perjantai 21. syyskuuta 2012

Valo alkaa antaa myöten hämärälle

On päästy syyspäiväntasauksen aikaan, sen paikka on huomisen kalenterissa. Illalla saa napsauttaa valon päälle jo kohta kuuden jälkeen, aiemminkin, jos on pilvistä. Sadepilviä onkin ollut monena päivänä, sillä lämpimiä ilmamassoja on vyörynyt lounaasta tai etelästä. Lämpömittari on käynyt lähellä kahtakymmentä! Sehän merkitsee tietysti suppilovahveroille mukavia kasvuaikoja, mutta pihatyöt tahtovat jäädä vähiin kosteina päivinä.
Sain sentään nurmikot leikattua maanantain ja tiistain aikana, oli aivan pakko, koska ruohon kasvu on vauhdikasta edelleen. Ennen leikkuuta sai kerätä kassikaupalla omenapudokkaita puun alta, ja lopetin jo koristekurpitsain kasvukaudenkin, jotta siltä alueeltakin sai leikattua. Tuli aivan pöydäntäysi hedelmiä!
Koska ensi viikolle on ennustettu jo kylmiäkin öitä, päädyin alkamaan pesuja vaativia hommia, sillä rännivesi ei vielä käsiä palella. Parina päivänä on askarreltu pation ja etupihan kimpussa. Sain korjattua puulaatat talvisäilöön tallinseinustalle ja koristeruukut tallin hyllyille. Verenpisarat siirtyivät etupihan seinustalle, dragonwing-begoniaruukut jo sisään. Suurin osa kesää ulkona viettäneistä huonekasveista meni ojantäytteeksi, vain kaktukset ja enkelinsiipi tulivat sisätiloihin. Autotallin köynnöksiäkin harvensin runsaasti, mutta ainakin talonpuoleinen lamppu on vielä aika katveessa.
Tänään vaihdoin vanhempien haudan kovin kulahtaneet begoniat ja pelakuut paremmin kosteasta pitäviin kellokanerviin ja havuihin. Etupihalle tulivat jo kynttilälyhdyt, ja nyt muistelen kynttilöin poismenneitä Giovannia ja Marja-Leenaa. Syyskukiksi istutin piharuukkuun tänään syklaameja ja hopealankaa.
 Puut ovat alkaneet kellastua ja hieman jo putoilee lehtiäkin. Yläpuolen kuva on kappelintien alkupäästä, omalla pihalla ilme on vielä aika kesäinen. Sieniaika jatkuu, suppiksiahan nousee pakkasiin asti. Alakuvassa tämän aamun keruut hieman liikaa kosteuttaan poistamassa lehtipatjoilla, sitten on varsinainen perkuu helpompaa, kun ovat pintakuivempia. Tulee olemaan mukavia aikoja, kun niin moni lähimmäinen pitää suppilovahveroista, ja nyt voin ilahduttaa heitä!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti