Projektit etenevät hitaallakin vauhdilla

Pationäkymät siltä syrjältä, johon tein vaahteran ja perennain väliin pikku rappuja aiemmin, mutta ehkäpä yksi sisäänkäynti patiolle riittää, joten haeskelen siihen jotain pensasta. Lipputankoa ei ole vielä kohotettu.

 Ollaan kesäisen päivän illassa, nimittäin viime yönä ei käyty alle viidessä asteessa lainkaan, eikä edellisenäkään, ja sehän on termisen kasvukauden parasta aikaa tällä leveyspiirillä. Ruohot pukkaavat pituutta innoissaan, sitruuna- ja nokkosperhoset ja kimalaiset hoitavat ilmaliikennettä.

Marraskuun kaktus oli reisuni aikana niin hyvässä hoidossa, että oli kehittänyt nuppuja runsain mitoin. Se on kukkinut nyt marraskuuksi, jouluksi ja kevääksi! Oxaliksella ja sillä on hyvä liitto.

On suorastaan loistava kevät, kun on kevyitä sateita tuon tuostakin. Rännisaavit ovat ääriään myöten täynnä, joten Wilmalla on mistä juoda ulkoiluretkillään! Sormet syyhyävät kukkapenkkien hoitoon, mutta olen keskittynyt nyt vain olennaiseen, eli vaahterantaimien pois nyppimiseen, sillä reippaammat hommat ovat nyt in. Vaahteroilla on ollut suorastaan luxusvuosi itävien siementen suhteen, tällä tontilla joka neliöllä on vähintään kymmenen terhakkaa tainta.

Kaapelin kohdalla on betonilaattaa. Kun mursketta nyt on,toin etualalla olleeseen notkoon muutaman kärryllisen, jotta sisään käynnistä tuli tasainen, ja siihen tarvittiin 10 uutta laattaa entisten  jatkeeksi sekä pihakiviä.

Olen ahertanut pation kimpussa, kun toukokuun alussa tein vasta ns. hätäaputyöt kiireessä. Se tarkoittikin sitä, että oli asiaa laattakauppaankin, vaikken sitä viikko sitten vielä arvannutkaan! Siispä kaapelin upotuksen jälkeen on laattojen alle pantu lisää mursketta, ja betonilaatat ympäröivät puulaatta-alueen, joten ne eivät liiku kävelyn alla. Tähän mennessä olen tuonut lisää 20 betonilaattaa, á 11 kg, takapaksissa niitä tulee jokunen helposti. Luulenpa, että vielä täytyy hakea muutama vielä, että olen tyytyväinen.

Wilman antaessa hyviä neuvoja laitoin keinun katoksen paikoilleen ja toin varastosta myös päivänvarjon, jota varten on maassa rautakangella tehty reikä, sitä varten puulaatat on korvattu betonisella laatalla ja pienemmillä pihakivillä.

 Työssä sain kulumaan kaksi päivää, eli eilen ja tänään. Ehdin vielä pestä keinun katoksenkin, se oli tummunut aika lailla, kun vaahterankukista tippuu mettä, joka homehtuu helposti mustaksi. Suurin urakka oli löytää ne mutterit, joilla katos kiinnittyy keinun runkoon. Yleensä ne ovat autotallin hyllyssä, tietyssä paikassa oven vieressä, mutta nythän olin tyhjentänyt kaikki tavarat hyllyistä pahvilaatikoihin, jotka olivat pinoissaan talon pohjakerroksessa. Kaikki laatikot piti katsoa, ja viimeisestähän ne sitten löytyivät. Onneksi ei tarvinnut etsiä kahteen kertaan.

Polttopuutarpeita edessä, takana oksien ohuet latvat. Jos osaisin, olisi ollut houkutus tehdä luutia tai jotain muuta askartelua näistäkin oksista.

Risusavottaan olen ehtinyt vain kahtena päivänä, koska on ollut sateitakin. Yhden keskisuuren kasan sain häivytettyä lopputuote-asteelle, sitä työtä on vielä 4/5 jäljellä. Paksummat oksat, joihin voimasakseni eivät pysty, menevät pinonpäiden tueksi ja pinonpohjiksi, sellaista "rakennus"tavaraa ei ennestään ollutkaan, joten oli hyvä, kun niitä löytyi oksakasoista.

Rotkolemmikkipenkki on kasvanut korkeutta toistakymmentä senttiä. Jostain on ilmaantunut jokunen tulppaanikin.

 Huomenna on naapurien kehoituksesta rantakävely. Kuulemma mustikankukat ovat jo isolla nupulla! Muistin tehdä eilen uunipuuroa ohra-riisiseoksesta, joten nyt on puurojuhlia useampana päivänä.  Ehkä jotain tulee tehtyä puuprojektien eteenkin, mutta vähän. Ja voi hyvänen aika, missä välissä raparperit ovat ylenneet lähes metriin? Kaipa piirakkaa on tehtävä!