Loppiainen 2018, vesisadeaika juuri loppumassa?

Loppiaista juhlistavat viimevuotiset joulukukat, jotka näihin aikoihin 2017 alkoivat pukata toista kukkavanaansa esille. Pääsivät tuvan kukkaikkunalle, jossa ne tukikepistään huolimatta kallistuivat ja oli tehtävä lisäköyttö keskellä olevaan kiinanruusuun. Tämä kiinanruusu menetti kesän vesileikeissä kaikki lehtensä ja oli jo vaarassa matkata ihan toiseen kohtaloon, mutta sisälle tuotuna armon aurinko alkoi kutsua uusia lehtiä esiin.

On eletty pitkää syksyä, vaikka onhan siihen sisältynyt pikkupakkasiakin. On saatu aika ajoin myös roppakaupalla lunta, varsinkin joulukuussa. Enemmän on kuitenkin oltu sulan puolella kuin pakkasella. Talveksi sanotaan sitä aikaa, kun lämpötila laskee pysyvästi nollan alapuolelle. Viimeiset päivät on taas leimattu kokonaan lämpimän puolella ja vesisateilla.

Vielä joulun tienoilla meillä oli paikoin lähes 40 cm lumivaippa, kun tein polkuja koirien kukkapenkille kynttiläin viemistä varten. Nyt on massa kutistunut selvästi alle puoleen. Sunnuntaista alkaen ollaan menossa ainakin viikoksi talviseen ilmaan, pakkasia päivisinkin. Sulaneet kohdat muuttuvat liukupinnoiksi, hiekoitusmurskeita kysytään.

Pari päivää sitten eli 03 01 otetussa kuvassa rapunviereen mätetty lumikasa oli vielä oikein mahtava, mutta nyt huvennut puoleen.

Poikkeusjuoksutukset Saimaan purkujokeen Vuokseen on tänään alettu, myös Päijänteen ja siihen ja sieltä johtavien väylien vedenpinta on huomattavan korkealla. Katselin tänä aamuna Kausalan reisulle mennessäni, että Radansuun aukealla on nyt useampia tulva-allikoita, se isoin on ollut jo pari kuukautta. Viljelijän palkohernemaa siinä likoaa. Kansalaiset huolestuneina kyselevät jo, koska Kymijoenkin pintaa aletaan madaltaa, että rantatontit eivät hukkuisi.

Joulusypressit vielä terhakoina, kun olen muistanut kastella. Niiden tuoksu on sopiva! Kun ei ole ollut pakkasen puolella juurikaan, niin huoneiden lämpöpatteritkin ovat olleet jokseenkin haaleita. Lämpöä on tehty ilp:lla eli ilmalämpöpumpulla, joka on Tatun työhuoneen eli nykyisen vieraskamarin seinällä.

Nykyisin arvostetaan kovasti vesivoimaa sen vähäisten huonojen seurausten takia, mutta talvisin vesivoimalat saavat tinkiä tehostaan, jos routa kuivattaa maat ja vesi varastoituu lumiksi. Tänä vuonna ei totisesti ollut siinä suhteessa murheita, vettä on säännöstelyaltaat täysiksi asti. Ohijuoksutuksia tehdään kuitenkin vain hätätilassa, että vesi riittäisi kevääseen.

Minäkin tein mielestäni edullisen kaksivuotisen vesivoima-sopimuksen, kun vettä on ollut monena vuonna hyvin tarjona. Kylminä vuosina joudumme ostamaan vesivoimasähköä muista pohjoismaista, jos sitä on silloin saatavilla.

Sateiden huonoista puolista tuskaillaan erityisesti koillisessa ja itäisessä Suomessa, jossa sateet tuppaavat tulemaan maan korkeuden takia räntänä tai lumena. Ne ovat muutenkin Suomen runsassateisimpia seutuja. Lumenkorkeudet ovat olleet ennen joulua jo ennätysylhäällä. Siitä seuraa, että harvaan asutussa Suomessa, jossa metsät vallitsevat, tulee tuhkatiheään ongelmia puiden kaartuessa ja katkeillessa sähkölinjojen vieressä ja tuottaessa osumia, jolloin sähkönsaanti katkeaa.

Tänään on kerrottu eräiden kainuulaiskuntien katastrofitoimista. Varsinkin iäkästä väestöä on jouduttu kuskaamaan kuntakeskukseen hätämajoitukseen. Armeijakin on pyydetty apuun lumenluontiin ja muonitukseen. Sähköä saa kyllä aggregaatilla, joka ottaa polttoaineen traktorin tankista, mutta jos tilalla on kotieläimiä, tulee sähkön kulutus paljon suuremmaksi kuin vain pirttitarpeiksi. Varsinkin vesi voi muodostua ongelmaksi, niinpä tankkiautot vesilasteineen kuuluvat hädän purkamiskeinoihin. Mitähän tykkäisi taajama-asukas moisista vaihtoehdoista?

Kansalaisia kirpoo, kun eräät sähköyhtiöt keräävät energian lisäksi siirtomaksuja, jotka ovat viimeisinä vuosikymmeninä rutkasti nousseet. Linjojen raivauksista tuskin koskaan päästään, ja mikäli silmiään on uskominen, niin sehän vaan lisääntyy ilmaston lämmetessä. Puut kasvavat paremmin ja nopeammin, sateet ja myrskyt lisääntyvät myös. Sähkölinjoja pitää aika ajoin uudistaa, verkot alkavat olla paikoin jo aika vanhoja. Omistipa jakelujärjestelmän kuka tahansa, siitä on tulossa lisäkulua. Omalla tontillakin on taas suunnitteilla kevääksi eräitä puun kaatoja ensi sijassa linjojen läheltä ja ehkä muualtakin.

Eteisen nykyinen ilme kokee muutoksia lähiaikoina, kun tälle seinälle toivon mukaan tulee oviaukko, josta päästään entiseen vaatehuoneeseen, jota ei olekaan koskaan vielä rakennettu valmiiksi. Seinillä on ollut styroxia, ja lattialla sen lisäksi kovalevyä. Kuvan alimmat panelit on kiinnitetty vasta 2005, kun vesilämmityspatterit poistettiin, tuossa oli toinen niistä eteisen kahdesta. Minkäänlaista lämmitystä ei ole vaatehuoneen puolella koskaan vielä ollut. Ovea sille ei ole ollut ennestään ollenkaan, vain kapea aukko ulko-oven lähellä, joka suljetaan tässä remontissa. Tarkoitus on tehdä siitä suihku- ja pesutila lattialämmityksellä. Vanhuus vaatii sopeutumista. Alakuvassa olevat hyllyköt menevät kierrätykseen.

Entinen eteisen lisuke länteen päin muuttuu naulakon tilaksi.

Tämä muinaismuisto"pöytä" puretaan pois kokonaan, niin että kulkuväylä naulakolle tulee paremmaksi. Siinä oli vesikiertopatterien lämmitysaikoihin eli ennen vuotta 2005 entinen (ennen vuotta 1952) ulkoseinän pätkä, jossa kiinni oli ikkuna. Se ikkunaosa häipyi 1952, mutta seinä ja seinäpatteri (eli radiaattori, kuten niiden termi kuului) jäivät. Tuon tason syrjässä Elsalla ja Tatulla oli säilytyshyllyjä, jotka purettiin vuonna 2000, kun eteinen sai paneliseinät.

Näihin ilmaston lämpenemisestä johtuviin ilmiöihin kuuluu omalla tontilla myös sammalien reipas kasvuvauhti varjossa olevilla alueilla. Lapsuudesta en muista sammalia tontilla olleen ollenkaan, paitsi kivien pohjoiskyljillä.

Varsinkin tässä rinteessä olevissa tieosuuksissa sammal ja heinä vastustavat jo lumilapiotakin, kun ne ovat olleet lumen alla roudan puuttumisen takia sulia. Tämä kuva on 29 12 2017.

Alapihan lumet 30 12 2017, kun yöllä oli tullut seuraava kerros eilisten päälle. Kun remonttia on tiedossa, niin piti tehdä autolle sopivia koloja hankeen ja tietkin leveämmiksi työvälineitä pursuavia autoja varten.

Valoisammilla puutarha-alueilla heinien kasvu on sadekesinä sellaista, että ruohonleikkuri saa laulaa viikosta toiseen ja suihkutiloista on kysyntää! Ovat nämä tietysti vain hoidettavia asioita, meillä päin ei ole odotettavissa ilmaston kuivumista, kuten jo etelä-Euroopassa.