torstai 26. tammikuuta 2012

Päivää paavalista


 Tammikuu on tehnyt talven, paavalinpäivä 25.01 taas on entisten suomalaisten merkkipäivä arvioitaessa kaamosajan poistumista. Eilen yritinkin moneen otteeseen päästä kirjoittamaan blogia, mutta taivaalliset sähköilmiöt eivät sitä sallineet. Niinpä käytin omaa energiaa viemällä matot lumihankeen tekeytymään, jossa niiden sähköinen varaus poistuu ja sen mukana niihin kiinnittyneet pölyhiukkaset. Tämän blogin kaikki kuvat on otettu eilen iltapäivällä noin klo 15. Aurinko oli painumassa jo mailleen, mutta valoisuus viipyi vielä tunnin. Kun entisten lumien päälle oli edellisyönä tullut yli 10 cm höytylunta, maa kylpi punertavaan vivahtavassa valkoisuudessaan. Taivas selkeni idästä, joten pakkasta oli päälle -10 asteen. Illalla oli keramiikkakerhon työhetki klo 17.30-20.


Voihan nettiyhteyksien pätkimisen syitä tietysti olla muitakin, mutta juuri on päättymässä mahtavan plasmapilven vaikutus maapallolla, joka tuntuu varsinkin napa-alueilla ja joka näkyy ensi sijassa revontulina. Siinä auringosta peräisin olevia varautuneita hiukkasia törmää maapallon ilmakehään, ja tästä vapautuu energiaa, joka saa revontulen värejä aikaan. Kun maapallon kaasukehä korkeammalla on järjestynyt eri kaasujen kerroksiin, vety ylimpänä, revontulen väristä voidaan tietää, mihin kaasuun ionipilvi kohdistuu, vetyyn, happeen vai typpeen.

Paitsi komeita taivasnäkymiä kyseinen plasmapurkaus aiheuttaa häiriöitä ilmakehässä eteneville muille aalloille, kuten radio- ja satelliittiliikenteen viestintään. Voi tulla myös kompassihäiriöitä. Niinpä napa-alueiden kautta kulkevia lentoreittejä siirretään turvallisempiin leveyksiin. Katselin Ilmatieteen laitoksen diagrammeja tästä purkauksesta Auroras Now-sivulta, niissä näkyi 24. tammikuuta kovin "pommitus", mutta myös 25. päivältä oli runsaita havaintoja.

Ollaan siirtymässä auringon 11-vuotisrytmissä energisempään ja pilkkuisempaan vaiheeseen. Se tarkoittaa, että auringossa käynnistyy ydinreaktion luonteisia purkauksia, jotka näkyvät leimahtaessaan valtaisan kirkkaina kohtina, ja reaktion hiipuessa tummina pilkkuina. Näistä kohdista lentää avaruuteen tavallista enemmän energiaa ja protoneja ja elektroneja, ja jos maapallo sattuu olemaan pilven kulkuradalla, myös toimintaa maan kaasukehässä.


Toivottavasti entisaikojen seuraukset eivät toimi nykyaikana. Silloin sanottiin runsaiden auringonpilkkujen tuottavan maapallolla sotia ja nälänhätiä ilmastollisten epävarmuuksien takia. Nykyisen viestinnän aikana tiedämme sotia puhkeavan muulloinkin, ja ruokasatojen heikkeneminen löytää lukuisia eri syitä, mm. merivirtojen oman rytmin, josta seuraa tuulivirtauksien ja sateiden muuttumista. Viljelytekniikatkin vaikuttavat! Mitä tuollaiset magneettimyrskyt vaikuttavat ihmisen aivoissa, on perin vaikea tutkia, koska muita muuttuvia tekijöitä on liikaa.


Vierailin viikonvaihteessa Hämeessä tapaamassa entisiä tuttuja. Tavattiin sekä murheellisissa että iloisissa merkeissä, kun yksi työtoverimme siunattiin päivällä haudan lepoon ja toinen kutsui illaksi juhlimaan ikääntymistään. Entiset työtoverit ovat kuin avioliittokumppanit, tunnemme toisemme luonteenpiirteet ja tavat aika hyvin ja haluamme pitää heidät jatkuvasti lähiystävinä. Mikäs on halutessa, sillä vanhemmiten itse kukin hieman viisastuu ja osaa arvostaa toistaan enemmän. Parhaat kiitokset ihanalle tiilitalon emännälle leppoisasta petipaikasta: Bed, breakfast and care!


Tapasin myös toisenlaisen tutun, kasvikerhoystävän, jonka koti on Kalvolassa, mutta juuret Karjalan kannaksella Sakkolassa. Hänen ryhmänsä kanssa kävin ikimuistoisen retken kannaksen maisemissa kesällä 2001, kun pääsin mukaan lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkin uudelleenvihkiäisiin Sakkolan Hovinkylään.
Vaikka se päivä oli mahdollisimman huono kasviretkeilyyn, kun ukonkuurot seurasivat toistaan, ainoa harmi oli, että muistiinpanovihkon sivuille ei tullut kirjoitettua tarpeeksi! Nyt meillä on yhteinen harrastus tuon retken seurauksena, tuottaa julkaistavaan kirjaan tietoa kylän kasvistollisista piirteistä ennen ja 2000-luvulla.

Tuon asian tiimoilta olen viipyillyt nettisivuilla tavallista useammin, ja kas kummaa, löysinkin kannaksen entisiä kuntia katsellessa samalla erään "Pandoran lippaan", tiedot, joihin en jostakin syystä koskaan ollut kajonnut, nimittäin syntymäkuntani Johanneksen sivustot. Niistä pitää tehdä joskus blogia, oli se niin kiinnostavaa! Pirttihommia lienee itse kullakin tiedossa, sillä pakkaset kiristyvät jatkossa, ensi viikolle näkyy olevan odotettavissa yli -20 asteenkin lukemia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti