Kevättä kynttilästä

Onnea vaan kaikille Riitta-ystäville! Tänään on vaihtunut helmikuuksi, huomenna ollaan kynttilänpäivän sunnuntaissa. Vuoden laskennallisesti kylmin aika on meneillään, sillä Helsingin horisontin mukaan ollaan n. -5 asteen seudussa tammikuun loppupuolelta helmikuun puoleen väliin. Tuota keskimääräislukua on alitettu noin kymmenellä pakkasasteella, meillä on ollut aamuisin parin kymmenen pakkasasteen lukemia, joskaan nyt ei enää viikonlopun tuntumassa, sillä parhaillaan on lukema -8. Yön aikana sateli sen verran hiutaleita, että ainakin luudalle oli töitä rappujen seutuvilla. Sade ei vielä ole kokonaan ohi.

Helmikuussa on yleensä myös laskiaisen aika, mutta tänä vuonna mennään ihan vaihteluvälin takareunassa, sillä laskiainen on vasta maaliskuun alussa. Sehän merkitsee sitä, että pääsiäinen löytyy kalenterista vasta huhtikuun loppupuolelta. Saadaan hyvät rairuohomättäät, kukaties jo pihalle. Laskiaispullien leivonta siis siirtyy, ja ensi viikolle ajoitettu runebergintorttukausi venyy viikkoja pitkäksi!

Siru-koiran ensimmäinen patrullilenkki on tehty tälle päivälle, menomatkalla tarkistettiin rapunpielet, takamatkalle riitti ajotien reuna.

Säät ovat hieman lämpenemässä, mikäli ennusteisiin on luottamista, vaikka pakkaskaudessa jatketaankin, ainakin seuraavat kaksi viikkoa. Tulevalla viikolla oltaneen ihan pikkupakkasissa, jopa nollan tuntumassa alkuviikolla. Mikäs sen mukavampaa. Jospa sulaisi auton takaluukkukin. Tammikuun alussa ollut tosi iso märkä lasti juututti sen ja jopa takaovetkin, mutta vaikka ovet nyt toimivatkin, takarontti ei. Sitä ei kannata puhaltimella ruveta availemaan, koska kumitiiviste ei tykkää lämmönvaihteluista. Toisaalta tavaratilan käytölle ei ole kysyntääkään.

Vaikka autopeitto onkin suojaamassa pääosaa autosta, niin tuulet siirtävät lumia myös takaosassa helman allekin. Meillähän auto on aina ulkona, vaikka autotalli nimellisesti onkin.

Runsaan kolmen viikon ajan pakkanen onkin ollut ilonamme, ja sehän on tiennyt kaikenlaisen lämmittämisen lisäämistä. Puoli päivää kuluu vaeltelussa alakertaan ja takaisin, vaikkei leivinuunissakaan pala kuin kaksi pesällistä, mutta hiillos pysyy pitkään komeana, ja sitä pitää usein käydä kohentelemassa. Kiukaan alta puut häipyvät nopeammin!
Kohta on taas aika täydentää alakerran klapilaatikkovarastoa. Siihen hupenee puoli päivää, kerralla en laita kärryyn kuin kolme kevyehköä laatikollista, ettei tarvitse keräillä puita alamäki-reisun jäljiltä polunvarresta.

Kylmyys on hiipinyt myös autotallin sisäpuolelle, koska ikkunat ovat saaneet härmeisen ulkonäön.

Kaikenlaisia huoltoja osuu alkutalveen, sekä omaan itseen että omaisuuteen kohdistuen. Kun auto vaihtui viime vuonna, nyt oli jo vuorossa ensimmäinen vuosihuoltokin. Tien aurausta on tehty tänä vuonna vain kaksi kertaa, taitaa olla kolmas vuorossa nyt viikonlopun aikana. Klapitilaus kevääksi on pantu vetämään, samoin piti tilata sitä ennen toimitettava pienempi sora-erä, koska ulos pinottavien klapien paikkaa pitää jonkin verran vahvistaa, kun tontilla asuu myyriä. Kaatotuoreet kalikat saavat kuivua vuoden ennen käyttöönottoa, joten tämä tilaus on tarkoitettu vuoden 2015 tarpeiksi.

Kiinteistöhuollon sesonki päättyy noin kuukauden kuluttua, kun nuohooja kipuaa katolle. Toistaiseksi on saatu niin vähän lunta, että katolla liikkuminen tulee olemaan harvinaisen helppoa.