Huh hellettä

Ja ihan oikeasti, ei siis mitään jäniksiä ja pakkasia vaan mittarissa torstaina iltapäivällä varjon puolella +22!  Kevät tuli parissa päivässä ja muuttuikin heti alkukesäksi, kun saatiin sadetta viime lauantaina ja yötkin jo alkavat lämmetä. Viime yönä oli alimmillaan +7 C. Sunnuntaina oli lehtien puhkeamisesta vain aavistus olemassa, nyt se on totta. Komea helatorstai! Ruoho vihertää, valkovuokot ja scillat kukassa, käki kukkuu.

Kuva tänään aamulla n. 7.30. Hevoskastanjan lehdet alkavat tulla esiin kääryistään.

Viikko sitten keskiviikkona oli elämäni parhaita kohokohtia, kun mentiin Helenan ja perheen kanssa kuulemaan Otaniemeen hänen vanhimman lapsensa Oskun tohtorinväitöstä. Kuvan sain Helenalta, se on karonkan illalliselta. Vastaväittäjä vasemmalla, keskellä Osku ja kustos oikealla.

Olipa kiinnostava aihekin, ilmassa leijuvien pienhiukkasten ja auringonsäteilyn vuorovaikutuksista. Ennestään toki tiesinkin, että suurten tulivuorenpurkausten jälkeen hiukkasia on ilmassa moninkertaisesti, ja ne aiheuttavat mm. mahtavat loimuavan punaiset auringonnousut ja -laskut. Oh well, ja nykyisin väitökset sujuvat kansainvälisesti englanniksi. Kehitystä on tapahtunut siitä, kun 1960- ja -70-luvuilla kävin monessa sellaisessa seuraajana. Onnittelut Oskulle, joka alkoi sommitella elämäänsä sopivia askareita 1980-luvun jälkipuoliskolla perheensä kesälomareisuilla tähän Iitin taloon.

Meidän kylässä on kesäkausi alettu oikein komeasti, kun tavalliseen tapaan on kansalaisopiston ryhmien kevätnäyttelyt ja käsityöläisten suvipuoti jo toiminnassa kesäkahvilassa. Kylän jäätelökioski piti tänään avajaiset, samoin Radansuussa Puntin puutarhan kukantaimien myynti ja kahvitupa ja golfkentälläkin väkeä kuin parhaissa kokouksissa. Pyöräilijöitä  ja moottoroituja pyöriä oli tiellä autojen ohella myös runsaasti, luin nettilehdistä Kausalassa tapahtuneen myös auton ja kaksipyöräisen kolarin torstaina aamusella

Reisasin helatorstaina eli eilen Janakkalassa suvun hautojen kuntoa katsastamassa, ja varsinkin Lahden seudussa hiirenkorvat olivat komeita, isompia kuin meillä. Kun kulkuneuvoja oli tien täydeltä, ei tullut pysähdyttyä kuvanottoon, sillä onhan se kuitenkin ihan jokavuotinen juttu...

Hake-urakka puolivälissä eli kuva tiistaiaamulta. Edellisiltana sain tuhotuksi toisen keon ja tiistain aamupäivällä Husqvarna-hakemylly rouskutti sitten tämän lopun eli alapuutarhalta peräisin olevan keon.

Sain alkuviikolla tehtyä pois painolastin nimeltä oksien haketukset, ja kyllä nyt kuivuu hyvin, kun puiden lehdet eivät vielä yhtään varjosta. Ensi viikon alussa jo saankin ne laitettua melkein kuivina laatikoihin, ettei muurahaisia tule liikaa pressulle, ne ovat aika hanakoita löytämään sopivia kohtia alkaakseen kodin kokoamista, tavallisesti siinä liepeen reunalla tai reiän kohdalla.

Oksat olivat viime syksyistä perua, olin ottanut ne lehdillään olevina, joten kasojen paikoilla oli oksien poiston jälkeen tumma lehtikasa haravoitavaksi, että nousevat scillat saisivat paremmin valoa. Aika paljon olinkin saanut oksia, mutta siinähän oli tuo iso jasmike ja paljon pihasyreenin versoja pation reunalta muun muassa. Jo yhden ison lastin olin tehnyt hakkeeksi kuivan syksyn aikana ja se on kyllä jo poltettukin leivinuunissa.

Pellon kolmiopenkistä lähtivät kaikki muut pensaat paitsi jasmike. Eli siis suuri idänkanukka ja koripaju menivät mataliksi, niistä tuli se toinen haketuskeko.

Sanomattakin on selvää, että ohjelmassa on hieman puutarhan kulottuneiden ruohojen haravointia ja kukkavarsien kanniskelua, mutta aika lämpimän siinä pian saa! Varsinkin jos on hattu päässä ja naama pyntätty täyteen aurinkosuojavoiteita. Olen joutunut luopumaan pidemmästä aherruksesta ja alkanut keskittää tätä puuhaa iltaan klo 17:n jälkeen, jolloin UV-säteilyn määrä on jo alempi ja puiden varjot tulevat avuksi.

Kuva on otettu vapunpäivänä

Kuva tältä aamulta: Risut hakkeena kuivumassa pressulla, ja sahaa odottavat isommat rungot matkustaneet kaivokopin seinälle, pois jaloista seinustalta. Viimevuotiset ulkokukat tulivat pihalle tuumimaan, mitä jatkossa. Ei niissä juuri viherrystä vielä näe.

Kompostikin  pullistelee, päällimmäisenä itsekseen seinältä alas tullut  villiviinin ja alppikärhön vyyhti.

Tontin kevätsiivon ohella tulee tehdä talon nurkkien tyhjennystä, kun vuorilautoja jo pohjamaalataan toisaalla. Ja uuden pintamaalin sävy on käyty tutkimassa Merikallion maalikaupassa Kausalassa. Jotta uuden laudoituksen laitto onnistuisi, viritellään ensin telineet, ja niille pitää olla tilaa. Onneksi ei enää ole kovin paljon kukkapenkkejä siirrettäväksi, ikkunainvaihdon jälkeen kesäisin tulivat etupihan ja pation laatoitukset aloitetuiksi. Mutta onhan sitä askartelua siinä vielä.

Talon seinustalle kuivumaan jääneet rangat ja muu rompe siirtyivät kauemmaksi, joten ensimmäinen talonsyrjä odottaa valmiina seinäntekijöitä. Kuva on tiistailta 03 05.

Jos intoa piisaa, niin sitten voi tutkia muiden kukkapenkkien rikkaruohotilannetta. Syksyllä siirsin muutamia komeamaksaruohon taimia uuteen asemaan alatien varteen, siinä ehkä pitäisi hääriä talikon kanssa enemmältikin. Niitä kiusallisia jättimalikka - sieniä ei penkissä ollut enää viime syksynä.

Kiinnostuneena odottelen, mitä tapahtuu pihajasmikepensaan kohdalla. Tarkoitus olisi saada se pensaanloppu häivytetyksi, sen takia tein sille parit ruiskutukset syyskesällä, kun uutta kasvustoa ilmaantui. Mutta isoa ja moniosaista kantoa ei saa siitä irti, jos se on elossa ja pitää maasta kiinni.

Seuraavaksi on vuorossa talvipyykkien pesua, olen sitäkin jo aloitellut hitusen. Tähän uuteen pyykinkuivaus"puuhun" mahtuu hyvin kolme koneellista, joten niitä voi tehdä keskipäivän aikana, kun ei vielä ole pihallaolon aika. Tätä kirjoittaessakin kuulen koneen työskentelevän. Näin lämpimillä päivillä pyykki kuivuu muutamassa tunnissa aivan valmiiksi, ei tarvitse loppukuivatusta sisällä.

Parina päivänä on tullut sisälle pulska naaraskimalainen, joka haeskelee pesän paikkaa. Niitä pyrkii sisätiloihin mm. savupiipun kautta, mutta myös tuosta ulko-ovesta, jos sitä vähänkin kauemmin joutuu pitämään auki. Onneksi on juomalasi ja postikortti- konsti muistissa, niillä saa tulijan varmasti vahingoittumatta takaisin ulkotiloihin.

Muuta painolastia ei nyt olekaan kuin se aiottu ylävintin romppeiden kanssa puuhailu. Jätesäkkejä ja muovikasseja on varattuna usean kuukauden ajalta. Sitä voisi ajatella tehdä vaikkapa tunnin päivässä, ettei kävis työksi. Mitään historiallista ei passaa hävittää... Siitä kuitenkin seuraa suihkussa käynti.

Mäellä on vielä iso sorakasan tähdekin, mutta sitä säästelen, kun en tiedä, millaista jälkeä jää rakennustelineistä tai omista päähänpistoistani. Olen myös pannut syrjään haaveet muista kangaspuuaskareista, otan niitä esille vasta juhannuksen jälkeen, jos tulee sateisia jaksoja. Sekä saaliloimen langat että uusi mattoloimi voitaisiin kohta työstää valmiiksi, kun autotallikin on lämmennyt tarpeeksi.