Talven aattona

Joillekin tämä tietysti on Halloween-aatto, ennen vanhaan puhuttiin kekristä. Kellot vaihdetaan viikon päättyessä talviaikaa raksuttamaan, joten kalenterin mukaan syyssesonki on sitten ohi. Onneksi ilmanhaltijalla on eri kalenteri, tänään oli lähes 8 asteen lämmöt mittarissa, lähiaikoina on odotettavissa myös lämpimähköjä öitä.

Katsellaan maantieltä, kirkon kulmalta arboretumiin. Ruoho kasvaa niin, että voisi siinä jonkinmoinen hanhilauma syödä! Etualan punainen pläjäys on pääosin verikurjenpolvea, siihen siirsin myös japaninhappomarjan, mutta sitä ei juuri  näy.

Marja on tulossa lauantaina kyläilemään, siksi viikkosiivous muuttuikin sesonkisiivoukseksi, eli vaihdoin verhoja ja sohvan päällisiä, ja istutin etupihan kukkapenkkeihin tuijan oksia ja muuta piristettä. Tuo tietysti merkitsi myös ulkoilua tontilla, joka on hauskaa, joskin siinä näkee aina alkamattomia ja ehdottoman kiireellisiä projekteja. Niitä on mukava mietiskellä sisällä lämpimässä, ainakin silloin, jos reisu ajoittuu hämärän seutuun eikä kannata alkaa ulkopuuhailua.

Tuijat takalaidassa, jotta eteen jää vielä tilaa, mikäli sulat kelit jatkuvat, joulutähtisesonkia varten.

Kävelin tietysti myös hautausmaalla traditiotoimissa, eli lyhty kynttilöineen siirtyi taas talveksi haudan kulmaan. Hautausmaareisun aikana aurinkokin pilkahti muutaman kerran, ja kun ei tuullut, niin tuntui oikein lämpimältä.

Hopealehtien kasvukausi vielä jatkuu. Niiden seurana on kanervia ja kuusenoksia, sekä amerikantuliaiskasveja, mm. vaaleanpunakukkainen Verbena tuossa keskellä. Joitain lumimarjan oksiakin! Kiven takaa pilkottaa viereisen haudan ruusujen punaa. Etelän puolella ne menestyvät. Lehtiä oli tullut haudalle tuulen tuomana niin paljon, että piti kuskata kärryllä, kuten tarkkavainen katsoja kuvasta huomaa!

Kirkon katonkorjaus on jo loppusuoralla. Viimeaikaisten tiedotteiden mukaan työ valmistuu marraskuun puoliväliin, mutta huppu on yhä verhona. Kuten tapulin ulkomuodosta näkee, on komea näky pian odotettavissa. Aiemmat kattopaanut olivat betoniset, mutta kehitys on tähän korjaukseen tuonut lasikuitua mukaan, joten uudet paanut ovat ohuemmat eivätkä siis paina niin paljon kuin entiset. Se on kirkkovanhukselle varmaan mieleen.

Kirkkomaalla on tapahtunut muutakin edistystä, sinne on saatu aikaan roskisaitaukset, joissa laatikot ja ehkä jokunen harava ja kärryt odottavat käyttäjää. Pohjaksi on pantu betonilaatoitus. Aiemmin piti noita työkaluja etsiskellä tapulin alakerrasta, mutta varmaankin tapulin remontti, jossa huppu tuli moneksi kuukaudeksi päälle, sai liikkeelle tämän uudistuksen. Tosi siistiä!

Muuten on viikko edennyt ompeluiden ja mattotöiden merkeissä, ja mausteeksi tuli vielä punaisen kinnasparin teko, kun Emmi vieraili viikko sitten. Puutarhan talvitöitäkin on hieman tehty, eli kompostia kasvatettu. Jänisverkot vielä odottelevat asemointia. Puita on kärrätty autotallista useampikin kerta, koska yläkerran mattopuilla on paljon mukavampaa, kun alhaalta huokuu lämmintä ilmaa parin tunnin ajan. Tämän talven eräs tavoite on autotallipuiden vähentäminen. Sitten kun sisältö on vähissä, voisi  parikymmentä vuotta odoteltu sisäkaton uudelleen pinnoitus lautakatoksi tapahtua. Siis suunnittelen sitä ensi kesäksi. Ja uusien puiden kaatoa arboretum-koivikosta.

Lintujen seuraaminen on mukava ajanviete, kiinnostavuudessa voittaa helposti esim. lehden selailun. Ruokintapisteen vieraina on ollut tali- ja sinitiaisia, pikkuvarpusia, vihervarpusia, jokunen mustarastas ja närhi, sekä tietenkin harakat ja varikset. Naakat ovat jostain syystä paljon harvemmin nähtyjä kuin esim. 10 vuotta sitten, mikä sitten liekin syynä.

Lintuja käy ihailemassa minun lisäkseni pari kissaa, Vili idän puoleisesta kodista ja Mirri pohjoispuolisesta. Mirri on uusi kylällä, se elää ensi vuottaan ja on aivan musta. Vili on siihen nähden vanhus, mutta tummanharmaa väri sillä on ollut aina.Tuossa alapihan kukkapenkissä kasvaa yllä mainittujen nelijalkojen suosikkia, kissanminttua, se näytti olevan vielä aivan freesiä, joten kissat varmaan ensin käyvät minttubaarissa ja sitten vasta seuraamaan lintuja.

Kurpitsajuhlan kunniaksi tein tänään ruoaksi uunissa paahdettua kurpitsaa sekä paistinpannulla keon pintaan vielä paahdettuja kurpitsansiemeniä. Tämä kurpitsalajike on hyvin ohutkuorinen, joten pihvit ovat ihan kunnollisen kokoisia.