Ja niinhän se "keikkuen tuleekin", vielä on käyty nimittäin kylmien öiden puolella, ja ensimmäinen varovainen kevätsade koettu toissayönä. Meidän tontilla maa ei suuremmin ole alkanut vihertää eikä heinä kasvaa, sen on huomannut mm. kyläilylle tullut Tella, jonka aamuinen salaatinsyönti on osunut hietakastikan lehtiin. Ne ovat melko karheita, mutta muuta ei nyt kertakaikkiaan vielä ole. Tellalla on ollut mukavaa aamuisin ja päivisin tutkia puutarhan pensaiden ja puiden kuntoa, samalla olen saanut korjata pois pikkupensaiden jänisverkkoja. Alla olevassa kuvassa Tellan pikkutorkut ensimmäisen ulkoilun jälkeen. Tänään ei ollut muuten ruokapäivä salaatin lisäksi, koira meni jatkamaan unia ulkoa tultua. Ehkä ruoho oli liian karkeaa?
Seuraavan viikonlopun ennusteissa on uskomattomalta tuntuvia +10 asteen öitä odotettavissa! Saa sitten nähdä, miksi kääntyy, ainakaan ennusteet eivät oikein ole pitäneet paikkaansa. Kevätkukat ovat varovasti alkaneet avautua, muiden vuosien pääsiäiskukat tete-narsissit kasvavat minivarren ja hädin tuskin nousevat maan pinnasta. Vuokotkin jo alkavat availla kukkiaan.
Saaliloimi tuli tehtyä eilen illalla loppuun, loimesta tuli seitsemän työtä, kuten edellisestäkin, ja mikäs ihme, kun ne olivat samanmittaisia loimia. Tämä viimeinen on ensimmäisen kaltainen, vihreähkö, lisäksi sain kaksi punaisempaa ja kolme harmahtavampaa. Villaloimen kutominen tuottaa hurjasti lankanöyhtää puiden alle, joten imuri on ollutkin yläkerrassa työvaiheen aikana. Nyt on vielä tämän aamun huvina hapsujen pyörittelyä. Käsitöiden näyttelyssä on myös saalejani, kun ompelutöitä oli sen verran niukasti vietäväksi. Ne tuppaavat menemään käyttöön sitä mukaa kuin valmistuvat.
Kaadettujen puiden latvuskamppailu on nyt ohi, sain torstaina viimeinkin sen tammen hoideltua. Nyt olisi sahailtava alas joitakin syreeneitä ja ruusuja, lumenmurtoisia. Ja ehkä haravoitavakin, aavistuksen verran, heinäharavalla, että pahimmat oksat jäävät piikkeihin eivätkä ole haitaksi ruohonleikkurilla ajellessa.
Alettiin perjantaina Tellan kanssa sisähommaksi ikkunoiden pesua, tosin en millään viitsinyt tehdä kolmea alakerran ikkunaa enempää. Ikkunan edustan tyhjentäminen on tietysti luku sinänsä, mutta lisäksi piti tehdä kauppareisu kuivaimen ja pesuaineen takia. Parasta nykyisissä ikkunoissa on niiden suoruus, salpa kääntyy hyvin ja ikkuna aukeaa juuri niin kuin pitääkin, ja huollon saa tehtyä. Tässä asuinkerroksessa pitää nousta tuolille saadakseen ylimmän ruudun korkeuden puhdistettua. Yläkerrassa ei onneksi ole apujakkaran tarvista.
Tänä iltana käydään korjaamassa tekstiilinäyttelyn tavarat pois, ja huomenna ollaan asettelemassa keramiikan ym. kovien materiaalien taidepiirien töitä. Veroilmoituksen täydentäminenkin on näiden päivien asia. Tiistain iltapäivänä pohtii raati Iitin Tiltu-ruusun esiintymän ympäristöä. Loppuviikolle suunnittelen reisua Hämeeseen, joten ehkä kukkapenkkien laittoa ei tapahdu vielä tällä viikolla, sillä klapitkin lähettävät kovasti terveisiä!
Kaunis saaliloimi! Ihailen valtavasti ihmisiä, jotka ovat taitavia käsistään.
VastaaPoistaMinulle jokainen käsityö on seikkailu, koska malli tai tapa syntyy siinä. Otetaan mitä on ja katsotaan mitä tulee...
VastaaPoistaKiitos kehuista! Ne kyllä lämmittävät, niinkuin saalikin.
VastaaPoista