sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Maaliskuuta tontilla

Illansuun tunnelmaa tänään, klo 17 on vielä aurinkoa! Elsankuusesta on lumikuorma viimein tippunut alas, puu on taas suorassa.
Tuli tässä käytyä muutaman päivän turneella Savonmaalla, kuuntelemassa räystästippujen ääniä. Torstaina ja perjantaina päivänoteerauksiksi saatiin ihan useampiakin lämpöasteita, joten lirinää riitti! Perjantaiaamulla peltikaton reunassa oli nähtävillä kattolumesta syntynyt kielekkeen reuna, joka eteni kuin jääkauden muinaismuisto paksuna massana samaa vauhtia kuin jäätikötkin, 10-15 mm tunnissa. No siihen se sitten jäi pelottelemaan, eikä romahtanut alas, kun tuuli viileästi ja päivälämmötkin hupenivat illalla pakkasen pintaan. Tuossa sivupalkissa on ylimmäisenä uhkaavien kielekkeiden pikkukuva!

Perjantaiksi ennustettu sadepäivä oli vielä Mikkelin korkeudellakin pääasiassa vesiräntää, se ei hankia kasvattanut, vaan sulatti entisiä. Jalkineiksi piti hakea kumisaappaat. Pihateiden pinnat pehmenivät pohjaan asti, joten lumilapiolla oli puuhia. Yleisesti ottaen lunta oli siellä pihoilla paljon vähemmän viimevuotisiin verraten, ja silloinhan tein alkuhavainnot kuukautta myöhemmässä kuin tänä vuonna, maaliskuun lopulla. Onneksi ei joka vuosi ole niin mahdottomia lumimääriä. No toki nyt on vasta maaliskuun alku, ja tässä kuussa lunta voi vielä sataa montakin kertaa. Tiaiset nokkivat talipalloista einestä itselleen, ja Tella kirmaili pihahangessa hankikannon keleistä lauantaina iloissaan. Helena puolestaan kävi lauantaina vetreyttämässä itseään Orijärven avannossa pulikoiden, loistavassa kevätauringossa.

Dragon wing-begoniani ei oikein tykännyt noin monen päivän poissaolosta, vaan kaikki lehdet riippuivat pöydälle asti. Kuvassa kastelusta on kulunut pari tuntia, joten kai saan anteeksi, etten pannut lähtiessä vesivarastoa aluslautaselle.
Nuhakauteni alkaa kohta olla vain muisto, kun sitä hyvin on hoidettu. Vanha toteamushan sanoo, että jos hyvin hoitaa, toipuu neljässä viikossa, mutta hoitamatonta saa kestää kuukauden. (!) Oli mukavaa torstaina seurata harvinaista TV-ohjelmaa, valtiopäivien kokoontumista, jossa entinen, rouva presidentti piti jäähyväispuheensa eduskuntatalossa ja linnassa, ja uusi, herra presidentti puolestaan antoi juhlallisen vakuutuksen puheittensa alkajaisiksi. Lähetystä kesti useita tunteja, ei yhtään pitkästyttänyt, kun puhujilla oli niin hyvin laadittuja ja itsensä kuuloisia puheita.

Mustanmerenruusujen taimet ovat kohta vaaksanmittaiset, joten ehkä kukkia alkaa näkyä kuukauden kuluessa!
Päivät ovat jo niin pitkät, että alan vakaasti harkita tästälähin kivuta mattopuille yläkertaan. Valoa on paljon, ja aurinkokin lämmittää yläkerran ikkunoista hyvin. Mattoloimen jälkeen on vielä odottamassa se toinen saaliloimi ennen ulkotyökauden alkua. Nuohoojakin jo ilmoitti tulostaan loppuviikolle, se on ollut jo vuosia selvä kevätsesongin alkulaukaus. Pian hanki alenee sen verran, että on aika siirtyä raivaussaksien kanssa arboretumin risukasoiksi muuttuneiden pensaiden luo hieman askartelemaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti