sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Igluko seuraavaksi?

On laskiaissunnuntai, joten tästä sitä istutaan "pääsiäisjunaan". Sitä ennen käytän kuitenkin nyt tilaisuutta hyväkseni ja toivotan kaikille lukijoilleni:
Hyvää Ystävänpäivää!
Lumitöiden viikkoa on talven piristeeksi vietetty. Jokaisena kolmena viime päivänä ja kerran sitä ennenkin, yhteensä olen heitellyt n. 40 cm:n kertymät, niistä onneksi vain tänään oli hieman märkää ja siksi painavampaa. Päivä rakentuu sopivasti, kun ensin kerää rohkeutta, sitten tekee ja lopun päivää ihailee, suihkussa käytyään. Etupihan kinos lähenee kahta metriä.
Lunta on tullut ihan edellisten talvien veroisesti, vaikka on sanottava, että kunnioitettavasta korkeudesta päästään kyllä aika pian alemmas, jos sattuu vielä kosteampaa aikaa. Suurin osa on nimittäin pakkaslunta.
Ei käy kateeksi niitä Massachusettsin lumenluojia, joilla on viikonlopun Nemo-myrskyn seurauksena 90 cm:n lumet, joista autoa näytettiin kaivetun esiin kaikella mahdollisella, jopa lehtiharavalla!
Tienvarren kukkapenkin kinos yltää jo aurauskepin huipulle. Kuitenkin tuntuu, että liikuntaa on kohtalaisen vähän kesäiseen ajankuluun verrattuna, joten ihan hyvä, kun Tella tulee tänään joksikin aikaa tuottamaan lisävirikettä. Kun pakkaset eivät ole olleet kovia, ei ole tarvinnut kulkea alakerran lämmitysreisujakaan yhtä kertaa enempää päivässä.
Linkomiehen jäljiltä kotikadun varren kinos yltää noin hernepensasaidan latvojen tasalle tässä pihan kohdalla.
Kun tiesin Helenan olevan tulossa tässä viikonvaihteessa, en pitänyt järin suurta kiirettä runebergintorttujen teossa. Kaivoin tarvikkeet esiin vasta aamulla, ja kuitataan niillä nyt laskiaispullatkin. Hernekeitto on kuitenkin keitetty ja siitä on syöty jo kahtena päivänä, ettei nyt ihan perinteet hukkuisi.
Pirttiaskareissa olen edistynyt kahden töppösparin verran, ompeluissa sain tehtyä liudan koristetyynyn päällisiä, jotta on vaihtovaraa pikkumiehen pyöriessä sohvalla. Uudet alakuvassa ovat tuota vaaleapohjaista kangasta. Harmaa fleece muuttui takiksi, siitä jäi vielä kangasta johonkin mukavaan. Kohta pieniä fleecetilkkuja on niin paljon, että voin alkaa mattojen askartelun entisaikojen mustepyyhe-tekniikalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti