Eukko ja onnenkäpälä

Kuva on tältä päivältä. Ilma on nollassa, ja pikku pakkaskausi saatu taitetuksi.

Kas kun putkahti mieleeni tuo vanha satu. Se oli niissä ensimmäisissä kirjoissa, joita olin ensin katsellut ja sitten oppinut hissuksiin lukemaan. Siinä mummelilla oli jäniksentassu, jolla aina tuolloin tällöin sipaisi, ja se esine tai kohta, jota tassu kosketti, muuttui toiveen mukaiseksi. Mummelilla riitti kavereita!

Kirja oli pieni A5-kokoinen ja ehkä pehmeäkantinen, ja paperi oli jo silloin kellastunutta. Epäilenpä, että kuulin sen kertomuksen ensin Henrika-mummun lukemana, ajallisesti se sopisi 1940-luvun alkuun, ja kirjasta tulee mielleyhtymä talon vanhimmasta keinutuolista, jossa mummu tykkäsi istuksia. Joskus lukijana oli myös isän Selma-sisar, joka tuli Heinolasta pikkulomillaan käymään meillä. Omien vanhempien lukemia kertomuksia en muista kuulleeni, en kai, kun pappa oli sotaväessä monta vuotta ja mammalla oli kotitalousaskareita. Kirja tuli varmaan loppuun luetuksi, en ole sitä nähnyt minkään siivoustuokion yhteydessä 1980-luvulta lähtien.

Tarinan kuvat olivat niihin aikoihin pikkuruisia musta-valkopiirroksia, luultavasti painolaattaan kaiverrettuja, kun mieleeni palautuivat monen monet pikku viivat, joilla vaatteita oli saatu aidon näköisiksi. Kirjan kuvia oli myöhemmin mukava puuväreillä tehdä vielä hehkeämmiksi, vaikka niihin aikoihin en yhtään arvostanut väripintaa, jonka pohjan mustat viivat tekivät hieman suttuisiksi.

Miten olinkin niin kranttu väripinnan puhtaudesta, siinä ei olisi saanut olla yhtään muun väristä hiventä. Parhaita värimuistoja on ollut ylämäellä lämpimänä kesäpäivänä makailu heinikossa, jossa aurinko paistaa silmiin ja hiirenvirnan värit ovat mitä heleintä liilaa alhaalta päin taivasta vasten katsellessa..

Puhtaan punakeltaisen värimaailma tarjottiin eilen nähtäväksi, kun olin ihomuutosten takia Päijät-Hämeen ihotautipolilla, ja naamalle annettiin vahvaa infrapunavaloa näihin ongelmakohtiin usean minuutin ajan. Sellaisista kohdin kehkeytyisi hoitamatta vähitellen ihosyöpä, ja sen syynä pidetään nykyisin vaaleaihoisen liian kauan jatkunutta auringossa oleilua. Kun ikävuosissa saadaan 70 kokoon, ongelmat ovat vastassa hyvin monella. Ei niitä ennen ollut, mutta eipä niin kauan elettykään.

Kotiin tultua piti ottaa kuva laastaroidusta naamasta, nenän selkä ja oikean poskipään kohta varsinkin tulivat hoidetuiksi. Hoitoon kuuluu uusintakäsittely kahden viikon päästä.

Jotenkin tuli se lapsuuden heinikon vahva valo aika ajoin mieleen. Ehkä se jäniksentassun sipaisukin putkahti sieltä muistojen sokkeloista, kun lampun liikaa kuumotusta välillä helpotettiin veteen kastetulla hyvin pehmeällä pyyhelapulla.

Lapsuuteni aikoihin meillä oli aapisten ja koulun lukukirjojen lisäksi Grimmin sadut, joiden kuvat kuuluivat tuohon samaan musta-valkoiseen litografiasarjaan, mutta olivat paljon häijympiä, kun niissä oli paljon muhkuraisia ja pitkäoksaisia puunrunkoja, jotka vaanivat tien varsissa. Grimmin sadutkin olivat ihan karmeita, siinä ei ihmishenki paljon painanut, päitä listittiin ja lapsia popsittiin...

Hyllyssä oli myös fraktuurakirjaimilla painettu Aleksis Kiven Seitsemän veljestä, joka ei minua kummemmin kiinnostanut, kun kertoi isojen poikien puuhailuista. Niinpä se oli vuosia vain alkusivuiltaan luettu. Taisi jäädä kokonaan lukematta, sillä Tarzan-kirjat olivat tavallisilla kirjaimilla painettuja ja ohuempia, jotta niitä jaksoi pidellä.

Tuli siis elettyä trooppisissa metsissä ja latvusten tasolla olevassa puumajassa, jonne mentiin liaani-keinua käyttäen. Toisaalta kaverina olikin Tantor-norsu, paljon mukavampi kuin Viertolan härät, joiden takia veljekset metsäreisullaan joutuivat kipuamaan puuhun ja kiven päälle. Tarzan oli sitä paitsi yleensä hyvin oikeamielinen ja auttoi pulaan joutuneita. Varsinkin hän muisti lapsuutensa ystäväpiiriä, sillä hänen kerrottiin tulleen apinain kasvattamaksi. Kun Tarzan-kirjojen tapahtumat sijoittuvat itä-Afrikan alueelle. kasvattajat saattoivat olla vuorigorilloja.

Ilmat olisivat kovin houkuttavia ulkoiluun, mutta nyt pitää pitäytyä sisätiloissa auringonpaisteen aikana tai muistaa suojakerroin-rasvaaminen! Näkymä on myös tältä päivältä. Ehkä pitää etsiä vanhojen teosten kirjahyllyä yläkerrassa...