Tulevien aikojen tuumailua

Vuoden vaihtuessa on monesti tullut tehtyä päätöksiä, jotka sitten toteutuvat aikanaan. Enkä puhu mistään uuden vuoden lupauksista, mutta iltojen pimetessä ja ulkoaskartelun vähetessä tulee aikaa ajatella esim. huushollin toimivuutta.
Viimeisimpiä tällaisia isoja projekteja vuoden vaihteen tuumailusta ovat olleet muuttoni taloon ja sitä edeltänyt remontointi 2005, sitten ikkunaremontti 2010 ja autonvaihto 2012. Kohta on aika edetä seuraavaan "osastoon".

Taloon muuton yhteydessä tehtiin valmistavia toimenpiteitä asuinkerroksessa olevan suihkutilan aikaansaamiseksi erottamalla osa tuvasta väliseinällä, mutta luovuin suunnitelman toteuttamisesta, kun näytti siltä, että tupa pienenee liikaa. Tämä nykyinen työhuoneosasto olisi kadonnut. Pesutilaa varten tehdyt sähkötyöt siirrettiin hirsiseinän läpi eteisen puolelle, josko pesutila sitten sinne joskus.

Tähän eteistilaan, n. 2x2 m on  2005 alustavasti varattu tila peseytymiselle. Nythän se on eteisen lisäsiipeä. Ikkuna länteen on keskellä seinää, ja sen takia ei tarjolla olevia suihkukaappiratkaisuja voi sijoittaa sille puolelle, kun seinätila jää naftiin 70 cm:iin. Myös huonekorkeus on liian vähäinen suihkukaapeille. Suihkuseinäkkeitä sen sijaan saa ainakin yhdeltä toimittajalta halutun korkuisina. Pesutorni mahtuisi korkeuden puolesta tähänkin tilaan, mutta lattiaa pitäisi vahvistaa. No samalla sen tekisi, kun putkia laittelisi ja pitäisi lisätä eristettä lattian alle niiden takia.

Tyttärien jouluvierailun yhteydessä alettiin taas keskustella asuinkerroksen suihkutilasta, ja löydettiinkin monia uusia näkökulmia aiheeseen. Niinpä olen häärinyt viime aikoina eteisessä mittanauha kädessä katsomassa, miten netistä löytyvä vesikaluste-tarjonta mallaisi siihen. Ei oikein hyvin, tila on ainakin 10 cm matalampi kuin tarjolla olevat suihkukaapit. Pitää siis rakentaa suihkutusta kestävät seinät ja ilmanvaihto.

Mutta yhtä asiaa en jouluruokien saatteleman keskustelun mausteeksi muistanutkaan puhua, nimittäin harmaavesiviemäröintiä, ja muutkaan eivät sitä tiedostaneet, kun eivät ole sellaisissa taloissa eläneet. Tässä talossahan sellainen on ollut jo alkujaan (1930-luvulta), sillä pohjakerroksen saunan/suihkun ja pyykinpesun vedet imeytyvät omalla järjestelmällään puutarhalle. Puutarhamaata on paljon, sinne vedet ovat mahtuneet hyvin eikä niitä ole näkynyt.

Nykyisissä haja-asutusalueen rakennusmääräyksissä se on myös tullut sallituksi, eli vain vessanpytyn tuotteet pitää erottaa muusta talon tuottamasta jätevedestä, tiski-ja suihkuvesistä, jotka ovat harmaavesiä ja kelpaavat imeytettäväksi asuintontilla. Vessantuotteet menevät meillä 1960-luvun ratkaisuun eli sakokaivoon, jonne myös keittiön jätevedet on johdettu. Sen tyhjennyksestä huolehtii Gaggaro-yrittäjä, joka syksyisin kurvaa jäteautollaan sakokaivon tyhjennykseen.

Nykyisen jätevesilain mukaan vanhoista sakokaivoista pitäisi luopua. Mitä seuraavat hallitukset sitten päättävät, pitääkö sakokaivo vaihtaa omaan puhdistamoon / yhtenään tyhjennettävään umpipussiin vai mennäänkö vanhoilla? Kun kuulun ns. iäkkäisiin, olen viimeisessä ryhmässä siirtymävaihetta. Oman kunnan lähiajan suunnitelmiin ei kuulu tehdä jätevesiverkostoa kirkonkylän vanhaan osaan, vaikka sellainen uusimmassa "kaupunginosassa" Sorronniemessä onkin.

Jos nyt tuohon eteisen puolelle tehtäisiin peseytymistila, sen vedet voisi johtaa vanhaan harmaavesien järjestelmään, joka olisikin helpohko juttu, tarvitsisi vain porata aukkoa, josta pienehkö putki kulkisi pohjakerroksen seinämää pitkin alas lattianrajaan ja siitä lattiakaivoon, kuten sinne nytkin menee pesukoneen poistoputki. Pesukonekaan ei tarvitsisi isoa viemäriputkea. Kannattaako sitten siihen tilaan enää vetää vessanpyttyä, joka vaatisi toisenlaisen viemäröinnin?

Tapaninpäivän kuva ikkunasta kertoo, että tämä kulma arboretumia kasvaa jo täysikorkuista puuta. Polttopuun tuotantoakin... Yleensä puita ei lannoiteta, mutta nykyisin rinnettä kostuttaa naapurista tuleva vesioja Grand Canyon, jossa on mukana heidän harmaavesiään  ravinteineen, jotka valuvat tuija-alueelle lähellä maanpintaa.

Katselin nettisivuilta, mitä kuuluu nykyajan kuivakäymälöille. Varsinkin sähkövessa Cinderella on kiinnostava, kun tulee vain mitätön määrä tuhkaa. En ole kuitenkaan nähnyt markkinoilla tähän vessatyyppiin tarkoitettuja vesitiiviitä pusseja, uusi tarvittaisiin joka käyttökerralla. Mitähän siinä pissalle tapahtuu? Joissakin ohjeissa (eri merkki) on maininta, että ilmanvaihtoputken tulee olla muovia, kun poistokaasuissa on joitain (happamia?) yhdisteitä. Meillähän on tiilipiipun yhteydessä oleva ilmanvaihtohormi.

Kemiallisista vessoista on jäänyt mieleen kamala hajusinfonia, ostettiin sellainen aikoinaan 1970-luvulla Sysmän kesämökille, kun anopilla oli hankalampia vuosia lonkan tekonivelineen. Ja tiedättehän nuo siirrettävät siniset kopit yleisötilaisuuksien "vetonauloina", kuten meidän kesäteatterin tarpeisiin on muutamana vuonna ollut tarjona.

On myös vaikea hahmottaa kuivakäymälää (malli keräävä säiliö) meidän tiloihin, kun talo on rinnetontilla. Säiliö ei ainakaan mahdu asuinkerrokseen. Kuivikevarastokin pitäisi olla käden ulottuvilla. Korkeintaan pohjakerroksen isompiin tiloihin sellaisen voisi saada mahtumaan. Kun talossa on vain yksi vessa tätä nykyä, tulevan remontin ajaksi pitäisi vuokrata joku tönö toimittelua varten alapihalle tai varustaa pohjakerros omalla laitoksella ennen remonttia.....

Pitkän päälle vedetön vessa olisi paras ratkaisu. Harmi, kun kuivakäymälät eivät ymmärtääkseni ole vuosien kuluessa kehittyneet soveltuviksi asuintaloihin, niiden hyvä paikka on syntynyt mökkien ulkohuusseihin. Jos kunnollisia sellaisia olisi, vaikka en tiedä? Erottelevat vessat johtavat nesteet viemäriin tai muuhun nestesäiliöön.