Pihamuutoksia

Johdantokuvaksi aiheeseen halusi tämä näkymä 30 06 2012. Puulaatoilla päällystetty patio on ottanut vastaan ison mattopyykin loppukuivatuserän. Kosteiden päivien takia autonpeittokin on päässyt mattoruljanssin apulaiseksi. Vierailuja ei näemmä ole juuri sillä viikolla tiedossa. Blogger ei jostain syystä mitenkään halunnut sijoittaa tätä kuvaa tuonne myöhempään tekstiin, vaikka kuinka yritin.

Tässä kirjoituksessa on kuvia Vierulan talon ulko-alueiden viimeisten vuosikymmenten kehityksestä. Tärkeimmät rakenteelliset muutokset olivat: 1991 tapahtunut navetta-ladon purku ja tilalle tehty autotalli; vuoden 2000 aikana tehty katon uusiminen, talon maalaus ja seinäritilöiden rakentaminen ja 2010 ikkuna-ja oviremontti, jotka ovat muuttaneet talon ilmettä. Samaan aikaan on talon rappujen editse menevä pikkupolku, joka johti naapureille, vähitellen paisunut isojen autojen tarpeisiin ja muuttunut leveäksi ja huoltoa vaativammaksi. Maanpinta on kohonnut näiden vuosien aikana niin, että etupihan rappujen alin askelma on nyt sen tasossa.

Pintavesien johtaminen naapureilta tontin kautta muuttui heinäkuussa 2006, kun yhteisvoimin tehtiin Grand Canyon- nimen saanut uusi oja meidän tontin itälaitaan. Sen ansiosta pintavesien virtailu etelärajaa pitkin etupihan ohitse hiljeni, ja talon pohjakerroksen keväiset pikkutulvat jäivät muistoksi. Nyt vedet virtaavat yläpellon reunalle ja painuvat maahan siellä. Samana vuonna tuotiin paljon mursketta tielle, ja yksi kuorma tuli tekemään meidän autotallin taakse kuivan parkkipaikan, sekin oli sadekausien vaivaamaa aluetta ennen.

Marraskuussa 2013 datakaapelin upotuksen jälkeen vanhan tienojan toinen penkka hävisi.

Kivet odottavat poiskuljetusta.

Datakaapelin veto tienojan tuntumaan poisti isot kivet, ikiaikaiset vedenvirtausesteet ojan penkoilta, joten osa ojasta hävisi.

Piha on elänyt muutosten johdosta uusia kehityssuuntia. Elsan ja Tatun aikaiset rapun syrjien kukkapenkit ovat vaihtaneet kokoa ja lajeja, etupihaa on laatoitettu, ja Tatun ja Elsan aikainen pihasyreenien lehtimaja (1940-luvun lopulta) makuuhuoneiden ikkunoiden alla on vaihtunut laatoitetuksi patioksi. Lipputanko on säilynyt ennallaan, mutta sen kukkapenkki on muuttanut muotoaan ja lajejaan.

 Kehityskuvia:

Kuvassa 2007 kesällä merkittävin massa oli nurkalla kiipeävä alppikärhö, joka istutettiin 1980-luvulla saunan ensimmäisen remontin aikoihin. Taimi tuli kirvesmies Pentti ja Terttu Volasen kotoa Turengista, ja alkoi aika pian kasvaa hurjaa vauhtia lämpimällä seinustalla vallaten ulko-oven päällä olevan parvekkeenkin kokonaan. Talon maalaus v. 2000 nutisti sen maan tasalle keväällä, ja se kesä toi myös kiipeilyritilät, jota pitkin köynnös tässä kuvassa on ylennyt. Pikkuvarpusten hotelli! Kuvan oikeasta laidasta näkyy myös viite pation eteläpuolen penkistä, siinä on toinen timanttituijista jo seisomassa omilla juurillaan.

Vuoden 2009 kesäkuussa saatu näkymä kertoo alppikärhön hävinneen, sen juuristoa poistaessa löytyi myyrien tunneleita. (Nuo kuivuneet rippeet lähtivät sitten, kun tuli vierailulle tikkaita kiipeämään uskaltava Helena.)  Keväällä sain tarmonpuuskan ja kaivoin pois kaikki maat tunneliverkoston alueelta ja toin tilalle mursketta. Näin lähtivät alkuun pihan laattatyöt, joita on riittänyt siitä lähtien. Toinenkin rappujen puoli sai hieman laatoitusta osakseen.

Seuraava kuva on ikkunaremontin valmistuttua, huhtikuun puolivälissä 2010. Runsasluminen talvi muistuu mieleen vielä lumikasojen pohjina. Amerikanreisulta palattua olivat näkymät tällaiset, siis uudet ovet ja ikkunat. Ne olivat saaneet pielilautoihinsa myös uudet muotoilut. Heikki totesi, että Urtsin kanssa tuumittiin siinä, että rakentajista täytyy jäädä muisto!

Näkymä lokakuun alussa 2015 kertoo, että tienpuoleinen seinäsäleikkö on nyt valkokukkaisten alppikärhöjen paikkaa. Pihapiirin rajaavat tuijat ovat kasvaneet jo useita metrejä korkeutta, samoin irlanninkatajat kukkapenkissä.

.

Heinäkuun lopun 2007 kuvassa on juuri päättynyt tienvarteen istutetun syreeniaidan (ja aiemmin jo ison vaahteran) aika, kannot jäljellä. Sinä keväänä oli muotoiltu uusi kukkapenkki talosta tielle päin, ja kiipeilyritilälle oli juuri istutettu muutama valkoisen alppikärhön (jalosteita) taimi ja eteen pari irlanninkatajaa. Papulanruusu-rivi näyttää kuvassa jo aidalta, kestipä sen alkuun pääsy kauan kuivassa ja kivisessä tienluiskassa. Istutus oli ensimmäisiä tontilla tekemiäni, jo 1980-luvulla, samoihin aikoihin noiden jo pois leikattujen syreenien kanssa. Iso vihreä massa tuolien takana on jättitatar-kokeilu 1980-luvulta, sekin on muuttunut jo unholaan.

Marraskuun 21 päivän 2007 kuvasta näkyy, että kartiotuijat on saatu maahan, ja niillä on vihreänauhaisia tukikeppejä.

Pation muuttuminen

Heinäkuun lopulla 2007 pation pohjatöiden ensimmäinen vaihe oli tehty, kun maata tuomalla se oli tullut melko tasaiseksi. Puulaatat oli ostettu sinä kesänä istuinryhmän alle. Oli saatu patio niin suureksi, että peräti kaksi keinua ja pöytäryhmä mahtui sille! Nurmikon leikkaamisessa oli paljon askaretta, ihan liikaa. Toinen nuorehkoista vaahteroista oli jäänyt kasvamaan, talon lähellä ollut toisen kanto oli muuttunut niin pehmeäksi, että tasaukseen oli voinut ryhtyä. Syreenimajan viimeinenkin eli pohjoisenpuolinen seinä oli katkaistu alas ja sitä leikattiin vuosittain pensasaidan tapaan.

Kuva on lokakuulta 2007, kun puulaattojen läpi tunkeva ruoho alkoi harmittaa tarpeeksi. Oli tartuttava lapioon ja kaivettava pois rehevää kasvualustaa, jonka tilalle sitten keväällä 2008 tuli hiekkakuorma. Olin istuttanut 1990-luvun ensi vuosina pari vuorimäntyä talon seinämän lähelle, mutta ne olivat kasvaneet liian suuriksi ja kun tässä niitä ei näy, se merkitsee, että olivat jo kannoiksi sahattuja.

Syyskuun 19 2009 kuva kertoo paitsi lämpimistä syysilmoista myös sen, että Varax-keinulle oli hankittu uusi katos ja myös uudet kovapuiset pöytä ja tuolit, ja vielä Sotkan kesäsesongin loppurysäyksestä uusi puutarhavarjo. Timanttituijat kasvoivat kovaa vauhtia!

Kolmea viikkoa myöhemmin oli ensilumen päivä 13 10 2009. Tästä näkyy ,että olin levittänyt pressun laattahiekkojen päälle, kun yhtään ei kiinnostanut ajatus, että vapaana kuljeskelevat naapurin kissat alkaisivat pitää sitä vessanaan.

03 09 2015 talletettu näkymä pation nurkasta kertoo, että koko alueella on betonilaatoitus, jota rajaa tänne itään päin rinnepenkki. Pohjoislaidan pihasyreenit ovat vielä tässä kuvassa pitkinä, niiden kaato oli paria viikkoa myöhemmin, kun olivat venähtäneet liikaa. Näkyy myös tyhjä paikka pihajasmikkeen tultua nutistetuksi.

Tässä on uurastuksen tulos 21 09 2014, patio kokonaan laatoitettu, kun innostuin tekemään mattotelineelle parempaa paikkaa alempana tontilla, ja jotenkin tämä homma lipsahti mukaan siinä sivussa... Vanhat keinut muuttivat kierrätyskuormaan vuotta myöhemmin., nyt ei ole keinuja.