Varhaiskevättä vielä tänään

On ennustettu, että huomenissa palataan lumiajan maaliskuulle. Voi olla, että tulee oikein kunnon valkoinen täkki peittelemään jo pitkälti toista kuukautta vallinneen ruskeuden. Eilen katolle kivunnut nuohooja totesi, että näin ihanaa reisua tämän talon katolle hän ei muista, kun missään kohtaa ei ollut lunta eikä siis tarvinnut ajatella liukastumisvaihtoehtoa.

Näkymä on seurakuntatalon mäeltä Pappilanlahdelle.

Kiertelin sunnuntain kunniaksi kylällä katselemassa, josko huomaisin sulassa uiskentelevia joutsenia Kymellä, mutta ei osunut näkyville. Kuulin, että niitä on, mutta uiskentelivat varmaan vanhan lossipaikan virtauksen kohdalla. Pappilanlahti on vielä niin paksussa jäässä, että kylän pilkkijöiden kisatkin oli saatu tehdyksi hiljattain siinä. Samalla tarkistelin valokuidun kaapelin jättämää jälkeä Kesäkahvilan tontin reunalla, siinä pohjoisesta suunnasta tuleva linja kohtaa Pilkanmaan linjan. Tällä hetkellä kaivajat etenevät muualla.

Päädyin lajittelemaan lankavarastoja sunnuntain käppäilyn jälkeen, koska alkoi olla tietoja, että viikko olisi vielä lämpimämpiä aikoja. Tarkoitus oli tehdä saaliloimia varastoon kevään pirttiaskareiden eineeksi, ja niinpä suorinkin maanantaina tekemään luomapuun pyörittelyä autotalliin. Syksyllä saadusta lankaerästä jäi niin paljon tähteitä, että niistä tuli vielä toinenkin lyhyehkö loimi. Sinisävyisten lankakassien sisältöä tarkastelen nyt, ehkä sen saan vielä aikaiseksi tänään.

Kuitenkin piti ensin hoitaa muita hommia, sillä autotallin pinojen suuret kolot ja pullistelu huolettivat. Niinpä alkuviikolla, tarkemmin sanottuna tiistaina olikin keväthommaa meneillään tontilla, kun sain ensi vuoden polttopuutäydennykset keoksi autotallin eteen ja sorakuorman syksyisiä askareita varten parkkipaikan jatkeelle.

Ennen puukuorman tuloa piti autotallia tyhjentää, kesäkalusteet saivat siirtyä viitteellisiin paikkoihinsa ja jätelaatikkoonkin tuli taas uutta ainetta. Vanhat risat rännisaavit saivat kyllä palvella ensin yhden keikan, sillä keräsin niihin lastuaineksen klapien joukosta.

Mutta nyt on tallinedus jo taas entisensä, sain eilen hieman ennen nuohoojan tuloa paikat takaisin järjestykseen. Ihme kyllä, autotallissa on nyt vähemmän pinoja kuin ennen puuvaraston täydennystä...

Jotteivät realiteetit ihan unohtuisi, niin mukana joitain kuvia lähihistoriasta:

Kuva on otettu viime vuonna, 26 03 2013

Tällaiset näkymät 11 03 2012

Wilmalla oli paljon urakkaa lumensyönnille, kuva maaliskuun lopulta 2011.

 Kylmää on piisannut sensijaan maapallon toisella puolella. Eilen näin sisareni kommentin, että siellä on ollut vuosisadan kylmintä viimeisellä vuodenpuoliskolla. Heillä ja meillä onkin nyt ollut samat mittarilukemat, vaikka normaalisti siellä ollaan leveyspiirien takia vähintään parisen kuukautta edellä.

Viikonlopuksi odottelen lumipilven seasta suvun nuorinta äitiä Emmiä perheineen kyläilemään. Toivottavasti matka sujuu hyvin eikä kesärenkailla liikkujia ole tiellä. Tuulee jo kovasti tänään, eilinen +10 astetta on tipahtanut neljään.