Tavara- ja muiden "vuorien" siirtelyä...

Etummainen tuija on uusi, istutin sen vasta perjantaina. Melkein samaan kuoppaan kuin edellinen oli kuivunut, mutta toin yhden kassin uutta multaa kompostilta. Saapas nähdä, kuinka tämän uuden käy. Rinne on tässä ruusuaidan takana perin kivinen.

Istutuksien uusinta on nykyisin vähäisempää, mutta suuttunut tuija piti vaihtaa vihreämpään.  Pulkka on senkin homman suorittamiseen sopiva apulaite. Kun rinne on jyrkkä, puutarhakärry vierisi pois.

Kevät on siitä mukava vuodenaika, että siivoilutuuli iskee useammin. Osansa saavat pihat ja tantereet, tienvarret ja itsekunkin kämppä, jossa kurkistellaan jollain tekosyyllä ties minkäkinlaisiin varastojen sopukoihin. Pyykkejä pestään innolla ja käyttövaatteet vaihdetaan kevyempiin. Näin on tehty meilläkin jo muutaman viikon. Sisätuuli alkoi puhaltaa jo useampia viikkoja sitten-  ei ikkunanpesusta, vaan siitä, kun Helena-tytär oli tyhjennellyt omia tilojaan nuoremman tyttären kesäisiä asumistarpeita silmälläpitäen.

Tullessaan tänne hän mietti, että kun olen asunut tässä jo 10 vuotta, nurkat alkavat pullistella käyttämättömistä varastoista. Viime keväänä teimmekin selvityksiä yläkerran vaatekaapissa samasta syystä, ja vaatekierrätykseen lähti paljon tavaraa. Monia hyllyjä ei ollut tullut katsottua senjälkeen yhtään kertaa, mutta jotakin oli tullut uusiksi kerroksiksi lisää. Olen mielestäni aika hyvä keräämään muovisia pakasterasioita. Osa varastosta saattoi olla jo Elsankin peruja.

Osa ehkä kelpaisi kirpparille tai huutonettiin, jos se olisi minulle tarpeetonta, ja niinpä tehtiin valokuvailua, että asia nytkähtäisi eteenpäin. Minulla ei ole minkäänlaista kirpparimyyjän kokemusta, koska olen kuvitellut, ettei kukaan olisi kiinnostunut astia-jäämistöistäni, mutta suostuin toki kanniskelemaan pohjakerroksessa (entisessä perunakellarissa olevasta) non-food-varastosta hänen valitsemiaan tavaroita tänne parempaan valoon, ja pitäisihän kohteista toki pölytkin saada pestyiksi.

Piha-askareet virkistävät, ja koira nyt vanhempana jaksaa olla mukana joitakin aikoja tutkimassa maata, josko hänellekin löytyisi kiinnostavaa, kun minäkin etsin (=kitken) niin tomerasti.

Viikonloppu siinä meni, ja session lopuksi kuvatut tavarat jäivät kirjoituspöydälle pinoiksi odottelemaan mahdollisia yhteydenottoja. Joitakin tuotteita lähtikin heti kiertoon, osa ei. Kun kävin non-foodissa tutkimassa, miten laittelisin ne pinot sinne takaisin uudestaan, totesin, että äkkiä muutama kassi ja jätesäkki täyttyisivät. Myös autotallissa on ollut ns. kovamuovista vanhentunutta rompetta odottamassa toimintaa. Tänä vuonna jäteasema ottaa maksutta vastaan myös sellaisia kodin tavaroita. Ennestään kodinkoneet, metallit, lasipullot ja -purkit ja ongelmajätteet ovat saaneet sen "arvoaseman". Muun jätteen vientihän maksaa hieman.

Homma eteni niin, että lähtevä materiaali tuli lajiteltua seitsemään jakeeseen, joista yksi omaan polttolaitokseen, yksi omaan roskikseen ja rikkinäinen keramiikka palasiksi ja täyttömaaksi monttuihin. Jäteasemalle on mennyt kaksi autokuormallista. Varaston sahalautaiset hyllyt ovat siivoilun jälkeen jopa saaneet hyllypaperia pintaansa. Ehkä vielä kolmaskin autokuorma saataneen, kunhan katson muualla tiloissa olevat maalipurkkivarastoni.

Mikä parasta, nyt on Suunnitelma hyllyjen käytöstä! On eri pilttuut lopuille lasisille, posliinisille ja muun sorttisille säilytettäville, että helposti löytää eikä tarvitse raivata löytääkseen.... Tella on kovin tykännyt tästä askareesta, sen kuono on koko ajan pohkeessa kiinni, joten meillä on siis yhteinen harrastus. Kolmena päivänä on sitä tehty.

Varsinkin yläkerrassa puuhailu on koiralle mieleen! Ei tarvitse kuin kerran mainita, että jos mentäis vinttiin, niin koira on siellä jo. Tässä asiantuntevasti avustetaan loimen laittoa tukille.

Hillokellarin tyhjennys oli jo vuosi sitten, tila sai myös uuden tarkoituksen: Non-food laajeni sinnekin. Lähinnä muoviset rännisaavit ja sangot asuvat nyt siellä. Hilloja on vain jääkaappiin mahtuvia määriä.

Katse on sitten tietysti kohdistunut myös vinttitiloihin, ja sieltä on lähtenyt energiajätettä, joka sekin otetaan eroteltuna vastaan jäteasemalla. Silloin kun muutin, täällä oli kahden pussin jätekeräily, eli oranssinvärisiin pusseihin pantiin polttoon kelpaava, mustiin ne muut eli loppujäte. Pian alkoi meillä myös biojätteen erottelu kompostoriin, joka merkitsi roskiksen tyhjennyskertojen välin pitenemistä 4 viikkoon. Mutta se energiapussikausi loppui polttolaitos-ongelmien takia, joten on pyrkinyt syntymään taas varastoja. Pari kuormaa sellaista löytyy helposti, kun pidetään rajana esim. vuodevaatteille, että jos ne ehtivät tulla 40 vuoden ikään, niin kohtalo on selvä. Ensimmäisessä kuormassa oli jopa 50 vuotta nähneitä sohvien pehmikkeitä!

Vuosi sitten tontille tuotu sorakuormakin on alkanut pikkuhiljaa vaihtaa paikkaa. Kuskaan sitä pieniä eriä pulkalla, kun matka on alamäkeen ja pulkan lastaus on helppoa. Autotallin takana on tarkoitus tehdä rinneraput uudestaan ja samalla täyttää navetan jäänteiden lahoamisen jättämiä monttuja.

Siirrän rappuja hieman vasemmalle, kun polku osuu liian nyt lähelle talonseinustaa, saan siihenkin kohtaan sitten hieman lisälevikettä pinonpohjaksi. Ruskea maa on siirrettyä soraa, sitä tulee siihen vielä useana päivänä.

Osa sorasta ehkä jää niidenkin rappujen uusimiseen, jotka johtavat talon alapuolella alapellolle. Siinä törmässä nimittäin koivunkannot (puut kaadettiin 9 vuotta sitten) kypsyvät lähivuosina, ja raput saavat levitä ja siirtyä hieman, että Huvimaja-kirsikalle jää riittävä tila.

Loimiletit tehtynä

Onneksi on ollut suunnitelma uusien saalien tekemisestä, kun kudelankoja aina vaan on turhan paljon. Teinkin pari lointa ennen Tellan tuloa viime viikonlopulla, ja nyt on toinen saatu tänään kutomakuntoon. Viimeiset itsevärjätyt siniset ja vihreät on siihen loimeen kulutettu. Siinä lepää sielu ja posket punoittaa kun saalityöhön pääsee!  En tehnyt pitkiä loimia, että valmistuvat nopeammin, mutta toinen loimi kai tulee työn alle vasta myöhemmin kesällä. Alkavalla viikolla on aika sateista, joten yläkerta kutsuu ehkä useamman kerran päivässä...