Kirpeä -5 asteen pakkanen tervehtii vielä aamurapulla kurkistelijaa, joten lenkkeilyyn on syytä varata päällysvaatteet talvikaavan mukaan. Nyt on taas varhaisten ulkoilujen aika, kun Tella on kylässä. Koira kuluttaa omistajaltaan monta kaloria päivän mittaan, kun sen mieli on pihalle juuri silloin, kun koiravastaava ehkä vain vaihtaisi asentoa tuolissa tai patjalla.
Vanhat pihaan unohtuneet puutarhalamput ovatkin hengissä talven hangen piilossa maattuaan! Ne ovat itsekseen auringosta latautuvia, ja nythän päivät ovat jo pitkiä, joten latausaikaa on kunnolla. Lampun lasi kerää myös polttolasin tapaan lämpöenergiaa ympärilleen, joten pian siihen kohtaan on tullut lumesta pyöreä kuppi. Kuudesta valaisimesta kolme on jäljellä, puolet on siirtynyt jäteosastoon, kun edellissyksynä, 2010 irrottelin niitä puolijäätyneestä maasta sisätiloihin talvea viettämään ja sain niitä rikki.
Huhtikuussa on upeita violetinsävyisiä aamuja ja iltoja, ja pääsiäistaivaalla möllöttää suurtakin isompi kuu. Mitään vihreää ei vielä tontilla näy, muovisia syksyllä kiinni jäätyneitä pihan koristeita lukuun ottamatta. Peippojen, punakylki- ja mustarastaiden aamukonsertti on melko vaisua vielä, eilenkin päivälämpötila hädin tuskin meni yli nollan. Ruokintapaikoilla on kuitenkin tohinaa kuin Kausalan markkinoilla.
Piristää kummasti, kun raahaa kaupasta tete-narsissiruukkuja ovipieleen. Yöksi ne pitää nostaa eteiseen, kun pakkasta on niille liikaa, mutta päivät saavat kukkavanat hieman pitenemään ja kukat avautuvat aina paremmiksi. Rairuohotkin ovat jo edustuskunnossa. Tänä vuonna en ole leikellyt niitä lainkaan, kun panin kylvöastian pohjalle sentin kerroksen multaa, niin jaksavat kasvaa. Myös mustanmerenruusut alkoivat kukkia juuri pääsiäiseksi, ensimmäinen kukka aukeni pitkäperjantain aamuna, seuraavana päivänä toisen ruukun varsista putkahti kolme violettia kaunokaista.
Lunta on niin paljon, että vielä ei ole ollut asiaa risusavottahommiin. Ensi viikon lopulle luvataan lämpenevää, joten ehkä sitten puolenkuun maissa alkaa ulkoaskartelu. Lopetettuani maanantaina mattoloimen olen virittämässä tilalle syksyllä (Wilman kanssa) luotua toista saalilointa, joka on nyt edennyt pirtaanpistelyn vaiheeseen.
Olen sen tiistaina kiertänyt tukille ja keskiviikon ja torstain aikana pujottanut loimien päät niisistä (=niisinyt), ja kaiteen eli pirran rakoihin pujottaminen on seuraava työvaihe. Tämän kaiteen yhdellä sentillä on neljä rakoa, josta määräytyy tuotteen lopullinen leveys, kun lankoja on 400. Lopuksi sidotaan niisivarret polkusten kanssa toimivaksi järjestelmäksi, ja kudonta voi alkaa. Kutominen jaksaa huvittaa! Ensi viikon vietän varmaan tiiviisti yläkerrassa, vaikka kyllä tuon loimen kanssa saa ahertaa useampiakin toveja, jos tein siitä yhtä pitkän kuin edellinen (se enempi valkoinen) oli. Kunpa saisi edettyä parin saalin viikkovauhdilla, niin toukokuulla ei olisi enää juuri tätä puuhaa.
Viikko sitten oli palmusunnuntai, ja odotetut pikku trullit pyörähtivät virpomaan. On siinä tytöillä paljon vaivaa, kun ensin valmistetaan yhä suuritöisemmältä tuntuvia kauniita vitsaksia, ja roolipukukaan ei ole vain päähän mummotyylillä sitaistu huivi! Tässä kirkonkylässä jo pajunkissaoksien hankkiminenkin vaatii vaivannäköä, kun kuivapohjaisissa ojissa ei kasva pajuja. Raidan, joita olisi kuivalla mäellä, oksat taas ovat niin korkealla, ettei niihin yletä.
Tänään on odotettavissa enemmän sirkutusta myös sisällä, kun lapsenlapsien on määrä ilmaantua lounaspöytään. Voi tulla myös Frodo-koira. Taitaa jäädä Frasierin katselut taka-alalle, koska niitä esitetään juuri ruokasesongin aikaan. Nyt on vielä hiljaista, Tellakin meni jatkamaan aamu-uniaan syötyään kanssani aamiaista. Rapeaksi paistuneen karjalanpiirakan ruiskuori on sen suurta herkkua. Tein myös pakollisesta pääsiäisen rahkapiirakasta kaksi versiota, kun löysin nettivihjeistä kehotuksen tehdä rahkanyyttejä, jossa nelikulmaisen taikinalevyn keskelle pannaan lusikallinen hedelmillä höystettyä rahkatäytettä. Varmuuden vuoksi puolet taikinasta tuli vanhemmalla tavalla, levynä sellaisenaan. Kun eilen niitä tein, koira kulki hyväksyvästi nuuhkimassa siinä vieressä, ja varmuuden vuoksi kävi heti aamusta katsomassa, että aarteet ovat tallella siinä liinan alla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti