Joulukuu, December, kymmenes mitä?

Ajatus ehti pohdiskelemaan joulukuun latinalaisperäistä, kansainvälisesti yleisimmin käytettyä nimitystä. Joulukuun nimi tulee siinä lukusanasta kymmenen. Koska joulua on vietetty vasta n. 300-500 vuotta (Lutherhan sen "keksi"), ei suomalainen nimikään kovin vanha ole. Marras-sana viittaa kuolleeseen, joten sen aika on voinut alunperin olla pidempikin kuin vain yksi kuukausi. Syys-ja lokakuu ovat myös kovin kuvaavia, vaikuttavat siis tuoreilta. Muita latinan lukusanoista johdettuja ovat kuukaudet syys-marras, September on seitsemäs. October on kahdeksas, November yhdeksäs. Muut kuukaudet ovat nimetyt muilla perusteilla. Kun näissä vuoden viimeisissä kuukausissa on edes jokin järjestys, voisi kuvitella, että ne on nimetty viimeksi, kalenterin tekovaiheessa. Nehän sijoittuvat vuoden loppupäähän, jolloin oli aika varustautua pimeimpään ja kylmimpään aikaan, talvilepoon. Miksi on päädytty vain kymmeneen, kun kuukausia on kaksitoista?

Ulkotilassa katsomista riittää 21.12, koska silloin on kuunpimennys aamupäivästä, ja 4.1, se taas on auringonpimennyksen päivä. Sen tiedon sain nykyaikaisesta tietovälineestä Facebookista, poikani linkistä. Ei enää tarvitse Yliopiston almanakkaa plarailla ja etsiä sieltä kiinnostavia kosmos-uutisia, niinkuin 50 vuotta sitten tehtiin!

Ulkokukille yläkerran ja pohjakerroksen talvehtuimispaikoissaan kuuluu tavanomaista. Gladiolusten mukulat näyttävät pahvilaatikossa tyytyväisiltä oloonsa. Fuchsiat ovat karistaneet kukkansa ja lähes kaikki lehtensä, pelakuissa jokunen lehti vielä, samoin kukka. Mitä viileämpi, sen varmemmin, eli yläkerran kirjastossa, jossa lämpöä nyt vain alle 10 astetta, ovat parhaimman näköiset pelakuut. Pohjakerroksen valoa on vähemmän, siellä ne ovat kellastuneempia.

Kello lähentelee puoli kymmentä, mutta ulkona vielä näyttää pilvien takia hämärältä!

Rönsyliljat, enkelinsiivet  ja pikkubegoniat on siirretty kylmästä kirjastosta kangaspuuhuoneen yhteyteen, koska niille näytti alle 10 astetta olevan liian vähän.

Ullanhuoneen kukkapöytä, etualalla Madeiralta tuliaisina tullut Cannan juurakko. Sitä ei auta vielä tuoda alas lämpimään, se on kevyessä kylvöturve-istutuksessa, jottei kuivuisi liikaa. Taustalla rönsylijat ja enkelinsiipi.

Kangaspuutila lämpiää oleskeltaessa n. 15-16 asteeseen. Olen viettänyt niiden parissa tällä viikolla kolme työtovia ja sainkin tehtyä marraskuu-matot valmiiksi, eli loimen loppuun. Viimeinen matto olisi saanut olla hieman pidempikin.

Kaikki Marraskuut lattialla! Reunimmaisiin laitoin hieman lisälointa sivuille, koska kudetta riitti ja lattialle mahtui, niistä tuli n. 95 cm leveitä, keskimmäiset ovat 85 cm.

Tämän aamun puuhia on ollut aamusauna (= suihku lämpimässä), ja sen ohella pyykkikoneen pyörittäminen, koska saunan lämmityksestä tulee hyvää lämpöä pyykin kuivatukseen. Ja sitä on tietysti edeltänyt liinavaatteiden vaihto uusiin. Asia pohjustui eilisiltana päätösasteelle, kun sain viimeisen maton kudottua. Piankos se nyt oli sitten viimeistelty! Tästä nimittäin seurasi, jotta matto pian saataisiin lattialle, muiden mattojen paikanvaihtoa, siivouksen ohella. Yläkerran työssä tuli hieman viileä olo, joten reipas fyysinen työ sopivasti lämmitti! Huhkin siinä pitkälle iltaan, niin, että nukkumaan menokin jo oli käsillä.

Ehkä huomenna tai tänään illansuussa menen lumitöihin, tänään vielä pitaisi sadella pakkaslunta. Sitä on nyt tullut  runsas 5 cm. Mutta sitä ennen  tuo lounas Kurrin Anninmäessä!