Vaihtelevaa talviaikaa

Lintujen rasva-siemenpötkylät riippuvat entisen keinun kaaressa, siinä ne ovat sen verran ylhäällä, etteivät kissat ja koirat käy niihin käsiksi, varsinkin kun alapuolena on hutera verkkopohja-istuin... Polku piti sinnekin jo tehdä.

Näyttää taas ihan talvelta, niinkuin pitääkin. Lunta on kertynyt kinoksiksi asti, ja polut viitoittavat puutarhassa kulkijaa oikeille uomille. Parkkipaikkaakin on aurattu jo pari kolme kertaa. Verrattuna niihin aikaisempiin kolmeen lumitalveen 2011-2013 ei lunta tosin paljoa ole, mutta ihmeesti se pimeänkin ajan valostaa tuo valkoisuus. Kun juuri eilen aamulla tuli viimeisin annos vitivalkoista, päivällä suorastaan häikäisee!

Etupihan lumet lentävät lapiolla katajien ja tuijain välistä hieman kauemmaksi, ihan seinän viereen niitä ei kasata, koska sulavedet lirisevät helposti keväällä pohjakerroksen mausteiksi.

Tuntuu suorastaan mukavalta, kun taas voi tehdä lumitöitä! Lapioni taakka ei paina kuin kilon-kaksi, joten homman pääjuju on reipas liikkuminen. Kun paino on pieni, se tietää myös sitä, että lapiointia riittää, ulkoilupuuha kestää vähintään tunnin. Kunnon hiki pitääkin saada!

Eilenaamulla nähtiin lumipilvien sekaan ripaus aamutaivasta, sitä on odotettavissa ehkä tänäänkin, kunhan nyt kello hieman raksuttaa, että tulee auringonnousun aika. Päivän pituus on kohta pari tuntia enemmän kuin syvimmässä pimeässä joulukuulla. Tarkemmin sanottuna tänään päivää on klo 9.10-15.50. Hämärää on jonkin asteisena pari tuntia ennen ja jälkeen noiden reunojen. Kuun valo on nyt poissa, ensi tiistaina on jo uuden eli mustan kuun aika.

Lintuja on käynyt tänä talvena ruokinnalla aivan ennätysmääriä. Syöttöastian saa ladata melkeinpä säännöllisesti joka toinen päivä. Pikkulintujen lisäksi jokunen orava käy myös tässä ruokajonossa ja vajaan kymmenen naakan parvi päivystää lähipuussa sitä hetkeä, kun mikään ei liiku ruokapaikan tienoossa, eikä koiran pää heilahda verhojen välistä.

Olen hieman ihmetellyt iltaisin nukkumaan mennessä, mikä koiraa arveluttaa nykyisin. Syy taisi löytyä eilen aamulla, kun käsi osui lukuvalona käytettyyn pikkulamppuun. Sehän on menossa rikki, tuo levenevä osa on irtoamassa muusta hökötyksestä. Tästä ilmiöstä on varmaan tullut hieman ritisevää pientä ääntä, jota koira on yrittänyt ottaa tassuillaan pois. Mikähän sen on aiheuttanut, ettei vaan halogeenilampun aikaansaama kuumuus? Tulee lähiaikoina lamppukauppaan asiaa.. Katselin jo net-raudan sivujakin, mutta niissä olevista esineistä ei käy ilmi, ovatko ne kiinteäksi asennettavia vai olisiko jossain töpselillä varustettu, jollaisen tarvitsisin.

Kun Tella on talossa, sukankudinta pitää olla menossa. Tein varmuudeksi kaksi aloitusta, jottei käy liian yksitoikkoiseksi. Vaihdan välillä eriväriseen. Kohta on pyhän Henrikin päivä, silloin viettää 77-vuotispäiväänsä veljeni Pentti, joka on aina tuntunut kaksoisveljeltä, eihän meillä ole ikäeroa kuin runsas vuosi. Alunperin tuntui kolmosilta, sillä vanhempi veljeni oli myös noin runsaan vuoden päässä, mutta Pertti on poistunut jo aikaa sitten meidän vanhusten jonosta iättömien ryhmään.

Kun ollaan kaiket päivät kaksin, koira on voinut syödä silloin, kun sen mielestä on aika. Joka päivä on kysytty ruokaa kaksi kertaa välipalojen lisäksi. Nyt on selvästi "in" Hubertin lihahyytelö-pötkylä, ja mukana muutama pikku lusikallinen rusinatonta maksalaatikkoa ja 1-2 nakkia palasteltuna. Niiden alla olevat Hau-hau aikuisen koiran nappulat hupenevat iloisesti lopuksi, jos koiralla on ruokarauha, eli minä istun kutomassa. Välipalana voi olla pikkuliraus maitoa tai luutikkuja. Mikäli koira syö hiemankin enemmän kuivaa ruisleipää, se tietää löysää mahaa. Ihmekös tuo, niin käy itsellekin...

Raijan ja Ronin joulupaketissa purjehti valtameren takaa uusi 12 kukon annos kuukausia ilahduttamaan. Ensimmäisenä pöydän kulmalla on Rooster-kalenterin kuori, taaempana tammikuulla katseltava komistus. Ne ovat teemaa Bohemian eli böömiläisiä, taiteilijana Susan Winget.

Kukot tulevat ainoiksi kotieläimiksi jatkossa, sillä Tella matkustaa viikonvaihteessa kotiinsa. Aion mennä kevätlukukaudella kansalaisopiston ompelupiiriin, kävin jo eilen kangaskaupassa sen takia. Lisäksi on joukko korjausta tai entrausta odottavia hihansuita ym. Kyllä niillä pian kevättalvi hupenee.

Kevättä sävyttävät myös viime vuotiselta perinnöksi jääneet jälkitarkastukset, joista ensi viikolla on vuorossa oikean munuaisen tila, kun kolme kuukautta sitten, ennen matkaa siitä poistettiin toiminta-avuksi pantu stentti eli ohut letku. Myös huhtikuisen syöpäkasvaimen hoidon jälkeen eletään tarkastussykleissä.