lauantai 29. marraskuuta 2014

Adventin aattona

Adventtiaika alkaa huomenna, ja sen kunniaksi on polkaistu lukuisia jouluajan myyntitapahtumia ja joulukauden avajaisia elettäväksi. Naapurin Päivi on tehnyt pitkää päivää Kausalassa Käsityöläisten puodin tilapäiseksi myyntipaikaksi. Aamuhämärissä voi nähdä valon kajastavan ikkunasta ja seuraavan kerran vasta iltamyöhällä. Täällä kotona on vietetty Tellan kanssa rauhaisia aikoja, kun mikään ulkopuolinen ei ole päässyt järkyttämään Tellan kovin herkkää reviirin puolustustahtoa.

Alkuviikosta ei tuottanut enää paria laukkaa enempää, kun iltahämärissä naapurin kissa suoritti pissatuokiotaan parkkipaikan soraikolla, ja tulimme hänelle yllättäen nurkan takaa. No, onneksi en lentänyt rähmälleen nykäisyn voimasta, kun sille ei tullut lisävetoa seuraavaksi vaihtoehdoksi...

Käsityön ystävä tarkistamassa tilannetta, vieläkö monta paria pitää näpertää. Adventin kunniaksi vaihdettiin tuolien peitot ja entiset heittävät hullunmyllyä parhaillaan pyykkikoneessa.
Viikko sitten saatiin lämpimään maahan kymmenkunta senttiä lunta, mutta sellaisen kohtalo on tavallisesti sulaa pois pikimmiten, niin kävi nytkin. Pitkällinen harvinainen korkeapaine jatkaa vaan olojaan ja elellään pilvisen ja osin tihkusateisen marraskuun lämpimissä keleissä, kun pakkasella käydään vain silloin tällöin, jos silloinkaan. Nythän sitä taas odotellaan koettavaksi. Vaihdoin viikolla takaisin kesäkelin kenkiinkin, kun maa on niin kuivaa, ettei ole lätäkköjä. Maailmalla ennustellaan meille poikkeuksellisen kylmiä aikoja talvella...

Tellan korva on kovin herkkä havaitsemaan vähäkin odottamatonta, ja siitä seuraa aina sarja rauhattomia hetkiä. Esim. jos tuulee ja vaikkapa lumilapio kaatuu pihalla, voi tulla iltaunien menetys ja pako pohjakerroksen ovelle, jossa kaivaudutaan mattokasaan. Samoin jos olen pitänyt ilmalämpöpumpun iltasella päällä ja sitten sammutan sen nukkumaan mennessä, seinän lastulevyt pitävät kutistumisliikettä, josta kuuluu pientä naksetta. Se panee koiran kaapimaan seinää, josko sen takana olisi jotakin, ja parhaassa tapauksessa tullaan seisomaan nukkujan päälle, jotta oltaisiin turvassa. Lintujen katselu on kyllä aina turvallista sängyllä maaten!
Makuuhuoneen ikkunan edessä olevalta tuoliltakin saa hyvin seurattua lintuja, kun sille kiipeää.
Aina kun lähden asioille, ns. "kauppaan", Tella pyytää avaamaan pohjakerroksen oven ja menee sinne turvapaikkaansa. Tosin se ei kauan miellytä, sillä yläkerrasta se yleensä tulee tervehtimään, kun kolistelen tullessa ulko-ovea. Siellä on Ullanhuoneen sängylle tehty mahdollisimman turvallinen tyynypesä, jossa aikaa vietetään. Eilen ripusteltiin jouluvaloja yläkerran huoneiden ikkunoihin aikamme kuluksi, siitä tuli Tellan mielestä sopivaa liikuntaa, kun piti paimentaa jakkaralle kiipeävää mummoa. Välillä voi aina käpertyä sinne tyynyjen joukkoonkin...

1 kommentti: