Matkailumme Wilman kanssa on edennyt jo kolmannen päivän iltaan. Tässä oleilupisteessä en saa pantua kuvia mukaan, ne tulevat sitten joskus, kunhan niitä ensin otetaankin. Takatalvi on hyydyttänyt ajatukset keväästä, samoinkuin ikkunasta katsottuna näkyvän, katolta sitten joskus alasvyöryvän lumenkin. Se on jäänyt räystäälle kuin Wilman ajatus, puoli metriä alaspäin, mutta ei nyt liiku muutamaan päivään, kun ollaan niin tukevasti miinusasteilla.
 |
| Tätä näkymää saatiin ihailla kauan! |
Eilen ja tänään on päivitelty Kuopion suurta kolarisumaa, Kallansilloilla, joita myöden liikenne kaupungista pohjoiseen kulkee. Kymmenien autojen osuminen samaan kasaan johtui lähellä ajamisesta, liukkaudesta ja yllättävästä sankasta lumipyrystä, liekö ollut mukana liikaa vauhtiakin. Sehän selviää tutkijoiden raportista, sitten joskus.
Täällä koirakodissa on tehty kaikkien nelijalkaisten manikyyri, ja lisäksi Wilma sai pesun ja turkkikarvan lyhennyksen, jotta päästään vastaanottamaan kevättä, sitten joskus, hilseettömänä ja silmät näkyen. On aihetta, sillä lenkillä vastaantulevat poikakoirat, kuten Sulo ja Onni, ovat olleet haistelutuulella. Muuten päivät kuluvat verkkaiseen tahtiin, kun ulkona ei ole kuin satunnaisia lumitöitä kävelylenkkien lisäksi.
Tiitulla ja Tellalla on ollut nyt iltaikävöintiä, Wilman ovensuu-makuupaikka on vallattu parempiin tarkoituksiin. On pitänyt turvautua luutikku-varastoihin, onneksi pikku tikut ovat niin hauraita, että yhden saa murretuksi kolmeksi osaksi, ettei energiaa tule syötyä liikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti