Toukokuu on edennyt jo yli puolen välin, ja viimein koettiin kesän tuntua, kun oma lämpömittari näytti iltapäivällä lähes hellelukemaa, 23 astetta varjossa. Ei se kyllä ihan siltä tuntunut, kun tuuli jonkin verran, mutta historiallista nyt kuitenkin! Joskohan nyt siirrytään lämpimään kauteen?
Päiväennusteissa väläyteltiin ihan kesäukkostenkin mahdollisuutta vielä pari päivää sitten, mutta nyt näyttävät sellaiset merkit ylipyyhityiltä. Joka tapauksessa kosteaa ilmaa kaakosta lukee ilmamassa-paketin päällä....
Sonnustauduinkin eilen jo aikaisin aamusta ajatukseen, että ulkoilua pitää harrastaa, ja menin pihalle lintuja kuuntelemaan. Yöt ovat ollet edelleen viileitä, lauantaiaamuna oli kaksi astetta, ja tänä aamuna viisi varhain aamulla.
 |
| Tuomi, kriikuna ja vaahtera ovat alkaneet juuri kukkia, paras ryöppy kukkkimisessa osunee nyt sunnuntaille. |
Onhan tontin yläosa melko lailla tiuhaa metsää monenlaisin mahdollisuuksin. Isointa kuusta alapellolla asuttaa sepelkyyhky, joka tuli talvimailtaan jo viikkoja sitten. Sen kurnintaa kuulee pitkin päivää, ja välillä lintu näkyykin, kun lehtikuuset ovat oksiltaan vielä läpinäkyviä.
 |
| Sekä tässä eteläseinällä että länsipuolella taloa kärhöt ylettävät kiipeilyritilällään ihan ylös asti, ja niihin tulee mukavia tuulensuojaisia nukkumapaikkoja linnuille. Pikkuvarpuset asuvat länsipuolella, myös talvisin. |
Olikin ihan happeningin tuntua, kun linnut viettävät kiihkeitä keväthetkiään. Punarintakin huilautteli vielä hopeisella piccolino-pillillään kuin alkukeväällä. Kirjosiepoilla oli melkoista huumaa. En kuitenkaan vielä erottanut satakielen näppäilyä, ehkä sen aika on myöhemmin. Sitruunaperhosia lenteli päivän mittaan, muita en nähnyt.
Pikkuvarpusten mielestä kuitenkin olisi syytä vielä tuoda heille siemeniä, kun loppuvat niin nopeasti. Siihen vaan polulle, kun harakka ja käpytikkakin käyvät heillä päivittäin vieraana siinä.
Piti sitten jo yhdeksän aikaan päästä askarteluihin. Olin kerännyt aiemmin kaadettujen syreenien lisäksi muutakin haketettavaa, osa viime syksyisistä norjanangervojen varsista ja lisäksi vielä perjantaina maantien varren syreenin siistimisestä saatua risua. Jos en sitä pian tekisi, joku lintu voisi erehtyä laatimaan pesää rankakasan suojaan.
Kone alkoi sytkyttää, pian oli rankakeko muuttanut muotonsa pressun päälle. Tuli taas haketta monta laatikollista, joten edellisten kanssa tulevan talven varasto on valmiina. Isommat rungot jäivät odottamaan seinustalle sahaajaa.
Saman tien pyöri sitten ihanan kuivatuspäivän innoittamana pyykkikonekin, sain jo pestyä viikon matkapäivien varustusten lisäksi viileän ajan ulkovaatteitakin. Ehtookellojen aikaan koko lasti oli sisällä kuivana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti