Nimittäin sain viimein tänään laitetuksi jänisverkot pikku puille. Ei ollut ihan helppoa, sillä verkot asuvat kesäkauden toisessa kaivonkopissa, ja ovi tuppaa turpoamaan syyssateilla. Siispä ovea oli aikansa kesytettävä. Loppu olikin vaivatonta, sillä maassa ei vielä ole routaa, vaikka sammalpinta olikin hieman kohmeessa. Yhtä helppoa oli ehostaa pallohortensiaa lumimarjapensaan oksilla, kun sen omat pallot ovat perin ruskeat. Syyskauden "erikoistarjouksena" olen katkonut havunoksia tuijasta ja purppurakuusesta jo useampia kertoja lisäämään kukkapenkkien värikkyyttä edes vihreään suuntaan. Kukkia korvaavat muutamat kynttilälyhdyt.
Klapivaraston vanha osa hupenee hiljalleen, mutta varmaan pari kuukautta niillä vielä mennään. Kärrään alakertaan noin kerran parissa viikossa 10-12 laatikollista, vaikken leivinuunia vielä lämmitäkään kuin 1-2 kertaa viikkoon. Kiukaassa palaa sensijaan pikkutuli melkein päivittäin, koska talouden paperiroskaa ei pitkään kannata varastoida, ja oheen kuluu aina jokunen puunkalikkakin. Onneksi nostin autotalliin sisään yhden keväisen pinon, jonka niskaan ei siis ole tullut tätä valtaisaa syyssateiden määrää. Taitaa olla niin, että uusia puita on tilattava tontille ensi keväänä, koska nyt ulkona olevat mahtuvat autotalliin keväällä. Eihän niitä niin monta kuutiota tullutkaan.
Syntymäpäiväin jatkoja onkin ollut ohjelmassa edelleen, ensin kerhoissa pikkujoulujen tms. merkeissä, sitten taas täällä kotona, muka itsenäisyyspäivän tiimoilta. Tuskinpa enää muita juhlia tuleekaan, ainakaan kotona. Naisihmiselle riittää tämä 75, sen enemmänhän ei vanhennuta. Vaikka juhliminen on vaihteeksi ihan kivaa!
Kylällä on alkanut vesijohdon ja viemärilinjan rakentaminen Sorronniemeen kaavoitetulle rakennusalueelle. Näin luki tämän päivän paikallislehdessä. Kauan siitä onkin jo puhuttu! Sehän tietää sitä, että alueelta tontteja varanneet voivat alkaa suunnitella rakentamista, tosin en uskalla arvata, onko nykyisillä euromaiden talousvaikeuksilla joitain sivuvaikutuksia suomalaiseen uudisrakentamiseen. Toivottavasti ei. Kohdallani menevän maantien varteen tuo uusi huoltolinja ei sijoitu, se kiertää hautausmaan länsipuolitse Kirkkovalkamantien varteen. Ongelmiakin voi povata, sillä irtaimen maa-aineksen paksuus ei kaikkialla ole riittävä tarpeelliseen syvyyteen ( 3-4 m). Kalliokinkamat sitten varmaan louhitaan, mikäli syvyyden pitää olla sama. Ja jos ei ole, niin lisäpumppuja? Niitä on kuitenkin tulossa vain kaksi. Työstä koituu jätemaata, ja sitä läjitään Pappilanlahden vesijättörannalle täyttömaaksi, jotta sekin tulisi paremmin käyttöön. Onhan siinä jo kunnon laivalaiturikin ja kyläyhdistyksen laavu.
Miltähän maailma näyttää parinkymmenen vuoden päästä? Edellisten hankkeiden lisäksi kerrottiin myös tuulivoimapuiston mahdollisesta sijoittamisesta Tillolankankaille. Ainakaan siltä kohdin ei maata sitten käytetä soravaraksi, asia, joka koituu liian monen etelä-Suomen kauniin harjun loppusijoituspaikaksi. Tuolla kohtaa Salpausselkää kulkee valtatie 12 Kouvolan suuntaan, ja jatkossakin se tulee olemaan siinä. Mikäpäs sopivampaa kuin tuulivoimala sille kohdin, kun maa joka tapauksessa on yleisten toimintojen varauksissa.
Ilokseni luin myös Roskaviesti-aviisista, että tällä seudulla jäteauton kuljettama massa päätyy lähinnä energiaa tuottaviin polttolaitoksiin. Omien jätteiden kuljetuskohde on Keltakankaalla Kouvolassa, jonne valmistui 2001 ajanmukainen jäteasema, ja siellä on toiminut vuodesta 2008 alkaen myös Hyötyvoimala. Näin peräti 80 % jätteestä hyödynnetään, eroteltu biojäte kai mukaanlukien (sehän menee yleensä kompostoitavaksi). Vanhankin kaatopaikan jätevuoresta saadaan talteen metaania tiivistämällä sen reuna-alueita ja sijoittamalla kaasunkeruuputkistoja, jotka johtavat mikroturbiineihin. Täten saadaan jäteaseman tarvitsema valo-ym. energia "omasta takaa", riittääpä viikonloppuisin valtakunnanverkkoonkin. Arvioidaan tuon luonnonvaran riittävän ainakin 20 vuotta, koska uutta biojätettä ei enää penkkaan ajeta.
Nyt kun vielä saataisiin tienvarsien tiuhat pusikot klapeiksi tai hakkeeksi energialaitoksiin! Valoisat tienvarret ovat kuin luotuja tiuhan taimikon kasvaa, mutta niistä tulee helposti näkemäesteitä tai liian houkuttavia paikkoja hirvien ruokailuun. Varsinkin taajamissa ja näköalapaikoissa tulisi kiinnittää huomiota tienvarsien siistinä pitämiseen, samalla tulisi monen mökin polttopuut hoidettua. Homma pitäisi tietyllä tapaa organisoida, mikähän kunta sen alkaisi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti