Laatuaikaa

Tella päivystää tarkasti, myös liikennöivät autot. Kun viimeiset vieraat liikkuivat sinisellä autolla, koiran piti joka kerta ulkoreisulla käydä toteamassa, kuinka hyvänvärinen auto?

Tekemättömät työt eivät nyt onnistu rasittamaan! Nimittäin kaikki sellaiset, joilla on ollut olevinaan kiire, on saatu "pulkkaan", mm. hakkeet lähes kuivina sisään ja loimien sitominen kutomiskuntoon. Nyt sen kun ajattelemaan sinisiä ajatuksia, mitä niistä loimista saisi tehtyä. Ensimmäinen ajattelutyö tuli tehtyä niisimisen aikana, panin mukaan eri keriltä juoksemaan vielä 8 punaista lisälankaa, että ruskeat raidat tulivat eloisammiksi.

Lämpötilat ovat kesäiset, olivatpa ne nyt mitä tahansa, ja ulkona tuoksuu kivasti kunnon kesälle. Jos sataa ripsii, kuten juuri tällä hetkellä, saa haistella parempia hajuja, kun tuoksuaineet liukenevat vesimolekyylien pinnasta helpommin hajujen aistimisosastolle.

Vattuja löytyy päivittäin, onpa tehty jo kunnon kesäkiisselikin.  Ja melkein se on jo syötykin! Onneksi sokeri on olemassa, minun vattuni ovat tosi happamia maultaan, ne kun ovat mesivadelmia. Säilömiseen en ole vielä alkanut, sen ehtii myöhemmin.

Tellan kanssa tehdään urakalla kävelylenkkejä ylähautausmaan ohi mäelle, kuulemaan lauluharjoituksissa olevia kuhankeittäjälapsukaisia. En kyllä tiedä, montako jälkeläistä pesueeseen on saatu, mutta mielestäni on useampi kuin yksi tai kaksi äänessä aamuisin. Kuvassa Tella hamuilee päivän salaattiannosta heinikosta, kun ensin oli etsinyt mustikoita alkupaloikseen.

Tänä aamuna hyvästeltiin ensimmäinen heinäkuun kesävieraspariskunta, sukulaiset Savonlinnasta, joiden tulo kovasti ilahdutti Tellaa, kun olivat tavanneet joku aika sitten oopperareisulla. Niinpä ilta ja aamu kuluivat paijauksia hakiessa, oli oikein makoisaa Tellan elämä. Ei ole ollut edes huonoja ruokapäiviäkään yhtään.
Suuri Liikkasten sukutapaaminen etelärannikolla oli ollut vieraillani viikonlopun ohjelmana, ja he saapuivat sitten meitäkin moikkailemaan.

Huomenna odottelemme vieraita länsi-Suomesta. Veli vaimoineen on tulossa muutamaksi päiväksi, ja onkin mukava nähdä, kun pariin vuoteen ei ole oltu nokakkain. Jos ilmat ja öttiäiset sallivat, voidaan olla patiollakin, mutta sisälle aina mahtuu, varsinkin nyt, kun koiraa ei voi pitää kuitenkaan vapaana pihalla.

Naapurin perhe vietti keskimmäisen lapsen rippijuhlia sunnuntaina, paljon onnea! Ei tunnu olevan kuin vähän aikaa, kun kyseinen minua paljon pidempi juhlan kohde vilisti tuossa tiellä pikku koululaisena, ja nyt on saatu yksi virstanpylväs aikuistumista kohti.