perjantai 31. elokuuta 2012

Kesän päätöksessä ollaan

Tälle viikolle on mahtunut tapahtumia koko vuoden edestä, ja monet asiat ovat olleet toistensa seurausta. Esimerkiksi kun nettiyhteyttä ei ollut neljään päivään, muut ajankulut kuten raivaukset eivät päässeet pyytämään mitään istuskelu"korviketta", vaan alettu työ tuli tehtyä saman tien loppuun. Sisätiloissa aiottu Koti-TV:n asentaminen vaatii tuvan kalusteiden uutta sijoitusta, joten vaihdetaanpa sitten samalla taulutkin, niinhän sitä on ennenkin tehty. Kalusteiden vaihtaminen ei ole minulle outoa, varsinkin ennen se oli suorastaan välttämätöntä, että voisi siivota kunnolla.
Pahinta oli kuitenkin suru-uutinen, joka tuli myöhään tiistai-iltana. Viikonloppuvieraana tyttären kanssa täällä ollut Giovanni oli menehtynyt alkuviikolla liikenneonnettomuudessa. Ehdin tutustua hänen avoimeen olemukseensa vain muutamia kertoja kesän aikana, mutta nyt tuntuu, kuin olisi perheenjäsen poissa. Monia suunnitelmia joudutaan ehkä jäsentämään uudestaan, ja lisäksi on tulossa poismenon takia tulevat ainutkertaiset järjestelyt. Tellan "Papaa" ei enää ole.

Samanlaiset kosteat ilmat kuin edellisviikolla ovat olleet vallalla. Varsinaista sadetta ei paljon ole ollut,  mutta ilman kosteus on korkea. Eilen oli olevinaan pyykinkuivatusilma, kun monen tunnin ajan näkyi aurinkoakin, ainakin ajoittain, mutta sisäkuivatukseen yöksi oli kuitenkin päädyttävä. Lämpötila on ollut melko korkea, niin että täksi viikoksi varatut reippaat ulkoaskareet ovat sujuneet hikeä pyyhkien. Nurmikon leikatulla pinnalla on alkanut kasvaa sienikasvustoja, varmaan mustesieniä tulossa.
Tonttini ainut omenapuu, Valkea Kuulas, tiputtelee suuresta määrästään alas ämpärillisen päivittäin. Suurin osa niistä joutuu suoraan kompostointiin, mutta pari uunipaistosta sentään on tehty. Onhan se toki vaihtelua jo viikkoja olleeseen punaherukkapiirakka-sesonkiin. Mangoldissakin riittää ruoteja paistoksiin, joten uuniruokia on jääkaappi pullollaan.
Tella-koira matkusti viime sunnuntaina kotiin Mikkeliin, ja olin varannut lähiajalle suurimmat ulkotyöt tehtäväksi, koska niiden jälkeen ei jaksaisi lähteä koiran kävelytykseen, kun suihku on ainut vaihtoehto, joka tulee mieleen. Niinpä maanantaina listin koko villiintyneen vattumaan poikki, ja tasasin paikalla olleet suuret myyrien multakeot. Ruohonleikkurilla vielä loppukin matalaksi, ja enempää ei sille nyt tehdäkään. Päätän keväällä tuleeko vattumaata uudelleen, vai istutetaanko koristepensaita. Uutta multaa on aivan lähellä, kun keväällä avattu komposti ei huvennut paljoakaan koirien kukkapenkin takia.
Jaksoin vielä siivota kaikki musta-ja viherherukkapensaiden alaoksatkin pois, kun sekin homma oli jäänyt keväällä tekemättä puu-urakan takia. Kallellaan oleva kriikuna sai vielä jäädä, koska siinä näytti olevan joitain raakileita. Kun lehtikuusi näyttää noin toispuoleiselta, pitänee varmaan yrittää estää isotuomipihlajan  versostoa enää kasvamasta. Mahtaneeko siitä selvitä ilman Roundupia? Nyt sai ruohonleikkuri surrata niidenkin ympäristössä.

Tiistaina päädyin raivaamaan tulevan talven aurausalueita, nimittäin tässä etupihan liepeellä ajotien varressa olevan vaahterain kantojen ympärille oli kasvanut lintujen tuoma herukka, joka sai lähteä kokonaan, ja parkkipaikan reunaa valtaava pihasyreenin ja papulanruusun aluekin piti pienentää reippaasti. Kävin myös leikkaamassa ruohon alapuutarhan ketoalueesta, sitähän ei leikata kuin kerran kesässä. Olipa siellä isoja mauriaisten muurahaispesiä!
Keskiviikkona oli vuorossa ajotien varteen kenalleen talvella kallistunut iso valkoinen pihasyreenipensas. Olin toivonut, että se jaksaisi suoristua, kun maantien laidassa oleva toinen samanmoinenkin korjasi asentoaan, mutta tälle ei tullut sitä onnea, joten vuorossa oli sahaa ja raivaussaksia. Puolet pensasmassasta piti ottaa pois. Siitä alueesta jäi vielä perintöä tälle päivälle tai myöhemmäksi, koska tienvarren ruusuaidannekin pitää kaventaa ennen talventuloa.

Eilen oli kohteena autotallin taakse ladottu toinen klapipino, sain sen siirretyksi sisätiloihin. Sekä alakerran varastoon että autotalliin tulivat uudet sijat. Kovin kuiviksi ne eivät kesän aikana olleet ehtineet, kun sateita oli aika taajaan, mutta muurahaiset olivat alkaneet tehdä pesää pinoon, joten siltä kohtaa jokainen klapi oli kolisteltava tyhjäksi muurahaisista. Kahden pinon väliin olisi jäänyt lumelle liian hyvä kasautumispaikka.
Syksyllä tulevaa oksamassaa ei kannata hakettaa, hake ei kuivu ja homehtuu helposti. Talveksi isolle kompostille jätetty materiaali lahoaa reippaasti, joten viikon aikana syntyneet tuotokset menivät nyt suoraan maaduntapisteisiin, jotka ovat täyttämistä vaativia kohtia, toinen vanha lantala ja toinen maakellariksi aiotun kuopan kohta.

Huomenna on tulossa juhla Leppäkoskella, entisessä kotikunnassani. Tulee olemaan mukava nähdä vanhoja ystäviä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti