytää. Eniten sillä on nyt ollut asiaa syksyllä kaadetun koivun kohdalle, jossa riittää oksankärkiä purtavaksi. Ja välipalaksi viereiseltä lintulaudalta jyviä.

Tälläkään kertaa ei leivonnaisia, vaan sitä talven tavallista. Saatiin nimittäin yli vuorokauden kestänyt tarjoilu, joka päättyi tänään aamupäivällä hieman ennen yhtätoista. 15 cm paksusti tuli taas, ollaan jo yli 70 cm syvissä hangissa, Utin mittarissa nimittäin on tänään lukema 72 cm.

Auringon tultua näkyville lämpötila alkoi nopeasti laskea, kello 14:n maissa ollaan jo -8C asteessa. Taidetaan saada tälle paikalle ainakin lumen paksuusennätyksiä, joten siksi kannattaa nyt tehdä lisäpostaus. Onhan lähimuistissa myös vähälumisia vuosia.

Koko päivän satoi eilen melko kohtuullista vauhtia, mutta iltaa kohti hiutaleet suurenivat ja anti sakeni. Kävin eilen iltapäivällä asioimassa Kausalassa, ja sain auton siivotuksi ihan puhtaaksi, kun lämpötila oli suojan puolella monia tunteja. Tämä kuva on tältä aamulta noin yhdeksältä.

Tein eilen kolme kertaa rappujen lakaisun, kun kerrytti lunta ovien eteen, ja tälle päivälle ehdin vielä kahdet siivoukset, kun oli tarpeen. Lunta on nyt tallautuneena niin paljon, että se viimeinenkin askelma alkaa olla vain muisto.

Teemu kävi aamusta valoisan ajan alkajaisiksi suuret lumityöt. Sataneen vuorokausisaaliin lisäksi oli nimittäin entistäkin reilut viitisen senttiä, kun edellinen auraus oli ollut sunnuntain illansuussa.. Autotallin katolla lumilippa jo alkaa kehittyä rännikourun varaan.

Lintulaudan polku tuli ensin tehtyä sateen loputtua. Tella odotteli tallissa, ettei varpaat jäädy.

Toiselta suunnalta saman polun alkupää. Tiedossa on kohta katolta lumiköntti niskaan... Autotallin katolla on enemmän lunta kuin muissa rakennuksissa, kun siinä puhdistetaan isoja alueita parkkipaikaksi, niin pöllyävä lumi kertyy myös katon lisäksi.

Ylämäen pikku lenkki päättyy tähän vaahteroiden alle. Elsa-kuusen oksia oikealla.

Roskiksen nurkalla on myös mahdollisuus saada lumia niskaan...

Tänään puhdistan käytäviä vain etupihasta ja rinnepolulta, nyt ei ole niin painavaa lapioida kuin eilen, kun tein sunnuntain jäljeltä ummessa ollutta alatien polkua.

Aidan takaa pilkottaa naapurin ulkorakennusryhmästä vain yläosia, vaikuttaa ihan sveitsiläismaisemalta...

Komeaa kanjonia on vastassa heti kohta maantieltä tullessa,  punaiselta aurausviitalta alkaa naapurin ruusupenkki...

Iltapäivän puhdetyötä on alakerran lämmitystä, sitä ei olekaan nyt puuhattu moneen päivään, viime perjantaina viimeksi, kun on ollut aika leutoja ilmoja sateiden takia.
Huomenna tiedossa on lähellä nollaa olevia aikoja, suojakeliäkin, se kestänee yli viikonlopun. Ja tietysti tulee myös kuorrutuslisäystä, kun pilvimassat valtaavat seudut.

Helmikuun alkua, umpitalvea

Alkajaisiksi etupihan nietokset, jotka ovat kohonneet jo yli 1,5m puun varassa. Nyt on ihan pakko heitellä lumia myös seinän viereen, kun ylöspäin ei kohta pysty.

Monena vuonna on ollut niin vähän lunta, että tämän seinustan on voinut pitää lähes puhtaana, mutta nyt ei ole haavettakaan enää sellaisesta...

Ollaan saatu nauttia tosi valkoisista ja tosi isoista lumimassoista jo viikkoja. Ei olisi heti uskonut, että sellaista hellekesää seuraa näinkin hulppea kunnon talvi. Mutta toisaalta jos ilma on lämmintä, niin siihen mahtuu enemmän vesimolekyylejä kuin viileämpään, joten nyt on mistä ottaa.

Uusia kerroksia saadaan vähintään yksi viikossa, mutta näyttää tahti tihenevän, kun en ehdi entisiäkään noilta muutamilta poluilta pois heittelemään, kun jo uutta rapisee. Viimeinen satsi saatiin eilen, mutta se sade jatkui vielä tällekin aamulle hieman, ja taidettiin saada kertatulokseksi talven ennätykset. Uusi lisäys on tiedossa huomiseksi...

Seison etupihan laatoilla, ja talon nurkka jää juuri vasemmalle.

Sen verran on ollut tuulenpoikasta, että tuijista on jo tullut hieman paakkuja alas. Mutta kattolumet tarvitsevat suojakeliä pidemmän aikaa. Eilisen aikana lämpötila nousi nollaan ja vähän yli, mutta pikku pakkanen on taas palannut. Viimeisen vuorokauden aikana on tullut jonkinverran myös alijäähtynyttä vettä, koska lumen pintaan oli syntynyt vajaan sentin paksuinen kova lumikuori.

Ajotien piennar on saanut myös yli metriset seinät. Pensasaidan latvoja ei juuri näy!

Taloa kiertävät polut ovat muuttuneet kanjoneiksi, seinät melkein metrissä. Kun sateet ovat olleet aika antoisia tullessaan, on pitänyt mennä lumitöihin keskimäärin 3 kertaa, ennenkuin urakka on käyty läpi. Luulenpa, että tällä kertaa pitää ottaa useampia yrityksiä. Yläpihaan tarvittiin nyt kaksi kertaa, kun ennen olen selvinnyt yhdellä. Tänään tein rinnepolun, enkä yhtään enempää olisi jaksanut, kun lumi oli jonkinverran painavampaa kuin aiemmilla kerroilla.

Parvekkeen kaiteen laudoille keräytyy määränsä lunta, mutta pian ne tipahtelevat köntteinä rapuille.

Sisällä on lämmintä! Eteiseen puhaltaa ilmalämpöpumppu, eteisessä on myös patteri. Viime kevättalven uutuus on eteisen lattialle viritetty kokolattiamaton tapaan solumuovipohjainen noin sentin paksuinen matto, joka on suunniteltu lasitetuille parvekkeille lämpimän tunteen luojaksi, mutta hyvin pelaa eteisessäkin, kun siitä puuttuu nykyaikainen eristekerros lattian alta. Tella on mielipaikassaan. Kävelyväylillä on likaatumisen suojaksi tavallisia mattoja.

Iltapäivän iloksi paksu pilvikerros on antanut tilaa siniselle taivaalle. Tuvassa Tellan mielipaikka on sohvankulmassa. Varsinkin, jos minulla on paikka toisessa kulmassa, johon lupauksen antaa se, että sukankudin ja ainekset on asemoitu siihen lähistölle.

Lopuksi muutama kuva tuvan ikkunoista, kun aurinko pilkahti esille. Sinistä taivasta ei kyllä juuri näy, mutta hyvä, kun on edes aukkoja, lähinnä etelän suunnalla.

Kuvan valkoisessa massassa on tumma piste, ainoa mitä alakaivon kopista on näkösällä. Osin se on hautautunut lumeen ja loppu on kuoreutunut ylhäältä päin. Tuota polkua kompostorille en ole vielä lapioinut, mutta tuoreet rusakonjäljet kyllä löytyy, että tietää tien paikan.

Alatien polku tulee lapioitua yleensä viimeksi, kun se on vain käppäilyjä varten talvisin. En ole varma, tuleeko tänään tehtyä vielä.